Ainakin ML/AI scenessä Python on kyllä ykkönen vielä pitkään. Itse käytän Googlen Tensorflow:ta syvien neuroverkkojen (DL) kanssa ja siitä ainakin loppui tuki Go:lle kokonaan. Metan vastaavasta frameworkistas (PyTorch) en osaa sanoa. Nämä ovat kyllä parhaita viitekehyksiä mitä minulle on tullut vastaan DL projekteissa. Vastaavia esimerkkejä missä joko Python tai C++ ovat parhaita vaihtoehtoja monta. Sitten kun viime aikoina vaihdoin Databricks alustalle lisälaskentatehon perässä, niin sielläkin homma menee hankalaksi jos et käytä PySparkkia tai Scalaa. Mutta ehkä tämä datatieteily tosiaan on poikkeus ja antaa väärän kuvan kun verrataan perinteiseen softakehitykseen jossa Python ei missään nimessä ole se ykkösvaihtoehto. Toki jotkut tunnetut työkalut jotka tukevat Pythonia ovat kokonaan koodattu Pythonilla, mikä tietty tuo jonkinlaista kilpailuetua.
EDIT: Lähti vähän sivuraiteille, mutta aihe on lähellä sydäntä. Pahoittelut.
Nythän Nokian kannattaisi ottaa tuo Valoe tuotteineen ja johtajineen remmiin mukaan.Äkkiäkös ne lanseeraa jonkin uuden uraauurtavan puhelimeen integroitavan aurinkokennoratkaisun ettei tarvi enää ladata kännykkää ja Nokia uudelleensyntyy merkittävänä puhelinvalmistajana,kaikista kyseisten firmojen osakkeenomistajista tulee sikarikkaita (harmi etten omista kumpaakaan).
Laitetaan nyt tänne vielä lyhyesti saman toistaminen. Jos mainostetaan, että tuote valmistetaan kotimaisista raaka-aineista, mutta yksi raaka-aine onkin alankomaista, niin silloin on mainostettu valheellisesti. En pysty tämän selvemmin tuota kirjoittamaan.
Ja suurimmat omistajat mukaan kehittämään Nokiaa. Siellähän Valoen TOP10:stä löytyy mm. yksi Ollilan Jorma. Tänään Nokian osakkeidensa parissa itkeville lohdutukseksi, että olisi ne asiat huonomminkin voineet mennä; esim. Ollilan lailla myydä laput pois ja ostaa Valoeta tilalle. Jorma tosin taisi sijoitella eurojaan muuallekin, mutta ei puututa yksityiskohtiin.
Syitä jos penkoo, niin fundan puoleltahan selitys löytyy: Sampo on vaan ylihinnoiteltu. Ylihinnoiteltu verrattuna siihen, miten Sampo on tehnyt tulosta. Paras mittari tuloksentekokyvyn ja pörssikurssin välillä on tulostuotto (P/E). Verrataanpa Sampoa tänään ajankohtaiseen Nokiaan. Lähde: KL.
Vakuutusalaa pidetään turvallisena, sillä korvaukset maksatetaan kyllä asiakkaalla jos ei heti, niin seuraavassa hinnankorotuksessa. Sammolla on tulostuotto vajunut alle 5%:n, mutta Nokialla se on jo vuoden ajan ollut noin 10%.
Kumpaan sinä sijoittaisit, hyvää yli 10% tulostuottoa tekevään firmaan vai turvallisempaan alle 5% tulostuottoa tekevään firmaan?
Ilmeisesti Saksassa eivät puut kasva eivätkä heilu tuulessa, kun niitä voidaan käyttää rakennuksien tukirakenteina. Myös tuo nuotiopaikka (kuva E) voi olla haasteellinen toteuttaa puiden keskelle.
Jos koulutusta ei tueta, voi BKT:n kasvu yllämainitun takia kääntyä trendinomaiseen laskuun ~20v päästä. Siinä olisi analyytikoilla DCF:ien terminaaleissa rukkaamista.
Voiko koulutustasosta ja inhimillisestä tasosta aidosti vetää noin suoran korrelaation? Tarvitaanko esimerkiksi PowerPointin ja Excelin vääntöön tosiaankin 5 vuoden yliopistokoulutus vai saataisiinko tuottavuutta jopa kasvuun, mikäli kauppisopinnot loppuisivatkin kandiin? Olisiko Suomen taloudelle oikeasti ollut parempi, jos Rautanen olisi Inderesin sijaan keskittynyt maisterin tutkinnon loppuun saattamiseen?
Allekirjoittaneeltakin löytyy erittäin työläs ja kovalla puurtamisella hankittu yliopistotutkinto, joka on oikeastaan kokonaisuudessaan pitkälti nettohaitake ja taloudelle olisi ollut huomattavasti järkevämpää päästä samoihin hommiin ilman reissua korkeakouluun. Suomessa vaan valitettavasti pitää olla tuommoinen virallinen paperi, että työnantaja uskoo sinulla olevan älliä päässä ja uskaltaa palkata kivoihin hommiin.