Kiitos varsin kattavasta listauksestasi asioista jotka mättää Peruskoulun ja koulutuksen tulevaisuuden ketjussa. Mielestäni lista osui naulan kantaan ja samansuuntaisia mietteitä täälläkin! Opiskelijat/oppilaat sekä perheet/kodit osiot olivat erinomaisia. 
8 tykkäystä
Nyt tuli kyllä sellainen nostalgiapläjäys koulun ruokalaan. Meillä sellainenkin herkku kuin pyttipannu tuli ruokalistalle jossain vaiheessa ja hävisi myös yhtä nopeasti - ruokaa meni liikaa, joten piti ottaa pois listalta.
Puuropäivä oli tosiaan kaikkien lempparipäivä. Salaatit sun muut lisukkeet oli korvattu näkkileivällä, mutta ei niitäkään hamstrata saanut. 3 näkkileipää per naama oli maksimi. Ja tosiaan tuo talon tapaan oli aina perjantaisin, siihen oli kasattu yhteen kaikki alkuviikon jämät yhdeksi mössöksi. Voi niitä aikoja.
12 tykkäystä
Kohta pari viikkoa ajeltu pelistä toiseen. Miami-Tampa-Orlando akselilla ees taas noin 2400km ja ei täällä kyllä vieläkään paljon EV autoja ole osunut silmään. Teslat näkyy silloin tällöin mutta ei niitäkään enemmän kuin kotona. Kun käy tankilla ymmärtää aina miksi ei näy…
50L → 38€
Tämmöinen sattui sopivasti eteen:+1:
17 tykkäystä
Salaatit oli jotain lanttu- ja porkkanaraasteita, joissa oli jotain randomei sattumii - en edes aina tiennyt, mitä olivat, mutta niitä sattumia yritin välttää.
Onko tällaisia vielä jossain koulussa?
15 tykkäystä
Ei voi mitää muuta kommentoida, mutta ajoittain olisi hyvä hyväksyä omat virheet ja kirjoittaa “olin viisi vuotta väärässä ja olen edelleen”.
11 tykkäystä
Itsensä viiltely Nokiaa ostamalla on ihan ok ja kuuluu suomalaisuuteen, mutta että jälkipolvelle 
ainakin tulee nöyryys opittua
13 tykkäystä
Koitin järkeillä tätä opetustilanteita miettimällä, ja lopputulos oli suurin piirtein tämä: tekoäly tasaa eroja siellä, missä ongelmana on suppeat pohjatiedot mutta vahvuutena hyvät oppimisvalmiudet ja kyky käsitellä tietoa sekä kielimalleja itseään. Jos tiedostaa sen, mitä haluaa oppia, niin kielimallista on luultavasti nopeuttamaan oppimista suhteessa enemmän niihin verrattuna, jotka ymmärtävät aiheen jo paremmin.
Jos ongelmana on heikot oppimisvalmiudet, niin en näe tekoälyn tasaavan eroja kenenkään välillä. Monelle tästä kärsiville ChatGPT:n pitkä ja kapulakielinen vastaus on aivan liian epäkiinnostavaa paskaa luettavaksi, ja siispä suurin hyöty jää luultavasti saamatta. TikTok ja Clash of Clans ovat suurimmalla osalla nuorista oppijoista max. viiden klikkauksen päässä, joten siltä pohjalta arvioimaan oppimismotivaation kestävyyttä. Vaikka pohjatietokin olisi kunnossa, niin onko vastauksen suoraan kopiointi ilman kriittistä pohdintaa liian houkutteleva vaihtoehto? Kokemus kentältä sanoo, että liiankin totta.
Sitten olisi vielä se porukka, jonka tekoälyn käytöstä saatava hyöty kariutuu mm. seuraaviin tekijöihin:
- ei osata muotoilla järkevää kysymystä englanniksi kielimallille
- ei osata muotoilla järkevää kysymystä äidinkielellä
- ei osata tai jakseta lukea vastausta kunnolla
- ei osata kirjautua ChatGPT:hen
- ei osata kirjautua ja/tai käyttää sähköpostia, joka vaaditaan ChatGPT:n käyttöön
- ei osata hahmottaa sitä, että yllä olevaan viiteen kohtaan pitäisi puuttua jotenkin
Siispä vastaukseni: luultavasti kärjistää, mutta en pidä mahdottomana että joku voi vilpittömästi hyötyäkin. Tämä ei tietenkään päde kaikkeen oppimiseen, mutta jos olisi kyseessä esim. sijoittamisen kaltainen “reaaliaine”, niin näkisin että yllä oleva voisi päteä.
11 tykkäystä
Kaveri laittoi kerran yhden meemin, jossa on mielestäni yllättävän paljon totuutta:
“Heikot ajat luovat vahvoja miehiä (pitäisi tietysti olla henkilöitä)” → viittaus Suomen sota-aikaan ja jälleenrakennukseen
"Vahvat miehet luovat vahvoja aikoja (viittaus Suomen nousukauteen)
“Vahvat ajat luovat heikkoja miehiä” (nykyhetki)
"Heikot miehet luovat heikkoja aikoja (lähitulevaisuus)
Miksi pidän tätä oikenasuuntaisena ajatteluna: ihmiset elävät aina sen hetken kontekstissa. Kun totutaan yltäkylläisyyteen ja sosiaalietuuksien luvattuun maahan, kaikki on itsestäänselvää. Tämä on psykologisesti helvetin vaarallinen asetelma ihmismielelle, joka on luonteeltaan aika mukavuudenhaluinen. Tähän me ollaan mielestäni yhteiskuntanakin paljon menty.
PISA-tulosten romahtamisen en näe edes isoilta osin koulujärjestelmän ongelmana, vaan laajempana ongelmana siitä miten nuoret on mukavoituneet (some) ja valmiita tekemään vähemään töitä. Tässä tietysti meillä vanhemmilla on iso rooli ja kun vanhemmat ei ole sopeutuneet nykyiseen digiaikaan, niin miten ihmeessä me osattaisiin meidän lapset sopeuttaa siihen aikaan oikealla tavalla? Sosiaalinen media ja se superaddiktoiva tiktok-selaaminen etc on mielestäni saatanasta seuraava kapistus etenkin nuoren aivoille. Sieltä ne suurimmat syyt mielenterveysongelmiinkin löytyy.
82 tykkäystä
Ainiin totta! Salaatti oli pala lanttua. Sen päivän kun olisi nähnyt, että joku olisi ottanut niitä raakoja lantunpalasia. Ja nuo peltiset mitat kaivettiin aina kahdesti vuodessa esiin, silloin kun tarjolla oli mehua! Meillähän juomalasitkin oli tuota samaa materiaalia.
3 tykkäystä
Minnekähän tämä kysymys kuuluisi… laitan sen nyt tähän, jos Nokia-ketju on sopivampi niin siirtäkää sinne (tämä ei hirveästi tuo lisäarvoa siihen ketjuun tosin):
Mietin aikoinaan (about 23 vuotta sitten) hirveässä FOMO:ssa että ostaisin Nokiaa (n. 60 euroa per osake). Mutta vaikka kuinka pähkäilin niin en ymmärtänyt sen teknologiasta oikein mitään ja yhtiö tuntui tosi vaikealta niin se sitten jäi tekemättä. Mietin uudestaan ostamista Lumia-puhelinten aikaan mutta jälleen oli liian vaikea yhtiö minulle.
Nykyisin yhtiö on yksinkertaisempi mutta edelleen aika haastavaa ns. tavalliselle tallaajalle (kuten minä) ymmärtää sitä bisnestä. Miten Nokia on niin suosittu suomalaisten sijoittajien keskuudessa? Mikä sen suosion salaisuus oikein on? Tietty me kaikki käytämme matkapuhelinverkkoja mutta jotenkin mä en vaan tajua niistä mitään. 
14 tykkäystä
Eikö näitä juomakippoja ainakin löydy vielä varuskunnista? Näistä teki kyllä todella pahaa hörppiä kahvit kymmenen vuotta takaperin. En ole viitsinyt edes laittaa koiraamme juomaan peltikiposta, sillä nekään ei ansaitse kyseistä kokemusta.
3 tykkäystä
Nokia on pörssin MM -95. Kansallisromanttinen tunnelma ja ilmiö vaikkei jääkendosta tai sijoittamisesta välittäisi muuten.
Nokia on boomereiden ultimaattinen veliosake. Noussut joskus paljon, laskenut sen jälkeen sitäkin enemmän ja maksaa osinkoa.
Nokia on kuin katkeransuloinen ajatus ex-tyttöystävä joka muistuttaa ajasta jota ei enää ole ja myös mitä olisi voinut olla.
Nokia on hyvinvointivaltio, pisatulokset, ilmainen terveydenhuolto, illuusio.
81 tykkäystä
Mielestäni järkeilit erinomaisesti. ChatGPT on tietysti hyvä lähtökohta keskusteluun, mutta ei se kehitys siihen jää. En nää mitään ongelmaa siinä, että joku laittaisi jakoon vaikkapa Poro 34B tai jonkun paremman tulevaisuuden kielimallin omana sovelluksenaan, johon pystyy rekisteröitymään iPhonella yhdellä klikkauksella ja joka ottaa vastaan puhekieltä ja puhuu vastauksen ääneen selkeällä suomen kielellä. Tämän pitäisi mahdollistaa käytön myös sellaisille ihmisille joille ChatGPT on mukamas aivan liian vaikea.
Toisaalta iso osa väestöstä vaikuttaa kokeman ihan jo tavanomaisen googlauksen aivan ylivoimaiseksi tehtäväksi, joten ehkä voi olla vaan etten pysty mitenkään ymmärtämään tällaisten ihmisten maailmankuvaa, koska meillä ei ole juurikaan mitään yhteistä ihmisinä. En vaan pysty uskomaan, etteikö henkilökohtaisesta tekoälyassistentista olisi valtava hyöty nimenomaan kaikista tyhmimmille ja laiskimmille ihmisille, edellyttäen että he suostuvat sitä käyttämään.
2 tykkäystä
Minä väitän että kärjistää. Näen tämän joka päivä töissä, vaikka en alakoululaisten kanssa ole tekoälyä varsinaisesti edes yrittänyt harjoitella tai siihen tutustua. (Noh, kerran testasimme kuvien tekemistä tekoälyllä, mutta homma meni osalta niin pelleilyksi, että totesin virheeksi).
Ilman tekoälyäkin taidot tiedon etsimisessä ovat niin suuria, että en tiedä miten edes kuvailisin. Osa ei osaa vieläkään avata internet-selainta Chromebookilla, saatikka löytää mitään tietoa netistä, vaikka olen tämän nykyisen luokkani kanssa asiaa harjoitellut viikoittain pari vuotta. Osa taas surffailee sujuvasti ympäri nettiä suomeksi ja englanniksi ja merkitsee lähteet oikeaoppisesti lähdeluetteloon tehtävän loppuun tarkistettuaan tiedon.
@Hades tuossa kuvasikin mielestäni hyvin noita haasteita mitkä osalla tekoälyn käyttämisessä nousevat vastaan. Näen että tekoäly antaa turboboostin niille, jotka osaavat perusjutut, ja ne joilla näissä asioissa on haasteita tippuvat aivan lopullisesti.
En ainakaan henkilökohtaisesti enää tiedä kuinka opettajana voisin pelastaa nämä heikot, mutta samaan aikaan olla rajoittamatta näitä hyviä. Olen todennut, että tehtävä on käytännössä mahdoton, erot tulevat kasvamaan tekoälyn yleistymisen myötä eksponentiaalisesti myös koululaisten “tehokkuudessa”.
Tähän vielä sen verran, että minun mielestäni ongelma on siinä, että nämä ihmiset eivät osaa käyttää tekoälyassistenttia tehokkaasti ja hyödyllisesti.
16 tykkäystä
Tämä ChatGPT:stä käytävä keskustelu, on varsin mielenkiintoista. Kyllähän tuosta kyseisestä alustasta on paljon hyötyä monessakin mielessä.
Valehtelisin, jos väittäisin, että en olisi kyseistä alustaa hyödyntänyt omassa akateemisessa koulumaailmassa. Kyllähän tämä on ainakin auttanut priorisoimaan omaa ajankäyttöä tärkeämpiin kursseihin, kun on voinut ChatGPT:n avustuksella tehdä niitä turhempia kursseja pois nopealla aikataululla ja ilman, että sotkee oman asiantuntijuuden kehittymistä.
Apua on, jos osaa käyttää, mutta jos ei aiheesta mitään ymmärrä, niin on suuret mahdollisuudet mennä perse edellä puuhun. Kyllä minua ainakin itseäni hirvittää jossain määrin se, että tätä hyödynnetään ilman, että asioista ymmärretään hölkäsen pöläystä. Ehkä 10 vuoden päästä tämä tarjoaa laiskoille ja ajattelemattomille yksilöille pomminvarmaa tietoa. Aika näyttää!
4 tykkäystä
Täsmälleen samaa mieltä!
Chatgpt on kuin pyörä. Se vapauttaa ihmisiä tekemään korkeamman tuottavuuden töitä. Silti osa jengistä jaksaa harata vastaan ja vaatii että tehtävät/työt pitäisi tehdä vähemmän tehokkaalla tavalla koska niin on ennenkin tehtty. Tätä näkee ainakin koulussa jossa opiskelen.
8 tykkäystä
Tähän vielä lisäksi se, että mikäli se tietotaitoinen professori/opettaja ei osaa argumentoida itseään selkeästä ja tuottavasti, niin helposti sen pätevän opiskelijankin on vaikea muodostaa punaista langaa saadun tiedon ympärille. En mainitse oppilaitosta, mutta meillä(kin) ikävä kyllä on niitä proffia tiedekunnassa, jotka ovat todella sekavia. Nämä on niitä hetkiä, jossa tekoäly on oiva kaveri oppimisen kannalta, jos sen elämään kyllästyneen proffan viestinnästä ei vaan yksinkertaisesti saa mitään konkretiaa ammennettua.
3 tykkäystä
Huh huh, en kyllä uskoisi ellei intissä olisi joskus tuvassa ollut kaveri, joka ei oppinut ilmansuuntia vaikka kuinka yritettiin opettaa. Ilmeisesti koko yhteiskunta joudutaan suunnittelemaan näiden ihmisten ehdoilla. Eihän noita uskalla päästää edes autoa ajamaan, kun jäävät takuuvarmasti lähimmän ratikan alle
Ei tosin kannata liikaa vaivua epätoivoon. Kyllä osa näistä oman elämänsä sankareista kykenee vielä nousemaan sieltä pohjilta, kunhan saavat vain tilaisuuden 
8 tykkäystä
Pisa tuloksiin linkittyen toteaisin myös, että koulusta pitävien nuorten määrä on laskussa. Jos koulussa on kurjaa niin eihän siellä opeteltavia sisältöjäkään huvita oppia. En itse usko, että koulu olisi merkittävästi kurjempi paikka kuin nuoruudessani, vaan kontrasti viihteellistyneemmäm ulkomaailman kanssa on suurempi.
Edit: Tarkennan vielä, että oma kiinnostukseni työn puolesta suuntautuu noihin 4-5 luokkalaisiin. Jos viidennes on jo nyt gonahtanut, kestääkö kantti ja polla koulupolun loppuun? Noh dataa on vielä turhan lyhyeltä ajalta, mutta esimerkiksi tyttöjen pitkän aikavälin trendi näyttää pahalta.
11 tykkäystä
Itse en kyllä nää tätä vertailua niin, että ”viihtyisä ulkomaailma” olisi pelkästään ollut vaikuttavia tekijöitä tuossa kuvaajassa. En tietenkään kiistä sitä, etteikö digitalisaatio olisi osa syyllinen tässä millään tavalla.
Nuo syvemmät pudotukset voivat myös kieliä pitkälti pandemian aikaisista ajoista, jolloin kaikki eristettiin kaikesta ja koulukin hoidettii kotioloista. Tämän lisäksi on syytä tarkistella tiettyjen kohderyhmien kohdalla murrosikää ja muita puperteetin tuomia vaikutuksia, kun omaa identiteettiä aletaan rakentamaan.
Kaikki nämä em. asiat kun nivoo yhteen ja siihen lisää vielä sen, että mikäli oppimisessa on haasteita, johon ei saa apua ruudun välityksellä, niin ei se ole mikään ihme, jos kouluviihtyvyyskin hieman kärsii.
Koulu nyt lähtökohtaisesti on varmasti jokaiselle yksilölle hedelmällisempää, jos pärjää ja saa onnistumisen kokemuksia pakattua reppuunsa.
Edit: lisäyksenä vielä se, että jos pandemian jälkeinen paluu koulutukseen sekoitti ja vaikeutti aikuisopiskelijoiden elämää, niin en edes halua kuvitella, miten paljon se vaikeutti sitä peruskoulussa käyvää yksilöä.
3 tykkäystä