Tämä ChatGPT:stä käytävä keskustelu, on varsin mielenkiintoista. Kyllähän tuosta kyseisestä alustasta on paljon hyötyä monessakin mielessä.
Valehtelisin, jos väittäisin, että en olisi kyseistä alustaa hyödyntänyt omassa akateemisessa koulumaailmassa. Kyllähän tämä on ainakin auttanut priorisoimaan omaa ajankäyttöä tärkeämpiin kursseihin, kun on voinut ChatGPT:n avustuksella tehdä niitä turhempia kursseja pois nopealla aikataululla ja ilman, että sotkee oman asiantuntijuuden kehittymistä.
Apua on, jos osaa käyttää, mutta jos ei aiheesta mitään ymmärrä, niin on suuret mahdollisuudet mennä perse edellä puuhun. Kyllä minua ainakin itseäni hirvittää jossain määrin se, että tätä hyödynnetään ilman, että asioista ymmärretään hölkäsen pöläystä. Ehkä 10 vuoden päästä tämä tarjoaa laiskoille ja ajattelemattomille yksilöille pomminvarmaa tietoa. Aika näyttää!
Chatgpt on kuin pyörä. Se vapauttaa ihmisiä tekemään korkeamman tuottavuuden töitä. Silti osa jengistä jaksaa harata vastaan ja vaatii että tehtävät/työt pitäisi tehdä vähemmän tehokkaalla tavalla koska niin on ennenkin tehtty. Tätä näkee ainakin koulussa jossa opiskelen.
Tähän vielä lisäksi se, että mikäli se tietotaitoinen professori/opettaja ei osaa argumentoida itseään selkeästä ja tuottavasti, niin helposti sen pätevän opiskelijankin on vaikea muodostaa punaista langaa saadun tiedon ympärille. En mainitse oppilaitosta, mutta meillä(kin) ikävä kyllä on niitä proffia tiedekunnassa, jotka ovat todella sekavia. Nämä on niitä hetkiä, jossa tekoäly on oiva kaveri oppimisen kannalta, jos sen elämään kyllästyneen proffan viestinnästä ei vaan yksinkertaisesti saa mitään konkretiaa ammennettua.
Huh huh, en kyllä uskoisi ellei intissä olisi joskus tuvassa ollut kaveri, joka ei oppinut ilmansuuntia vaikka kuinka yritettiin opettaa. Ilmeisesti koko yhteiskunta joudutaan suunnittelemaan näiden ihmisten ehdoilla. Eihän noita uskalla päästää edes autoa ajamaan, kun jäävät takuuvarmasti lähimmän ratikan alle
Ei tosin kannata liikaa vaivua epätoivoon. Kyllä osa näistä oman elämänsä sankareista kykenee vielä nousemaan sieltä pohjilta, kunhan saavat vain tilaisuuden
Pisa tuloksiin linkittyen toteaisin myös, että koulusta pitävien nuorten määrä on laskussa. Jos koulussa on kurjaa niin eihän siellä opeteltavia sisältöjäkään huvita oppia. En itse usko, että koulu olisi merkittävästi kurjempi paikka kuin nuoruudessani, vaan kontrasti viihteellistyneemmäm ulkomaailman kanssa on suurempi.
Edit: Tarkennan vielä, että oma kiinnostukseni työn puolesta suuntautuu noihin 4-5 luokkalaisiin. Jos viidennes on jo nyt gonahtanut, kestääkö kantti ja polla koulupolun loppuun? Noh dataa on vielä turhan lyhyeltä ajalta, mutta esimerkiksi tyttöjen pitkän aikavälin trendi näyttää pahalta.
Itse en kyllä nää tätä vertailua niin, että ”viihtyisä ulkomaailma” olisi pelkästään ollut vaikuttavia tekijöitä tuossa kuvaajassa. En tietenkään kiistä sitä, etteikö digitalisaatio olisi osa syyllinen tässä millään tavalla.
Nuo syvemmät pudotukset voivat myös kieliä pitkälti pandemian aikaisista ajoista, jolloin kaikki eristettiin kaikesta ja koulukin hoidettii kotioloista. Tämän lisäksi on syytä tarkistella tiettyjen kohderyhmien kohdalla murrosikää ja muita puperteetin tuomia vaikutuksia, kun omaa identiteettiä aletaan rakentamaan.
Kaikki nämä em. asiat kun nivoo yhteen ja siihen lisää vielä sen, että mikäli oppimisessa on haasteita, johon ei saa apua ruudun välityksellä, niin ei se ole mikään ihme, jos kouluviihtyvyyskin hieman kärsii.
Koulu nyt lähtökohtaisesti on varmasti jokaiselle yksilölle hedelmällisempää, jos pärjää ja saa onnistumisen kokemuksia pakattua reppuunsa.
Edit: lisäyksenä vielä se, että jos pandemian jälkeinen paluu koulutukseen sekoitti ja vaikeutti aikuisopiskelijoiden elämää, niin en edes halua kuvitella, miten paljon se vaikeutti sitä peruskoulussa käyvää yksilöä.
On sitä välillä vaikea uskoa itsekin. Ehjä hieman kärjistin, kyllähän ne nyt netin löytävät, mutta esimerkiksi käsitteet “osoite” tai “sivu” ovat edelleen aivan kateissa osalta.
Ihan turha yrittää laittaa mitään valmista osoitetta esim. taululle, koska puoli porukkaa ei osaa kirjoittaa sitä osoitekenttää ja siirtyä sitä kautta. Sen vuoksi olen opettanut porukan avaamaan haluamani sivut kameran kautta QR-koodilla. Tämä on hieman nopeampaa, mutta kyllä siellä aina joku osa porukasta on unohtanut miten homma toimi. Toinen vaihtoehto on laittaa linkki materiaaliin esim. Google Classroomiin, mutta vielä kahden vuoden jälkeenkään osa porukasta ei tiedä mikä Classroom on tai miten sinne pääsee.
Se on kyllä uskomatonta, että samoja työkaluja käytetään jatkuvasti, mutta joku ei vain opi niiden käyttöä (tai edes nimeä) sitten millään. En minä mielestäni ihan niin heikko opettaja ole, että en osaisi tätä asiaa opettaa, mutta välillä kyllä epäilen kovasti itseäni, muissakin kuin näissä mainituissa aiheissa
Varmaan se on niin, että sitä ei opita mikä ei kiinnosta. YouTube kyllä löytyy heti, jos jostain syystä oppilaiden blokkaus sieltä ei ole käytössä/on pettänyt.
Koulut taisivat olla kiinni 6 viikkoa? Romahdus on jatkunut yli 15 vuotta, toki jyrkentyen.
Suomessa on ollut Euroopan löyhimpiin kuuluneet koronarajoitukset. Muualla maailmassa pelataan kännyköillä ja tietokoneilla vähintään paljon.
Suomi tasaa tuloeroja uskoakseni enemmän kuin mikään maa maailmassa. Koulutuksen rahoituskin on poikkeuksellisen avokätistä, globaalissa mittakaavassa.
Ehkä pitäisi tunnustaa että Suomen erinomaisena pidetty koulujärjestelmä toimii poikkeuksellisen surkeasti.
Olet oikeassa, mutta kyllähän niitä karanteeneja ja etäopiskeluita oli vielä rutkasti tuon kuuden viikon jälkeen, kun kesälaitumilta palattiin. Uskon myös, että pandemian aikaisella muulla elämällä on ollut vaikutuksia koulussa viihtyvyyteen. Eikö se kuitenkin ole lähtökohta, että kaikki on mukavampa jos elämässä yleisesti pyyhkii kivasti?
Tässä kohtaa olisi kiva päästä vertailemaan, että miten nämä Suomen tulokset eroaa globaalista vertailusta tarkasteltaessa koulussa viihtymistä.
Hyvä lisä! Ei varmastikaan ole ainoa syy viihtyvyyden laskuun. Tarkoitukseni ei ollut maalata kuvaa lapsista viihdezombeina, vaan viskipäissäni vetelen mutkia tarpeettoman suoraksi.
Oppilaiden keskittymiskyky on kollegoiden mukaan heikentynyt vuosien myötä, joka tekee uusien asioiden oppimisesta haasteellisempaa. Itse huomaan älylaitteiden tuomat haasteet siinä, että yllättävän nuoretkaan muksut eivät välttämättä nuku öisin.
Kun elämän perusrakenteet eivät ole kunnossa, koulussa joku änkyrä sanoo kaiken olevan tärkeää ja oppimisen arvoista, hormonit jylläävät ja tulevaisuus näyttää usvaiselta niin pahahan siinä on viihtyä paikassa jossa on pakko olla.
Nuoret yrittävät parhaansa niillä eväillä mitä on. Joillakin on surukseni todella tyhjät pussit itsestään riippumattomista syistä.
Väsyneenä tuppaa olemaan turhan yksioikoinen. Käsi pystyyn hölmöilyn merkiksi jne.
Lienee kaikille foorumin vakiokäyttäjille täysin selvää, että et ajattele monista eri asioista samoin kuin isot massat. Tämä on toki täysin OK, mutta on myös hyvä tiedostaa se ero itse.
Siinä missä me kumpikin hyödynnämme kielimalleja työssämme päivittäin, niin moni kollega ei ymmärrä edes konseptin tasolla sitä, mitä kielimalli on tai mitä sillä voi tehdä. Näille ihmisille on aivan turha (vielä) kertoa, miten paljon tämä voisi auttaa - ei se mene perille kuitenkaan, kun ei olla lähelläkään samaa sivua. Osa ymmärtää jollain tasolla, ja silloin on pitkälti yksilöstä kiinni että miten työkaluja saadaan hyötykäyttöön. Kaikkia ei vain kiinnosta, osa saattaa hyödyntää niitä yksittäisessä työtehtävässä. Meitä on vain niin moneen junaan, että spektrumin ääripäiden on vaikea nähdä toisiaan. Sinäänsä ei ihme, mutta silti tämä tulee yllätyksenä.
Ja juuri tästä syystä oletankin, että erot kärjistyvät. Vaikka tekoäly antaisi kaikille samoja vastauksia kysymyksiin maailman tappiin, niin niiden hyödyntäminen on silti ihmisestä itsestään kiinni. Lienee ehkä parempi hyväksyä se, että mediaanin paremmalla puolella on yksilöllä mukavammat oltavat, ja pyrkiä asemoimaan itsensä sinne (vaikka itsellä onkin työssä agendalla nostaa tuota mediaania pala palalta ).
Riippumatta ympäröivistä olosuhteista tai lähtökohdista ihminen oppii asioita mitkä häntä kiinnostavat.
Voi pyöritellä historiaa, vertailla sukupolvien lähtökohtia ja tekoja. Arvioida kouluolosuhteita ja spekuloida älylaitteilla arjessa ja virkamiesten pätevyyttä.
Maailmassa yksilön valinnanvara ja vapaus kasvaa ja ihmisten kiinnostus mihinkään ja sen merkitys kaikille laskee toisessa päässä. Prosentti uuden prosentin sisällä repii siitä edun kuten aina ja me pohditaan miksi ennen oli paremmin ja nykyään kaikki pilalla.
Yksi asia mistä voidaan aika vahvasti argumentoidusti sanoa olleen asioita parantava asia oli itsenäistyminen maaksi jota 364 päivää vuodessa manataan.
Tehdään tänään poikkeus taas ja vietetään hyvää itsenäisyyspäivää!
Tästä internetin/somen käytöstä nuorten keskuudessa tuli mieleen, että jopa teknologiayritysten johtajat välttelevät puhelimen antamista lapselleen, koska tietävät, kuinka haitallisesta ja riippuvuutta aiheuttavasta asiasta on kyse. Pistää miettimään…
Nyt ehkä ajatellaan, että internetin tarjoama loputon tietopankki antaa vain entistä enemmän edgeä hyvin oppia imeville ihmisille. Mutta toisaalta en ihmettelisi, jos joskus tulevaisuudessa huomataan, että parhaiten edgeä saavatkin ne lapset, jotka viitsivät edelleen hankkia tietoa fyysisistä kirjoista, opetella kuuntelemaan toisia, harrastaa luovuutta (tai vaikka taidetta, tai mitä tahansa mihin täytyy ja mihin on palava halu keskittyä täysillä) ja opetella edes joskus vain olemaan läsnä nykyhetkessä. Ja pysymään mahdollisimman kaukana puhelimesta.
Ehkä joskus 50 vuoden päästä ihmiset yleisesti ihmettelevät, miten porukka oikeasti jaksoi roikkua puhelimella kaiket päivät ja surkastutti itseään sillä tavoin. Jokin some tuomittaisiin samalla tavoin kuin tupakanpoltto nykypäivänä. Uskon ja toivon näin.
Itse olin peruskoulussa joskus 2010 molemmin puolin, juuri ennen kuin opetus ja “metodit” niinsanotusti lähti lapasesta. Tästä oli merkkejä jo yläasteella ollessani kun jälki istuntoja pyrittiin korvaamaan “kehityskeskusteluilla” tai millä ties mulla ideologisilla hörhöstelyillä ja muutenkin tuntui että opettajilta vietiin kaikki loputkin keppikeinot pois. Ala asteen alussa jotkut opettajat “melkein” vielä napsauttivat kepillä sormille jos törttöili . Lisäksi jos muistan kuulleeni oikein niin kaunokirjoitustakaan ei enää ala asteella opeteta? Ei ihme jos lukutaito ja muutkin oppimistaidot kehnoutuvat jos tarkempi kirjoittaminen korvataan digitaalisuudella ja muutenkin opetusta muutetaan kärjistettynä muotoon “vaikket onnistunut hyvin niin en anna nelosta, jottet tunne epäonnistuneesi” yms. “kusetusopetusta” .
Ei niiden oppilaiden, joita ei kiinnosta koulu, oppiminen varmasti parane sillä että päästetään helpolla. Jos joku tulee väittämään vastaan miten “ammattilaiset on eri mieltä” niin ohjaan kyseisen henkilön katsomaan tuoreet Pisa-tulokset. Ja miten saada lapset kiinnostumaan koulunkäynnistä? No siihen en osaa vastata, muuten kuin että isän antama (ja myöhemmin enemmänkin ) hyvistä koulutuloksista oli varsin motivoiva keino parantaa oppimista ja siitä on todistetta kahden lapsen verran . Toki joillakin vanhemmilla ei ehkä ole varaa sellaiseen, mutta ei se paljoa vaadi kun aloittaa vaikka antamalla jäätelön tai pari euroa kolikkoina .
Tähän täytyy huomauttaa että tuoreissa tutkimuksissa on todettu selkeästi, että ulkoinen motivointi (raha) ja lahjakkuuden korostaminen vs yrityksen/työn korostaminen heikentää oppimismotivaatiota ja laiskistaa. Varmaan jotain persoonallisuuspiirteitä on joihin liittyy parempi motivoituminen rahalla. En kerro anekdootteja koska niillä ei ole merkitystä.
Mikäli Hesulin bördeen sijoittaessa ei ole tullut mörniminen tutuksi, niin @Roni_Peuranheimo valistaa joulukalenterin 6. luukussa mistä sanonta juontaa juurensa.
Istuin aikaisemmin aamusta kahvilla ihmisen kanssa joka syntyi Venäjällä, radiosta alkoi soimaan Finlandia hymni ja hän purskahti itkemään ilosta, koska hän sai äitinsä ansiosta lapsesta asti asua hienossa maassa nimeltä Suomi.
Muistakaahan kunnioittaa, iloita ja olkaa ylpeitä itsenäisestä Suomesta joka syntyi kaaoksesta 106vuotta sitten.
).
.
(ja myöhemmin enemmänkin 
. Toki joillakin vanhemmilla ei ehkä ole varaa sellaiseen, mutta ei se paljoa vaadi kun aloittaa vaikka antamalla jäätelön tai pari euroa kolikkoina 
.
