Nokia DD:tä ei tarvitse tehdä paljoakaan kunhan avaa vaan suurimmat omistajat listan. Sitten voi todeta n.15 sekunnissa, että firma on aivan tuuliajolla. Ei ketään järkevää ankkuriomistajaa.
Amerikan kaverit pelas 2 kilpailijaa pois pelistä ja siltikään ei onnistuta…
Pisa tuloksissa pärjäsivät parhaiten ne lama-ajan lapset ketkä joutuivat puolittamaan pyyhekumin vierustoverinsa kanssa säästösyistä ja välillä opettajan korvasi pyörillä siirrettävä telkkari kun olivat lomautettuina.
Kouluruoaksi keittäjät tekivät näkkileipäsilakkalasagnea. Säästöt olivat ilmeiset raaka-aineiden ja pienen menekin takia.
PISA ja koulutusnäkemyksiä mielellään lisää tännekkin 
Lama-ajan lapsia verilätyt, kesäkeitto kera elävien hyönteisten, kanaviillokki, kanaton kanarisotto ja ruoat, joilla oli tuttu nimi, mutta outo ulkonäkö ja persoonallinen maku opettivat siihen, että kaurapuuro on herkkuruoka, sitten kun sitä puuroa joskus harvoin oli niin iloittiin… okei liisteriä ja jatkettua ehkä sahanpuruilla, mutta asioita tulee suhteuttaa.
Ruokalistassa, jos luki “Ruokaa talon tapaan” niin ei ollut tiedossa sitä tuoreinta mahdollisinta ruokaa.
Kykenen nykyään syömään pilaantunutta ruokaakin (en suosittele).
Nyt on muuten todella mielenkiintoista, että kärjistääkö tekoäly eroja entisestään vai tasaako se niitä. Itse käytän päivittäin LLM hyödyksi, mutta koska olen jo ainakin omasta mielestäni erinomainen etsimään tietoa, niin tuottavuus ei ainakaan vielä ole kasvanut erityisen paljon. Jos tässä seuraavan vuoden aikana saan rakennettua oman tekoälyassistentin käymään läpi vuosikertomuksia ja uutisvirtaa mun puolesta ja kyky tehdä fundaa moninkertaistuu sitä kautta, niin ehkä sitten tilanne on eri.
Toisaalta jotkut vasta nyt aloittaneet sijoittajat voivat kysyä aivan kaiken ChatGPT:ltä, sekä lukea vain netin parhaimmat sijoittajamatskut ja sitä kautta kehittyä valonnopeudella. Väitän, että jos tietäis mitä tekis, niin 20 vuoden osaamisen voisi nykyään saada parin vuoden opiskelulla. Toki ne vaarallisimmat inhimilliset ansat ja muut sudenkuopat on sellaisia mitä ei oikein teorian kautta pysty opiskelemaan vaan niihin pitää itse astua 
Ainakin jonkun tutkimuksen oon nähnyt, minkä mukaan (konsulttimaailmassa) tekoäly paransi heikommin suoriutuvan ja/tai juniorimman porukan suoritusta enemmän kuin jo valmiiksi tehokkaiden ja kokeneiden. Eli tässä ympäristössä tasaisi, mutta ei varmaan liene yleistettävissä koko väestöön.
Kiitos varsin kattavasta listauksestasi asioista jotka mättää Peruskoulun ja koulutuksen tulevaisuuden ketjussa. Mielestäni lista osui naulan kantaan ja samansuuntaisia mietteitä täälläkin! Opiskelijat/oppilaat sekä perheet/kodit osiot olivat erinomaisia. 
Nyt tuli kyllä sellainen nostalgiapläjäys koulun ruokalaan. Meillä sellainenkin herkku kuin pyttipannu tuli ruokalistalle jossain vaiheessa ja hävisi myös yhtä nopeasti - ruokaa meni liikaa, joten piti ottaa pois listalta.
Puuropäivä oli tosiaan kaikkien lempparipäivä. Salaatit sun muut lisukkeet oli korvattu näkkileivällä, mutta ei niitäkään hamstrata saanut. 3 näkkileipää per naama oli maksimi. Ja tosiaan tuo talon tapaan oli aina perjantaisin, siihen oli kasattu yhteen kaikki alkuviikon jämät yhdeksi mössöksi. Voi niitä aikoja.
Kohta pari viikkoa ajeltu pelistä toiseen. Miami-Tampa-Orlando akselilla ees taas noin 2400km ja ei täällä kyllä vieläkään paljon EV autoja ole osunut silmään. Teslat näkyy silloin tällöin mutta ei niitäkään enemmän kuin kotona. Kun käy tankilla ymmärtää aina miksi ei näy…
50L → 38€
Tämmöinen sattui sopivasti eteen:+1:
Salaatit oli jotain lanttu- ja porkkanaraasteita, joissa oli jotain randomei sattumii - en edes aina tiennyt, mitä olivat, mutta niitä sattumia yritin välttää.
Onko tällaisia vielä jossain koulussa?
Ei voi mitää muuta kommentoida, mutta ajoittain olisi hyvä hyväksyä omat virheet ja kirjoittaa “olin viisi vuotta väärässä ja olen edelleen”.
Itsensä viiltely Nokiaa ostamalla on ihan ok ja kuuluu suomalaisuuteen, mutta että jälkipolvelle 
ainakin tulee nöyryys opittua
Koitin järkeillä tätä opetustilanteita miettimällä, ja lopputulos oli suurin piirtein tämä: tekoäly tasaa eroja siellä, missä ongelmana on suppeat pohjatiedot mutta vahvuutena hyvät oppimisvalmiudet ja kyky käsitellä tietoa sekä kielimalleja itseään. Jos tiedostaa sen, mitä haluaa oppia, niin kielimallista on luultavasti nopeuttamaan oppimista suhteessa enemmän niihin verrattuna, jotka ymmärtävät aiheen jo paremmin.
Jos ongelmana on heikot oppimisvalmiudet, niin en näe tekoälyn tasaavan eroja kenenkään välillä. Monelle tästä kärsiville ChatGPT:n pitkä ja kapulakielinen vastaus on aivan liian epäkiinnostavaa paskaa luettavaksi, ja siispä suurin hyöty jää luultavasti saamatta. TikTok ja Clash of Clans ovat suurimmalla osalla nuorista oppijoista max. viiden klikkauksen päässä, joten siltä pohjalta arvioimaan oppimismotivaation kestävyyttä. Vaikka pohjatietokin olisi kunnossa, niin onko vastauksen suoraan kopiointi ilman kriittistä pohdintaa liian houkutteleva vaihtoehto? Kokemus kentältä sanoo, että liiankin totta.
Sitten olisi vielä se porukka, jonka tekoälyn käytöstä saatava hyöty kariutuu mm. seuraaviin tekijöihin:
Siispä vastaukseni: luultavasti kärjistää, mutta en pidä mahdottomana että joku voi vilpittömästi hyötyäkin. Tämä ei tietenkään päde kaikkeen oppimiseen, mutta jos olisi kyseessä esim. sijoittamisen kaltainen “reaaliaine”, niin näkisin että yllä oleva voisi päteä.
Kaveri laittoi kerran yhden meemin, jossa on mielestäni yllättävän paljon totuutta:
“Heikot ajat luovat vahvoja miehiä (pitäisi tietysti olla henkilöitä)” → viittaus Suomen sota-aikaan ja jälleenrakennukseen
"Vahvat miehet luovat vahvoja aikoja (viittaus Suomen nousukauteen)
“Vahvat ajat luovat heikkoja miehiä” (nykyhetki)
"Heikot miehet luovat heikkoja aikoja (lähitulevaisuus)
Miksi pidän tätä oikenasuuntaisena ajatteluna: ihmiset elävät aina sen hetken kontekstissa. Kun totutaan yltäkylläisyyteen ja sosiaalietuuksien luvattuun maahan, kaikki on itsestäänselvää. Tämä on psykologisesti helvetin vaarallinen asetelma ihmismielelle, joka on luonteeltaan aika mukavuudenhaluinen. Tähän me ollaan mielestäni yhteiskuntanakin paljon menty.
PISA-tulosten romahtamisen en näe edes isoilta osin koulujärjestelmän ongelmana, vaan laajempana ongelmana siitä miten nuoret on mukavoituneet (some) ja valmiita tekemään vähemään töitä. Tässä tietysti meillä vanhemmilla on iso rooli ja kun vanhemmat ei ole sopeutuneet nykyiseen digiaikaan, niin miten ihmeessä me osattaisiin meidän lapset sopeuttaa siihen aikaan oikealla tavalla? Sosiaalinen media ja se superaddiktoiva tiktok-selaaminen etc on mielestäni saatanasta seuraava kapistus etenkin nuoren aivoille. Sieltä ne suurimmat syyt mielenterveysongelmiinkin löytyy.
Ainiin totta! Salaatti oli pala lanttua. Sen päivän kun olisi nähnyt, että joku olisi ottanut niitä raakoja lantunpalasia. Ja nuo peltiset mitat kaivettiin aina kahdesti vuodessa esiin, silloin kun tarjolla oli mehua! Meillähän juomalasitkin oli tuota samaa materiaalia.
Minnekähän tämä kysymys kuuluisi… laitan sen nyt tähän, jos Nokia-ketju on sopivampi niin siirtäkää sinne (tämä ei hirveästi tuo lisäarvoa siihen ketjuun tosin):
Mietin aikoinaan (about 23 vuotta sitten) hirveässä FOMO:ssa että ostaisin Nokiaa (n. 60 euroa per osake). Mutta vaikka kuinka pähkäilin niin en ymmärtänyt sen teknologiasta oikein mitään ja yhtiö tuntui tosi vaikealta niin se sitten jäi tekemättä. Mietin uudestaan ostamista Lumia-puhelinten aikaan mutta jälleen oli liian vaikea yhtiö minulle.
Nykyisin yhtiö on yksinkertaisempi mutta edelleen aika haastavaa ns. tavalliselle tallaajalle (kuten minä) ymmärtää sitä bisnestä. Miten Nokia on niin suosittu suomalaisten sijoittajien keskuudessa? Mikä sen suosion salaisuus oikein on? Tietty me kaikki käytämme matkapuhelinverkkoja mutta jotenkin mä en vaan tajua niistä mitään. 
Eikö näitä juomakippoja ainakin löydy vielä varuskunnista? Näistä teki kyllä todella pahaa hörppiä kahvit kymmenen vuotta takaperin. En ole viitsinyt edes laittaa koiraamme juomaan peltikiposta, sillä nekään ei ansaitse kyseistä kokemusta.
Nokia on pörssin MM -95. Kansallisromanttinen tunnelma ja ilmiö vaikkei jääkendosta tai sijoittamisesta välittäisi muuten.
Nokia on boomereiden ultimaattinen veliosake. Noussut joskus paljon, laskenut sen jälkeen sitäkin enemmän ja maksaa osinkoa.
Nokia on kuin katkeransuloinen ajatus ex-tyttöystävä joka muistuttaa ajasta jota ei enää ole ja myös mitä olisi voinut olla.
Nokia on hyvinvointivaltio, pisatulokset, ilmainen terveydenhuolto, illuusio.
Mielestäni järkeilit erinomaisesti. ChatGPT on tietysti hyvä lähtökohta keskusteluun, mutta ei se kehitys siihen jää. En nää mitään ongelmaa siinä, että joku laittaisi jakoon vaikkapa Poro 34B tai jonkun paremman tulevaisuuden kielimallin omana sovelluksenaan, johon pystyy rekisteröitymään iPhonella yhdellä klikkauksella ja joka ottaa vastaan puhekieltä ja puhuu vastauksen ääneen selkeällä suomen kielellä. Tämän pitäisi mahdollistaa käytön myös sellaisille ihmisille joille ChatGPT on mukamas aivan liian vaikea.
Toisaalta iso osa väestöstä vaikuttaa kokeman ihan jo tavanomaisen googlauksen aivan ylivoimaiseksi tehtäväksi, joten ehkä voi olla vaan etten pysty mitenkään ymmärtämään tällaisten ihmisten maailmankuvaa, koska meillä ei ole juurikaan mitään yhteistä ihmisinä. En vaan pysty uskomaan, etteikö henkilökohtaisesta tekoälyassistentista olisi valtava hyöty nimenomaan kaikista tyhmimmille ja laiskimmille ihmisille, edellyttäen että he suostuvat sitä käyttämään.
Minä väitän että kärjistää. Näen tämän joka päivä töissä, vaikka en alakoululaisten kanssa ole tekoälyä varsinaisesti edes yrittänyt harjoitella tai siihen tutustua. (Noh, kerran testasimme kuvien tekemistä tekoälyllä, mutta homma meni osalta niin pelleilyksi, että totesin virheeksi).
Ilman tekoälyäkin taidot tiedon etsimisessä ovat niin suuria, että en tiedä miten edes kuvailisin. Osa ei osaa vieläkään avata internet-selainta Chromebookilla, saatikka löytää mitään tietoa netistä, vaikka olen tämän nykyisen luokkani kanssa asiaa harjoitellut viikoittain pari vuotta. Osa taas surffailee sujuvasti ympäri nettiä suomeksi ja englanniksi ja merkitsee lähteet oikeaoppisesti lähdeluetteloon tehtävän loppuun tarkistettuaan tiedon.
@Hades tuossa kuvasikin mielestäni hyvin noita haasteita mitkä osalla tekoälyn käyttämisessä nousevat vastaan. Näen että tekoäly antaa turboboostin niille, jotka osaavat perusjutut, ja ne joilla näissä asioissa on haasteita tippuvat aivan lopullisesti.
En ainakaan henkilökohtaisesti enää tiedä kuinka opettajana voisin pelastaa nämä heikot, mutta samaan aikaan olla rajoittamatta näitä hyviä. Olen todennut, että tehtävä on käytännössä mahdoton, erot tulevat kasvamaan tekoälyn yleistymisen myötä eksponentiaalisesti myös koululaisten “tehokkuudessa”.
Tähän vielä sen verran, että minun mielestäni ongelma on siinä, että nämä ihmiset eivät osaa käyttää tekoälyassistenttia tehokkaasti ja hyödyllisesti.
