Peruskoulun ja koulutuksen tulevaisuus

Tasaisin väliajoin nousee keskustelua peruskoulumme tilasta Suomessa, joten ajattelin polkaista asiaan liittyvän ketjun pystyyn. :slight_smile:

Ketju pääasiassa peruskoulu + 2. asteen koulutukselle. Toiveena keskustelua Suomen tilanteesta, mikä toimii, mikä ei? Mitä voimme tehdä toisin? Valtaako muutaman vuoden päästä yksityiskoulut alan, koska vanhemmille riittää turvattomuus, sekä laskeva oppimisen taso?


PISA

Keskustelu tulee nousemaan taas entistä tiheämmin tapetille joulukuussa 2023, kun PISA tutkimuksen tulokset tulevat julkisiksi. PISA 2022 (jotka siis julkaistaan) painoalue oli matematiikassa. Aiempina vuosinahan Suomi on menestynyt PISA tutkimuksissa hienosti kaikilla osa-alueilla! Se, miksi aihe aiheuttaa keskustelua, on suunta, johon Suomi on tutkimuksissa auttamatta menossa. Kenttätyötä tekevänä olen hieman huolissani tulevista tuloksista, ja uskon suunnan pysyneen vakaasti huonona.

Jotta saadaan jotain vertailua aikaiseksi, laitetaan muutaman vuoden PISA tuloksia ylös [1].

Alla sijat, joille Suomi sijoittui OECD-maiden kesken. 2018 ilmoitetussa skaalassa pisteet eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan.

image

Vuoden 2015 PISA-arviointiin verrattuna Suomen lukutaitopistemäärän keskiarvo laski 6 pistettä. Lukutaidon osaaminen on pitkällä aikavälillä laskenut Suomessa, kuten OECD-maissa keskimäärin. Suomen pistemäärän keskiarvo laski 16 pistettä vuoteen 2009 ja 26 pistettä vuoteen 2000 verrattuna.

Tulokset eivät siis missään nimessä absoluuttisesti ole huolestuttavia, vaan suunta johon taso on menossa.

Lopetan avausviestin tähän, jotta saan selkeästi eroteltua PISAn omista varsinaisista mielipiteistäni / havainnoistani. Palaan vielä tänään myöhemmin enemmän perus arkea koskevalla viestillä. :slight_smile:

Jos aihe herättää keskustelua, pyritään pitämään puoluepolitiikka niin pitkälti pois ketjusta, kuin mahdollista.

Loppuun vielä ajateltavaa, joka on tehty vitsiksi, mutta jokainen voi vielä miettiä, onko siellä sitä kuuluisaa totuuden siementä.

44 tykkäystä

Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu

2 tykkäystä

Mietin ensiksi, voiko sijoitusfoorumille tällaista ketjua ja kirjoituksia tehdä. Mutta sitten toisaalta, tämä on se, mitä meidän lapsemme kohtaavat koulussa, joten ehkä meidän vanhempienkin on hyvä kestää tämä tekstin muodossa? Emme kuitenkaan ole “skin in the game” nuoren asemassa.

Sijoittamiseen aiheen linkitys ei liene kenellekkään haaste, joten siitä en välttämättä ainakaan heti kirjoita.

Pyrin omilta kokemuksiltani kuvaamaan Suomen peruskoulun tilaa (käsitys lähinnä Etelä-Suomesta, mutta hyvän alueen koulusta) plus tietenkin se, mitä kollegoilta kuulee ympäri maata. Tarkoitus ei ole aliarvioida ketään, lakaista ongelmia maton alle tai myöskään pelotella. Nämä ovat kuitenkin tietynlaiset realiteetit joiden kanssa painitaan nyt, ja aivan varmasti myös jatkossa. Interventioita olisi tehtävä nyt, eikä myöhemmin.

Yritän kirjoitella jokaisesta aihealueesta vähän kuin oman postauksensa, jotta ajatus pysyisi kirkkaana, eikä tekstit menisi liian pitkiksi.

Pyrin viemään näissä katsauksissa lukijan takaisin koulun penkille, ja miettimään tilannetta omalle kohdalle. Tämä ei tietenkään koske kaikkia nuoria, mutta väitän, että koulupolun aikana kaikki näille lieveilmiöille altistuu tavalla, tai toisella.


Turvallisuus peruskoulussa

Yleisesti peruskoulut ovat nykyäänkin vielä turvallisia. Suurin muutos turvallisuuden tunteessa on se, että nuoret pelkäävät todella paljon joutuvansa somessa lynkkauksen kohteeksi. Me aikuiset ei edes ymmärretä sitä henkistä painetta, joka tästä aiheutuu. On se sitten “ruman kuvan” jakaminen muille, tai jonkun pilkkaavan videon teko. Et voi käytännössä olla oma itsesi (jos koet olevasi erilainen), koska millä tahansa hetkellä saatat päätyä nettiin ja tunnetusti sieltähän ei sitten pois pääse.

Fyysinen väkivalta on menossa kokoajan enemmän siihen suuntaan, että “herrasmiessäännöt” voidaan unohtaa. Pihalla ei oteta miehestä mittaa, vaan kun vedetään, vedetään sitten rehellisesti turpaan porukalla. Monet varmasti törmännytkin näihin videoihin mm. Twitterissä (X:ssä). Näissä tilanteissa väkivalta kohdistetaan tarpeeksi isolla joukolla ja voimalla, eikä uhrilla ole juurikaan mahdollisuuksia. Tähän yhdistyy myös usein monenlainen alistaminen.

Osansa turvallisuusaspektiin tuo se, että veitsien ja terien kantaminen mukana on varsin yleistä. Yllättyisitte, jos tietäisitte paljonko niitä löytyy repuista. Kannustankin jokaista vanhempaa ratsaamaan aika-ajoin sen oman Markku-Mirjamin koulunyssäkän ihan jo päihteiden, ja nyt näiden terien takia (koskee aivan kaikkia sosioekonomisia luokkia). Niitä ei tietenkään koulussa päivittäin vilahtele, vaan niitä “kannetaan oman turvallisuuden takia”, tai jos tietää, että iltapäiväksi on sovittu jonkun asteiset naamanturvotuskinkerit koulumatkalle, niin voi vähän puolustautua.

Aluksi rassukalta näyttänyt “gang signien” eli jengi-larppaamiseen liitettävien käsimerkkien tekeminen ovat yleistyneet rajusti. Nämähän ovat vaarattomia, mutta selvästi jo osa tätä suurempaa kokonaisuutta, jossa 10-15 vuotiaat nassikat kuvittelevat olevansa mafia. Osa nuorista kokee tämän pelottavana - enkä ihmettele. Korostan sitä, että tähän syyllistyy niin maahanmuuttajataustaiset, kuin syntyperäiset suomalaisoppilaat.

Omaan kouluumme pilven, saati nappien diilaus ei ole vielä onneksi saapunut isommassa määrin. Myynti kohdistuu lähinnä vapeihin ja niiden nesteisiin. Meininki on jo sen verran järjestäytynyttä, että osataan laittaa vahteja tavaran vaihtopisteiden läheisyyteen, jotta nämä “jengien” uusimmat tulokkaat voivat ulvaista äänimerkin, kun “kameli” (opettaja) tulee kierrokselle.

Nämä mussukat myös tietävät vallan hyvin sen, että ah, seuraamuksia kiinni jäämisessä ei ole. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, ja tätä käytetään ikävästi hyväksi. Tähän liittyy kaikki ylläkirjoittamani, sekä paljon muuta lieveilmiötä, kuten ryöstely ja varastelu. Viimeisimpiä tapauksia oli, kun eräs oppilas vei muiden taskuista erään tunnetun elektroniikkamerkin tuotteita, ja myi niitä eteenpäin, saaden muutamassa päivässä melkoisen tilin 11-vuotiaalle.

30 tykkäystä

Suurin syy lasten ja ihmiskunnan tyhmistymiselle on älypuhelin. Ja entistä pahemmaksi meno muuttuu, kun moisen kapineen varaan ollaan siirtämässä yhä enemmän palveluita ja muutakin elämää.

Masentavin näky minkä olen elämässäni päässyt todentamaan oli kun viisi 10-12 -vuotiasta poikaa käveli Kuhmon raitilla nk. porukassa. Ei ollut poikien tekemisissä sitä normaalia puskemista, hyppelyä ja riekkumista mitä tuon ikäisillä aiemmin oli. Jokainen poika tuijotti laahustaessaan kännykkäänsä. Kaikki viisi. Silloin jos koskaan tiedostin, että ihmiskunnan parhaat päivät on nähty. Jos tuota pirunvekotinta ei saada hävitettyä edes koululaisten käsistä on turha odottaa, että oppimistuloksetkaan olisivat kummoisia.

28 tykkäystä

En voisi olla enempää kanssasi samaa mieltä. Lisäisin tähän vielä kyvyttömät ja keskenkasvuiset vanhemmat ja soppa on valmis. Pari kaveria opettajina ja yksi heistä jo kymmeniä vuosia alakoulun ertona. Kehuvat että joka vuosi kun tulee uudet ekaluokkalaiset, niin samalla tulee aina vaan eri tavoin haastavammat aikuiset. Ei koulu voi tehdä kaikkea ja kodin pidettävä huolta siitä että lapsensa ovat hyvin ravittuja ja heidän elämässään on virikkeellistä toimintaa. Muistan ysärin alusta lapsena kaverin luona käydessä, hänen vanhempansa lukivat aina nojatuoleissaan kirjaa. Jälkeenpäin ei yllättä että kaverini veljensä kanssa menestynyt työelämässä.

Lisätään vielä unen määrän ja laadun merkitys kasvavalle lapselle. Tämä monella rempallaan kiitos niiden älypuhelimien.

20 tykkäystä

Tämä on ollut erittäin haitallinen uskomus. Koulukiusaamiseen liittyneessä MOT:ssa juristi totesi ettei alle 15v ikä ole mikään taianomainen vapaudu vankilasta -kortti. Työkalut on vain alle 15 vuotiaille eri. Toki tähän asti niitä ei juuri ole käytetty, koska lähes kaikki aikuisetkin opettajat ja viranomaiset (!) mukaan lukien luulevat ettei alle 15 vuotiaiden rötöstelylle voi mitään. Ihmekkös tuo, että lapset rötöstelevät kun kaikkialla toitotetaan implisiittisesti sen olevan ok.

Hyvä että tämä asia on viimein nousemassa pinnalle, korjattavaa löytyy laajasti yhteiskunnassa. Varsinkin asenteissa! Vielä kun tämä keskustelu ei jäisi maahanmuuttajista mussutuksen alle niin edistystä voi tapahtuakin.

6 tykkäystä

Kiitos hyvästä pointistasi!
Olen samaa mieltä, että keinoja paperilla kyllä on. Osaatko kertoa mitä käytännön työkaluja nämä olisi? Lastensuojeluilmoituksen lisäksi :slight_smile: .

2 tykkäystä

Tullut seurattua tuota työmatkalla ja todennut, että vähintään 90 pinnaa ala-asteikäisistä laahustaa kotia koulusta kännykkä kourassa. Ei tilanne yhtä heikko ollut vielä joitain vuosia sitten. Eivät vaivaudu edes irroittamaan katsetta suojatietä ylittäessä. Saa siinä olla autoilijana tarkkana, ettei vahingossa aja noiden kävelevien zombien päälle, kun ei niiden aivoituksista muuten saa oikein selvää mihin ollaan menossa

Älypuhelimet pitäisi lailla kieltää peruskoululaisilta tai ainakin rajoittaa niiden toiminnallisuuksia

9 tykkäystä

Paljon parjatussa Kiinassa ilmeisesti huomattu sama…

5 tykkäystä

Hieno ja kiehtova aloitus @Ituhippinen!

Itsekin olen aihetta pohtinut, vaikkei omia lapsia vielä ole. Sitä myöden omat kokemukset peruskoulusta jostain 15 vuoden takaa. Haluaisin kuulla ajatuksia, miten sinä ja opettajatoverisi ratkaisisitte ongelman, jos jätetään vasemmiston lempiratkaisu, eli resurssien lisääminen, pois? Ainakin minusta perusopetuksen yksi iso ongelma vaikuttaa olevan auktoriteettien kunnioituksen puute, joka sitten säteilee ongelmina muualle koulumaailmaan ja yhteiskuntaan.

Miksi OAJ on niin hampaaton kun puhutaan työturvallisuudesta? Hoitajia ja opettajia lukuunottamatta missään muulla alalla ei hyväksytä väkivaltaa työpaikalla. Tai miksi koulussa turpaan saava oppilas pakotetaan sovitteluun, kun vastaava tilanne aikuisten kesken katsotaan pahoinpitelyksi ja ratkotaan oikeudessa?

Omasta mielestä tuntuu perverssiltä, että näitä koko luokkaa terrorisoivia ei saada helvettiin sieltä, kun vedotaan kyseisen kriminaalin ihmisoikeuksiin. Eivätkö luokan muiden oppilaiden ihmisoikeudet ole minkään arvoisia? Esimerkiksi tämä vastikään otsikoissa ollut Turun tapaus (jokaisesta kaupungista löytyy varmaan vastaava esimerkki). Miksei OAJ masinoi lakkoja tukeakseen jäseniään? Mieletäni tuollainen olisi järkevämpi lakon aihe kuin poliittiset- tai tukilakot.

Vasemmisto kannustaa inkluusioon, mutta poliisikin on korostanut nuorten voivan aiempaa paremmin, mutta pieni joukko on vakavasti moniongelmaisia. Kannattaisiko Suomen rikkoa noiden muutamien ihmisoikeuksia, jos hyödyt ovat sakkoja suuremmat?

Jos palataan otsikon aiheeseen (talousnäkökulmasta), niin olen enemmän kuin huolissani Suomen tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä. Miksi kukaan ostaisi enää suomalaisia tuotteita ja palveluita, jos niiden laatu on paskaa (ja hinta verojen ja veronkaltaisten maksujen takia korkea) verrattuna ulkomaiseen? Venäjällä ja sitä ennen Neuvostoliitolla oli riittävän isot sisämarkkinat, jotta tuo yhtälö toimi, mutta Suomi on ainakin toistaiseksi pieni ja Suomen vauraus riippuu isosti viennistä.

11 tykkäystä

Vasemmisto lisäisi resursseja, oikeisto leikkaisi, enkä usko kummankaan olevan ratkaisu tähän kysymykseen :slight_smile: . Tämä vaatii ihan kaikkien panosta, puoluekantaan katsomatta.

Vastaan tässä viestissä vain tuohon turvallisuus aspektiin, käsittelen muita aiheita sitten myöhemmin!

Oma näkemykseni on se, että keinoja on liian vähän käytettävissä. Paras, mitä koulu voi itse tehdä ongelmalle, on määräaikainen erottaminen. Tätä käytetään mielestäni liian vähän. Syynä on ymmärrykseni mukaan se, että pelätään jälkiseuraamuksia. Tämä myös aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia, jos kaikki pahimmat häiriköt vain suljetaan ikäluokastansa ulkopuolelle. Eivät he kotiin jää, vaan sosialisoituvat sitten jossain muualla, jossa ei ole edes niitä harvoja aikuisia (opettajia) toppuuttelemassa.

Jos johonkin resursseja tulisi lisätä, niin perheneuvolaan ja lastensuojeluun, sekä perhetyöhön. Vanhemmat, jotka ovat täysin kädettömiä lastensa kanssa tarvitsevat enemmän apua. Joskus apua ei pyydetä, mutta kyllä sen verran olen ikävä ihminen, että yhteiskunnan tulisi sitä antaa väkisin, vaikkei vanhemmat tahtoisikaan. Toki, myöskään 20 ongelmatapauksen sullominen laitokseen ei ole ehkä pitkän päälle paras ratkaisu…

OAJ hampaaton kaikessa. En kuulu juuri tästä syystä. Oliko opettajat edellisen kerran lakkoilleet joskus -90 luvulla, ja nyt käytetään tämä kortti ja uhripisteet, miksi? Että saadaan säälittävä inflaatiolle häviävä palkankorotus, eikä muutosta työoloihin.

Yksi ajatusmalli, mikä on opettajiin pesiytynyt vahvasti, on kuinka nämä muita terrorisoivatkin ovat uhreja. He harvoin ovat hyvistä ydinperheistä, vaan taustalla vanhempien alkoholisoitumista/ huumeita/ perheväkivaltaa. Näiden “ymmärtäminen” on varmasti yksi syy, miksi asioihin ei puututa tarpeeksi jämäkästi, vaikka keinoja joku keksisikin. Jopa liiallisuuksiin menevä empatia on ammattisairauksia meillä. Lisäksi jokainen aidosti ajattelee “ehkä minä voin muuttaa tämän lapsen”.

Muuten @DarkRoast täysin samaa mieltä viestistäsi. Haluan kaikki perseilijat helvettiin kouluista, pois opettajien vastuulta.

Syytän itse vallitsevasta tilanteesta täysin koteja, sekä kotikasvatusta. Liika ruutua, sekä kaveruutta. Liian vähän rakkautta ja rajoja.

Pahoittelen todella väsynyttä viestiä, kirjoittelen varmaan huomenna lisää, kunhan aivot saavat levähtää :slight_smile: .

14 tykkäystä

Kirjoittelenpa vielä, kun uni ei tarraa. Aamulla das sitten miettiä, oliko tässä järkeä. :slight_smile: Puhelimella näpytelty, pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä!

Ituhippisen työrauha kaikille interventio

Muutetaan lainsäädäntöä siten, että seuraavat toimet ovat mahdollisia (osaltaan jo ovat). Tämä asteikko otettaisiin yhteneväisesti käyttöön koko Suomessa.

  1. Ensimmäisestä rikkeestä vanhemmat koululle keskustelemaan (pienet rikkeet, kuten sähköröökit sisällä, tai epäasiallinen käytös [verbaalinen]). Tutustutaan tähän asteikkoon, ja tehdään pelisäännöt selviksi. Oppilas ja vanhemmat allekirjoittavat.

  2. Kaikista rikkeistä seuraa jälki-istunto. Nykyään niitä ei tarvitse istua, ja silti voi saada päättötodistuksen. Uudistus siten, että lukuvuosi ei pääty oppilaalla, ennenkuin kaikki velvollisuudet hoidettu, mukaan lukien jälki-istunnot. Jos keväällä ei ole hoidettu velvoitteita, luokan kertaus.

  3. Jatkuvat rikkeet johtavat kirjalliseen varoitukseen. Myös pienemmäy, toistuvat rikkeet. Kirjallinen varoitus suoraan “keskivaiheen” perseilystä, jota on mm. yhteisen omaisuuden rikkominen, terien / veitsien löytyminen tavaroista. Kirjallisen varoituksen jälkeen tietty ajan jakso, jolloin yhdestä rikkeestä määräaikainen erottaminen.

  4. Isommista rikkeistä, kuten fyysinen väkivalta, suora määräaikainen erotus. Koti vastuutetaan siten, että jokaista eropäivää kohden huoltajat maksavat päiväsakkoja. Jos perhe saa sosiaalietuuksia, niistä leikataan ensimmäisenä. Kun paluu kouluun tapahtuu, loppu lukuvuoden määräaika, jolloin pienistäkin rikkeistä seuraa pidempi määräaikainen erottaminen ja päiväsakot huoltajille.

  5. ‘Tarkkikset’ takaisin. Ongelma ollut, ettei niihin saada päteviä opettajia, vaan otetaan kortistosta joku saikuttamaan määräaika umpeen. Nostetaan näiden ‘paskahommien’ palkka markkinaehtoiseksi, koska se hyödyttäisi aivan kaikkia. Jos joku lähtee vetämään 10 hengen nuorisojengiä 3000e/kk, siitä vain! Mielestäni pitäisi maksaa sen verran, että ryhmä syntyy, eikä näitä tarvitse laittaa muiden kiusaksi.

  6. Vanhemmat, jotka eivät saa omaa nuortansa käymään koulussa (pl. Mielenterveys syyt nuorella), laitetaan kantamaan vastuuta siirtämällä huoltaja kotiopettajaksi nuorelleen. Tästä saisi vain pientä päivärahaa, ja työnantajat eivät olisi velvoitettuja korvaamaan mitään.

HUOMAUTAN. Ylläolevat ovat melko radikaaleja ratkaisuita, mutta ei mielestäni yhtään kovempia, kuin mitä tilanne vaatii. Kilttiä ja hyvää on jo kokeiltu, olisiko nyt sen kepin aika?

25 tykkäystä

Utopistinen ajatus, mutta jos hyvän vanhemmuuden tukemiseen löydettäisiin nykyistä parempia keinoja, niin koulunkin työ helpottuisi merkittävästi. Ei tuokaan ilmaista olisi, mutta ainakin kustannustehokkaampaa.

Koulun vastuulle jää nykyään sellaisten tulipalojen sammuttaminen, jotka pitäisi ennaltaehkäistä kotona. Puhutaan nuorista, jotka eivät kestä pettymyksiä, eivät osaa keskittyä mihinkään vaativampaan pidempää aikaa, eivät ymmärrä velvollisuuksiaan edes perustasolla (esim. muiden kunnioitus, ajoissa oleminen, tavaroista huolehtiminen) - jos koti hoitaa kasvatustyönsä, niin tällaisia ongelmia ei pitäisi syntyä. Kokeneemmat kollegat tapaavat aina sanoa, että kotikasvatuksen ei tarvitse olla millään tavalla erityistä: riittävä välittäminen ja rajojen asettaminen on jo erinomainen lähtökohta hyvään kasvatukseen ja nuoruuselämään.

Aina voisi toki toivoa, että pahimmat ongelmatapaukset saataisiin pois koulusta terrorisoimasta muiden oikeutta opetukseen (ja toivotaankin, eipä kai kukaan opettaja voi toistakaan väittää), mutta eipä ole mikään yksinkertainen prosessi kyseessä. Alla olevasta linkistä voi halutessaan käydä tutustumassa määräaikaisen erottamisen protokollaan - huomionarvoisena seikkana koulun tulee kuulla oppilasta, kotiväkeä ja tarvittaessa viranomaisia ennen kuin saa toteuttaa velvollisuutensa. Nurinkurista, eikö?

Se, kuuluuko lapsen “oikeuksiin” kajota tässä yhteydessä, on ihan perustellusti mielipiteitä jakava asia. Koulusta poistaminen voi olla yhdelle ansaittu ja tarpeellinen herätysliike, ja toiselle nuoren vihoviimeisen tervepäisen aikuiskontaktin katkaisu. Mutta kuten @Ituhippinen yllä esittääkin, niin vanhempien oikeuksiin ja velvollisuuksiin pitäisi sen sijaan kajota, ja tarvittaessa vielä kovin ottein. Koti on ainut taho, joka voi kantaa kasvatusvastuun kunnollisin resurssein ja voimavaroin - tästä ei ole mitään tinkimisvaraa yhteiskunnassa, jonka pärjääminen tulevaisuudessa on aina seuraavasta nuoresta sukupolvesta kiinni.

9 tykkäystä

Katsoin sen MOT kohdan uudestaam, ilmeisesti ei lastesuojelun lisäksi ole muita keinoja.

https://areena.yle.fi/1-63858260?seek=854

1 tykkäys

Taisi tullakin jo edellä, mutta ongelmahan taitaa olla ennen kaikkea vanhemmissa. Lapsien oireilu on sitten seurausta sille, kun vanhempia ei kiinnosta tai ei ole kykyjä. Ts. kasvatusta ulkoistetaan instituutioille, kuten koululle, ja lyödään viihde-elektroniikkaa kouraan, että pysyy hiljaa. Ikävä sanoa, mutta vaikea koulun on tätä asiaa korjata ja voisi sanoa, ettei kuulukaan.

Nähdäkseni Ituhippisen ehdotuslista on mallia: “Työnnetään ongelma pois koululta vanhemmille, minne se kuuluu”, josta on tavallaan vaikea väittää vastaankaan. Ongelmia, tai sen seurauksia, on mielestäni kaksi: häirikkölapset itsessään ja sitten, että kunnolla käyttäytyvien lapsien koulunkäynti menee pilalle häiriköiden takia. Jälkimmäiseen koulu tosiaan voi reagoida ja siinä tuo ykkösvaihtoehto pukataan takaisin kotiin, josta sitten toki seuraa Ituhipin aiemminkin mainitsema ongelma, että sitten nämä tipahtavat entistä varmemmin ulos systeemistä ja päätyvät suurella prosentilla jengeihin tmv. Mutta mielestäni koulun ei pidä, eikä se voi ottaa vastuuta tästä. Mielestäni on väärin vaatia koulua ottamaan vastuuta tällaisesta asiasta, johon sillä ei ole keinoja.

5 tykkäystä

Näin yhdysvalloissa. Kun elämältä puuttuu tarkoitus ja sitä hallitsee näköalattomuus niin opiskelumotivaatio voi vähän kärsiä.

5 tykkäystä

Tämähän se on. Mutta ei sitä tälläinen keski-ikää lähestyvä voi ymmärtää kuinka tärkeä tuo puhelin onkaan nykynuorisolle. Siellä on kuitenkin kaikki instagrammit, snäpit ja mitä näitä on.
Itse muistan vieläkin ensimmäisen puhelimen joka minulla koskaan oli, joskus 90-luvun lopulla peruskoulun viimeisillä vuosilla, Ericssonin 337.
Pystyi sillä soittamaan ja lähettämään tekstiviestejä. Jollakin tavalla oikein kiitollinen, ettei näitä pirun älypuhelimia ollut silloin, kun minä olin nuori.

2 tykkäystä

Koulujen talousopetuksesta kun on tapana mussuttaa, ja somessa huudella että lisää talousopetusta kouluihin. Niin mä hieman opponoin asiaa.

Kirjoitin juuri lapsille kirjan taloustaidoista ja samalla tulin lukeneeksi, mitäs siellä alakoulun, yläkoulun ja lukion ympäristöopin opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa onkaan. Taloustaidot on integroitu opetussuunnitelmiin jo varsin laajasti. Lisäksi sitä on matematiikassa (korkolaskut jne) sekä kotitaloustunneilla (oma talous, budjetointi jne).

Ei kannata perustaa käsityksiään omiin kouluaikoihin. Eikä kaikkea vastuuta pidä sysätä kouluille ja jo kuormittuneille opettajille. Mietin tässä, että kun keskustelu on “peruskoulun ja koulutuksen tulevaisuus”, että mikä ylipäätään on koulun rooli ja mikä kodin vastuu. Kouluille on sysätty ymä enemmän vastuuta, ja opettajat joutuvat osan aikaa olemaan sosiaalityöntekijä ja psykologi. Samaan aikaan on ilmiöoppimista ja pitäisi siitä sijoittamisestakin puhua…
Niin taloustaidoista kiinnostuneena vanhempana ottaisin palloa kyllä vähän myös omaan haltuun kodeissa. Koulu voi tasata perheiden sosioekonomisista eroista johtuvia eroja jossain määrin ja tarjota tietoa. Mutta kodeissa tapahtuu se arjen arvo- ja asennekasvatus ja mallioppiminen meidän esimerkistä.

Vuoden 2018 Pisa-tutkimuksessa suomalaisten oppilaiden taidot arvioitiin](PISA 2018 Talousosaaminen: Suomalaisoppilailla vahvaa osaamista ja vastuullista rahankäyttöä - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö) tutkimuksessa toiseksi parhaaksi. Oppilaiden väliset erot olivat kuitenkin todella suuria. Oppilaiden sosioekonominen tausta vaikutti talousosaamiseen Suomessa vertailumaista toiseksi eniten.

Kirjoitin tästä vähän lisää blogissani:

14 tykkäystä

Omia kokemuksia ammatillisen opettajan taipaleelta.

  1. Kaikki on viime vuosina muuttunut, aivan kaikki. Ennen opetettiin, nyt ohjataan. Ohjataan siihen, että tultaisiin ajoissa kouluun, tultaisiin työsaliin työvaatteissa, syötäisiin oikein ja oikeaan aikaan, ohjataan ujoja sosiaalisiin suhteisiin, ohjataan ylivilkkaita rauhoittumaan. Ohjataan siihen, että nuori ylipäätään selviytyisi elämässään. Aloitetaan opettelemalla kello ja kengännauhojen solminta. Syy löytyy osin monesta kodista, joista suuri osa nykyään rikkinäisiä. Näin ollen kukaan ei ohjaa/kerro miten pitäisi toimia. Puhumatta siitä että on sääntöjä joita pitäisi noudattaa. Nykyinen työelämä on vaativaa, ellei valmiuksia ole, putoaa. Jos joku vanhempi tuntisi piston sydämessään niin hyvä. Monien nuorten vuorokausirytmi on nurinperin. Yöt mm pelataan, päivällä pitäisi omaksua uusia taitoja. Kuinka omaksut yhtään mitään rättiväsyneenä energiajuomatölkki kädessä. Monien nuorten fysiikka on olematon. Logistiikan työtehtävissä tarvitaan voimaa mm kuormanvarmistukseen liittyvissä seikoissa.

  2. Ryhmät ovat suuria. Työturvallisuutta on vaikea valvoa. Päälle vielä monikulttuurisuus sekä edellä mainitut haasteet niin siinähän sitä ollaan. Erityisopettajat eivät jaksa tehdä työtään koska vastapuoli ei ymmärrä kieltä edes välttävästi. Vaaratilanteita on lähes joka päivä ymmärtämättömyyden vuoksi. Menkääpä opettamaan kuorma-autolla liikenteeseen niin ettei sanomaasi ymmärretä tai se ymmärretään virheellisesti…

  3. Yllättävän suuri osa työstä on tietokoneella ja lisääntyy kaiken aikaa. Oppilaiden opetuksen seuranta, ajokorttiin liittyvät asiat jne. Nämä kaikki ovat poissa opetustyöstä. Ne vain on tehtävä. Usein ne vievät suuren osan työpäivästä. Lisäksi opettaja istuu harva se viikko puoliturhissa palavereissa, joihin työnantaja velvoittaa osallistumaan. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat…

  4. Kaikkia pitäisi miellyttää. Negatiivinen palaute on kielletty, ettei mielet pahoitu. Vanhemmat ovat hyvin äkkiä opettamassa kuinka juuri hänen lastaan tulee ohjata. Meille on mm ilmoitettu että “minun lapseni ei ole koskaan pettynyt. Huolehdittehan ettei niin käy myöskään ammattikoulussa”

  5. Työharjoittelupaikkoihin oppilailla on nykyään valtavan suuri kynnys ottaa yhteyttä. Asiaa pelätään ja niinpä yhteenotot jäävät tekemättä. Sosiaaliset rajoitteet kohdata vieras ihminen voivat olla aivan uskomattomia. Kiitos älylaitteiden ja somen. Sitoutuminen pitkäjänteiseen harjoitteluun on monien kohdalla haasteellista. Esim logistiikassa joutuu heräämään aikaisin ja töitä tehdään myös sateella.

  6. Tämä kaikki aiheuttaa sen, että enenevässä määrin löytyy opettajia, jotka tekevät vain sen minkä työnantaja edellyttää. Oman ammattitaidon kehittäminen ei enää kiinnosta, odotetaan vain kesälomaa tai lomia ylipäänsä. Tiimipalavereissa ei saada aikaan mitään kun jokainen riitelee eikä päätöksiä parantaa toimintaa synny.

  7. Paras kiitos itselleni opettajana ei ole se, että nuori saa tutkinnon suoritettua. Paras kiitos on se, kun entinen oppilas tulee vastaan esim. huoltoasemalla ja tarjoaa kahvit pukeutuneena jonkin kuljetusyrityksen työvaatteisiin.

  8. Kaikesta negasta huolimatta olen toiminut ammatillisena opettajana 12 vuotta. Saan voimaa kohdan 7 jälkimmäisestä lauseesta…

Älkää ottako tätä aivan kirjaimellisesti. Yritin pistää tummaa huumoriakin joukkoon…
Koen että on hyvä availla näitäkin juttuja.

42 tykkäystä

Yleistä

Noniin. Tuloksia on tultu ja ihan supernopea tiivistelmä niistä.

Tulppa on siis edelleen irti, ja suunta pysynyt laskussa. Kentältä huomio, että käännettä ei ole nähtävissä.

  • Etenkin lukutaidon romahdus on huolestuttavaa. Sillä kuitenki varsin suuri vaikutus yleissivistyksen ja koulutuksen tasoon. Edelleen ollaan silti OECD:n keskiarvon paremmalla puolella (Suomi 490, OECD 476).

  • Etelänaapuriin verrattaessa Suomi on tullut kivenä alas myös matematiikan osalta. Nyt ollaan sijalla 20. kun Viro sijalla seitsemän. Viron koulujen opetustyyli on nykyään sitä, mitä meillä oli -90 luvulla (lähde konkreettiset vierailut ja keskustelut sikäläisten kollegoiden kanssa). Kaikki ei ole digiä, TVT:tä tai ilmiöoppimista. Kynä, paperi ja turpavärkki tutumpaa.

  • Luonnontieteiden osalta suorittaminen parempaa, ja pysytellään TOP10 sijoilla OECD maiden kesken. Kenties jotain alkukantaista metsäsuhdetta meillä siis vielä on…

Sukupuoli

  • Loistamme ainoana OECD maana, jossa tyttäret pärjäävät matematiikassa poikia paremmin. Trendinä poikien tulokset myös laskeneet hieman tyttöjä nopeammin, tässä tosin ei mitään mullistavaa eroa.

  • Lukutaidossa tyttöjen tulokset laskeneet poikia enemmän, mutta ero silti sukupuolten välillä on sangen merkittävä daamien eduksi.

  • Myös luonnontieteissä pojat menestyvät heikommin. Meillä sukupuolten välinen ero OECD maiden suurin.

Taustat

  • Yllättäen, vanhempien taustoilla (koulutus, ammatti, varallisuus) oli yhteys oppilaiden osaamistasoon.

  • Esimerkiksi matematiikassa sosioekonomisen taustansa puolesta ylimpään neljännekseen kuuluvat pärjäsivät huomattavasti paremmin, kuin alimpaan neljännekseen kuuluvat (ero 83pistettä, 529 vs. 446). Tämä ero on kasvanut vuoden 2012 PISAsta (jossa matematikka ollut viimeksi pääalueena tutkimuksessa) merkittävästi.

  • Sosioekonomisen taustan erot näkyivät myös lukutaidossa sekä luonnontieteissä. Erot eivät olleet niin brutaalit, kuin matematiikassa.

  • Maahanmuuttajien suoriutuminen matematiikassa vrt. syntyperäisiin oppilaisiin oli selvästi heikompaa (piste-erot 49-78p riippuen monennenko polven maahanmuuttaja).

  • Lukutaidossa ero maahanmuuttajien ja syntyperäisten oppilaiden välillä oli todella huomattava. Piste-erot syntyperäisten 500 vs. maahanmuuttajien 384-439 välillä on todella radikaalit.

Koulut

  • Koulujen väliset erot olleet aiemmin pieniä, nyt vaihtelu on entistä suurempaa.

  • Oppilaiden väliset erot koulujen sisällä kasvaneet.

27 tykkäystä