Tässä lainaus Investing.com 3M
1 tykkäys
Tästä tulikin mieleeni juttelu lapsuudestani. Kummisetä asui naapurissani ja teki pitkän uran 3M:n markkinoinnissa. Pikkupoikana muistan ihmetelleeni, miten firmalla voi olla noin karmea nimi 
-Luulisi 1M:ssäkin olevan jo tarpeeksi-
12 tykkäystä
Kauan eläköön Tali-Ihantalan ja Vuosalmen kuin monen muun torjuntavoiton muistot mielissämme! Eläköön! Eläköön! Eläköön!
Vaimo löi ällikällä kun ehdotti uutta termistöä alalle, tietokone oli myös ihmeissään. Moni asia on murroksessa selkeesti
33 tykkäystä
Toi Osakelaukku olisi vallan mahtava tuote esim. koulun rahan keruu myyjäisiin jossa leivotaan ja askarrellaan myytäviä tuotteita.
Koolla ei tarvitsis olla väliä, pelkästään mukava idea riittäisi. 
1 tykkäys
Voiko joku käydä tarkistamassa, että siellä Pulkkisen kotitoimistolla on sama Verneri töissä? Ensin hurahti osinkoihin ja nyt puhuu halvoista osakkeista niiden euromääräisen hinnan perusteella. Alkaa kuulostamaan, että siellä on joku Kauppalehden TET-harjoittelija tuuraamassa
59 tykkäystä
Päivän Vartin nimen voi myös tulkita “Paluu nollaosinkojen tulevaisuuteen”
6 tykkäystä
Eihän se ole homma ei mikää saada ROE negatiiviseksi. Mutta tuolla Jenkkilässä oli yksi laatufirma, joka sai liikevaihdonkin negatiiviseksi kvarttaaliraporttiin, niin siinä on mun mielestä jo yritystä.
11 tykkäystä
Olisi varmaan kannatanut Lyncheillä. 
3 tykkäystä
Yritin olla kansankielinen. 
Olisihan tuon saman voinut vaikka EV/Sales multippelein yrittää nopeasti kommunikoida (kaikki mainitut paitsi Admicom tappiollisia 2018).
8 tykkäystä
Intuitio johtaa toisinaan harhateille niin osakekaupoissa kuin matematiikassakin. Teille, jotka olette kiinnostuneet matematiikasta, suosittelen aivojumpaksi seuraavaa videota. 
P.S. Mikäli intuitiivisen ja loogisen ajattelun eroavaisuudet kiinnostavat, niin tässä kirjavinkki aiheeseen liittyen: Thinking, Fast and Slow.
9 tykkäystä
Tesla maksaa 239 dollaria ja Alphabet 133 dollaria. Onhan Tesla hyvä yritys, mutta onko muka noin paljon googleakin parempi? Nikola voi olla hyvä arvo-osake koska se maksaa vain 0,69 dollaria.
15 tykkäystä
Samaa mieltä! 
Toi sun meemis pätee muhun ja miten reagoin moniin eri yhtiöihin koskeviin uutisiin. 
1 tykkäys
Jos minä pääsisin mallisalkun puikkoihin, niin tapahtuisi kummia.
Revenio Group → puolet pois
Qt Group → myyntiin
Admicom → ei muutoksia
Kamux → puolet pois
Remedy Entertainment → ei muutoksia
Talenom → ei muutoksia
Fortum → ei muutoksia
Tietoevry → myyntiin
Terveystalo → ei muutoksia
Valmet → myyntiin
NoHo Partners → myyntiin
Gofore → lisäilyjä ostopaikoista
CapMan → myyntiin
KH Group → myyntiin
Uutena salkkuun
Sitowise → halvalla tarjolla kun markkinassa niin paljon tummia pilviä, uskon että tullaan ulos voittajana.
Mandatum → vielä edullinen, voisi tulevaisuudessa konsolidoida markkinaa
Kempower → jollakin se indeksi pitää voittaa, vähän roposia riskisempiinkin.
ps. varmaan tosi paikassa ostaisin Sampoa
7 tykkäystä
Punaisella merkitty aikaväli oli hyvää aikaa ostaa tappiota tekeviä teknologiayrityksiä, koska ne olivat erityisen halpoja (esim 2-10 euroa).
Seuraavan vuoden hyvät tuotot johtuivat siitä, että oli onnistunut sijoittamaan järkevästi hyvään yritystoimintaan halpaan hintaan ja rationaalinen fundamenttianalyysi palkittiin.
6 tykkäystä
Onhan nuo monet olleet hyviä sijoituksia noilta tasoilta vaikka kurssi on huipuista laskenutkin osalla 2/3-osaa. Tämä toki sillä oletuksella että näkee nyky hinnat jotenkin järkevinä, eikä kuplaisina.
Se että joku ostaa roskaa kalliimmalla, ei tarkoita että se oli halpaa.
Itse taas näkisin että monet vernerin mainitsemista yhtiöistä oli tuolloin halpoja, ihan sama mitä kurssit on välillä tehneet (tai edes missä ne nyt sattuu olemaan)?
Mutta ehkä vernerin “halpa kurssiraketti”(vai mikä olikaan) kuvaus oli harkitsematon, itse ajattelin sen liittyvän ennemmin laadukkaisiin kasvuyhtiöihin kuin hyzoneihin.
3 tykkäystä
Kyllä. Pointtina lähinnä, että mikä tahansa voittoa tekemätön roska (anteeksi karkea ilmaisu) nousi tuohon aikaan niinkuin indeksistä huomaat.Kyllä, osa näistä yrityksistä tulee olemaan tietenkin myös hyviä sijoituksia jatkossa. Mutta välttämättä juurisyy hyville tuotoille ei ole ollut niinsanostusti halvan hinnan luoma erityisen hyvä ostopaikka.
No nimenomaan
No laitappa vähän lukuja niin tarkistetaan
2 tykkäystä
Tässä vähemmän tärkeä pohdiskelu, mutta tänään Kauppalehdessä otsikko, että NYABin toimitusjohtaja santsasi yhtiön osakkeita. Kyseinen lehti otsikoi näitä isojen poikien ostoja yleensä sanalla tankkasi. Erottaako tämä eri sanoilla oston kuvaaminen sitten nämä isot pojat, että onko santsaajat kuitenkin pienemmissä kengissä, kuin tankkaajat? Molemmat tavat kuvailla ostoa/hankintaa ovat kyllä yhtä huonoja. Lisäksi ihmetyttää että mitä kaikkea sitä tulee pohdiskeltua.
Karkeasti eri matkojen haastavuuden voi pelkistää about näin:
100m. Tälle matkalle ampuu sellaista tupakkiaskin kokoista kasaa se hirviporukan kaihisinkin patu ruosteensyömällä museokiväärillään.
200m. Aika monen pienriistapyytäjän ulottuvissa, jos ase, optiikka ja mies on min. keskivertoa.
300m. Tupakkiaskikasa tälle matkalle vaatii jo suht’ laadukkaan aseen, optiikan ja ampuakin pitää jo vähän osata. Tuuli pitää osata lukea ja etäisyys on syytä tietää muutaman metrin tarkkuudella.
400m-1000m. Näille matkoille alkaa merkittävien muuttujien määrä kasvamaan ja tässä ehkä aletaan puhua jo tarkka-ampumisesta. Torson kokoista kasaa laadukkailla vehkeillä ja hyvissä olosuhteissa voi saada vielä tuonne kilsan hujakoille aikaiseksi yleisillä metsästyskaliibereillakin.
Yli kilometrin matkoille ammuttaessa alkaa osumapisteeseen ratkaisevasti vaikuttavien muuttujien huomioiminen kasvamaan vauhdikkaasti:
- tuulen voima ja suunta
- ilman, aseen ja patruunan lämpötila
- ilmanpaine ja kosteus
- ampumiskulma (ammutaan vaakasuorasta tasosta ylös-/alaspäin)
- hyrrävoima ja -poikkeama
- coriolis
…sekä lukuisat muut seikat. Muuttujista tuuli vaikuttaa pitkille matkoille eniten ja on hankalin arvioitava. Tämä ulkomuistista, mutta jos ampuisin omalla metsästyskiväärilläni kolmeen kilometriin, olisi luodin lakipiste reilussa sadassa metrissä. Onko tuuliarvo luodin lentoradalla vakio? Maantieteellisestä sijainnista riippuen pelkkä coriolis vippauttaa osumapistettä metritolkulla ylipitkille matkoille luodin lentäessä kohteeseen jopa tuon liki 10s. Muun muassa tämän osaava tarkka-ampuja tiedostaa ja osaa laskea, mutta millä se arvioi luodin lentoradan tuuli, ilmanpaine ja -kosteus yms. muutokset?
Sanoisin että yli kolmeen kilsaan kun poksauttelee, niin 10% on taitoa ( välineet on laadukkaat, ampuja osaa ampua sekä muuttujien huomioiminen on hanskassa) ja 90% tuuria. Taidolla päästään siihen ‘ladon seinä’-osumatarkkuuteen ja tuuri hoitaa sitten loput.
20 tykkäystä