Törmäsin tänään tällaiseen ruotsalaiseen analyysiyhtiöön kuin Analyst Group. Suomesta listalla on vain Efecte, mutta myös esim Waystream ja CombinedX foorumin keskusteluissa esiintyneistä ovat esillä. Efectestä on tehty ihan analyysikin, mutta ketä se enää kiinnostaa. Kahdesta muusta vain jotain uutisvirta seurantaa tai toimarin haastattelua.
Onko jollain enemmän kokemuksia, että kannattaako alkaa enemmänkin perehtymään?
Riippuu ihan mitä tarkoitat sanalla käänne.
Onhan siinä käänne faktisesti näkyvillä. Ei tarvita siis edes kysymysmerkkiä. Käänne päivän sisäisesti on kiistämätön fakta.
Jos tarkoitat käänteellä markkinan kääntymistä karhumarkkinaksi, että tästä eteenpäin lasketellaan kuukausikaupalla esim. yli 20% niin oma mielipiteeni kuuluu selkeästi nope, iso kuva on siihen aivan liian vahva.
Hikat kuuluvat härkämarkkinaan ja sellaisia esiintyy toistuvasti. Toiset kestävät tunteja, toiset päiviä ja joskus viikkoja. Niissä ei ole mitään ihmeellistä.
Päätrendi on nyt nousumarkkina, eikä se ole taittunut laskumarkkinaksi. Fakta.
Edellinen laskumarkkina alkoi vuoden 2021 lopussa ja päättyi lokakuussa 2022.
Korostin sen tuohon kuvaan.
Viikonloppuna Suomi sai muuten taasen isomman mestaruuden Esportsissa, kun Starcraft II -pelissä miteltiin IEM Katowice kisat.
Mestaruudesta rapsu 150 000 dollaria ja Joona “Serral” Sotala on tainnukkin kammeta lähemmäs 1,5 miljoonaa jo.
Suomessa talenttia riittää lajiin ku lajiin. 
Katsoin piruuttaan Euroviisujen voittajaehdokkaita vedonvälittäjien kertoimien mukaan. Käärijä oli viime vuonna vähän samassa tilanteessa samaan aikaan vuodesta. Näytti sille, että finaali voisi olla mahdollinen, mutta voittoon ei olisi mitään asiaa.
Kaikenlaista se Youtuben algoritmi tarjoilee.
Tuli ihan oppimismielessä katsottua kyseinen pätkä. Löytääkö muut arvon foorumisit tästä redflägejä?
Omat havainnot alla:
Korjausrakentamisen kasvattaminen 
Rönsyily oman ydinosaamisalueen ulkopuolelle.
H. Lehdon mukaa arvosana suorituksesta täys kymppi. Toki luvut on kovat yleiseen rakennusalan kannattavuuteen, mutta onko tuossa käynyt niin, että jalat on irronnut maasta omaan hyvyyteen?
Ruotsissa toiminta alkuvaiheessa. Ei taloudellista merkitystä Viekö kuitenkin johdon huomiota liikaa?
Henkilöstömäärä kasvanut huomattavasti. Tekijöitä on ollut välillä vaikea saada Onko tingitty työntekijöiden osaamisessa? Ainakin pääkaupunki seudulla rekryt on painottunut suoraan koulun penkiltä tuleviin keltanokkiin.
Näkymät on hyvät. Kasvua odotettu 20-30% kannattavuus yli 10%. Painottuen vuoden loppupuolelle… Kuitenkin muutamaa kuukautta myöhemmin Q1/2018 liikevoitto tippui 2,3%.
Tekoäly mainittu jo vuonna 2018.
Nuo kirjoittamasi havainnot, vaikka vetosit “random” kommentointiin, on käsittääkseni ihan oikeita.
Saksassa tehtiin tietoinen poliittinen valinta 2000-luvun alussa kilpailukyvyn palauttamiseksi suitsimalla palkkojen nousua.
Ottamatta kantaa oliko tämä oikein tai väärin, seurauksena oli viennin menestyminen ja tämän hedelmien ensisijainen tippuminen vientifirmojen omistajille. Samalla keskivertosaksalaisen tulokehitys on ollut heikompaa. Tämä näkyy vaikkapa eriarvoisuusindeksissä:
Maan talouden peruspilarit ovat kirjaimellisesti olleet kotimaisten palkkojen mataluus, venäläinen halpa kaasu ja muun maailman himo ostaa saksalaisia tuotteita.
Nyt käytännössä jokainen noista on vastatuulessa. Heikot palkat johtavat heikkoon kotimaiseen kysyntään, mikä ei suojele maailmantalouden taantumissa. Kaasu ei ole enää halpaa. Muun maailman himo saksalaisiin autoihin vaihtelee Teslan ja kiinalaisten rynnistäessä apajille.
Huolimatta saksalaisten säästämisestä 2000-luvulla rahoja ei ole investoitu kotimaan infraan, kuten totesit heikosta netistä yms. oireista vaan ne on sijoitettu ulkomaille (rahat on aina pakko tunkea johonin) kuten Espanjaan ja Italiaan. Saksan sijoitukset ovat tuottaneet tappioita! 
Suosittelen lämpimästi kaikkia lukemaan lyhyt teos Michael Pettisiltä ja Matthew Kleinilta: Trade Wars are Class Wars missä näitä asioita käsitellään Saksan, Kiinan ja Yhdysvaltain ja koko muunkin maailman vinkkelistä.
Koska tämä on kahvihuone, totean vielä hieman kieliposkessa henkilökohtaisen mielipiteeni, mihin suuren poliittisen ajattelijan Seppo Rädyn kommentit ovat vaikuttaneet, että Saksan yhdistyminen 1870-luvulla taisi lopulta olla Euroopan historian surkeimpia käänteitä ja paluu 1806 rajoihin voisi olla harkinnan arvoinen ratkaisu. Hegelkin kirjoitti silloin historiaan loppuneen. Ainakin Saksan poliittinen kehitys olisi voinut loppua siihen.
Lisäys: huonon talouspolitiikan ja sen typeryyden levittämisen euron kautta koko Eurooppaan lisäksi Saksa on demografinen aikapommi. Maan väestönkasvu loppui käytännössä 70-luvulla. Mediaani-ikä on 47. Valtaisa maahanmuutto kohtaa yhä isompaa vastatuulta ja ruokkii äärinaineksia. Mutta jos muutto loppuu, väkiluku romahtaa sitäkin nopeammin. Jos väestö on (talous-)valtaa, niin Saksa on oikea tyhjiö keskellä muutenkin harmaantuvaa Eurooppaa 2100-luvulla.
Laji on historiallisesti täysin korealaisten dominoima, mutta Serral sementoi asemaansa historian parhaana. Serral taisi aloittaa nöyrästi ja kun ensimmäisenä ei-korealaisena voitti mestaruuden, niin taisi sitten voittaa kyseisenä vuonna kaikki ei-korealaiset turnaukset.
Korealaiset kun vielä tuppaavat olemaan aika pirun hyviä niissä peleissä, joissa kilpailevat. Iso asia, vaikka sinänsä suurelle yleisölle tuntematon kaveri.
Jaahas että tälläinenkin älynväläys on Helsingin hullujen toimesta jossain välissä kehitetty. Taas yksi syy lisää välttää Pk-seudulle menemistä kuin ruttoa 
.
Luulit pääseväsi pakoon! Ei auta PK-seudun välttely. 
Kiitos näistä konsensusennusteista @Antti_Jarvenpaa , vastaan tänne kahvihuoneeseen, koska liittyy asiaan joka jo oli minulla kielen päällä. Voisiko ajatella, että Inderesin henkilökunta käyttäisi paljon nykyistä enemmän näitä Blommasta löytyviä ennusteita yhteisön hyväksi. Toki analyytikot niitä varmasti hyödyntävät analyyseissaan ja kaipa noissakin joku tekijänoikeusrajoite on, mutta harva yksityissijoittaja taitaa kuitenkaan Blomman vuosimaksuja maksaa eli mahdollisuuksien mukaan toivoisi näkyviin myös näitä materiaaleja. Esimerkiksi “piilossa” olevat shorttipositiot itseäni kiinnostavat, niistä usein löytyy selitys erikoisiin kurssireaktioihin. Ping vielä @Verneri_Pulkkinen
Äh, aina unohdan lainata kommenttia, jotta näkyy mistä on kyse eli siis Antin jakamista konsensusennusteista Tokmanni-ketjussa on kyse 
Laitetaas tänne, niin tavoittaa enemmän väkeä. Rahastojen/ETF:ien myynnistä ja FIFO-periaattesta poikkeamisesta siis kyse. Missä pankeissa/välittäjillä tämä onnistuu? Onnistuuko tämä missään ETF:ien osalta?
Ihme, ettei tähän epätasa-arvoon ole kukaan puuttunut? Miksi toisella on etuajo-oikeus suhteessa toiseen? Suomi on kuin onkin epätasa-arvoinen yhteiskunta…lopettakaa autoilu välittömästi, jollette pysty luopumaan kolmioista tai stop-merkeistä ja siirtykää polkupyöriin / potkukelkkaan ja huopatossuihin (kumipohjalla ettei potku sudi).
Pölhölä on kyllä hieno paikka, firma ilmoittaa hyvän tuloksen niin kohteliaasti saa sitä lähes heti halvemmalla salkkuun 
Ah mutta se ei riitä, pitää olla analyytikkojen kristallipallosta katsottuja ennusteita parempi. Lisäksi tulevaisuuden ohjeistus voi jäädä odotuksista ja myös suolata arvostusta.
Jos tuo laskuperustekorkokanta -himmeli kirjoitettaisiin englanniksi lisäyksellä "Nvidia AI adjusted discount base interest rate " niin veikkaan että koko rahoitusjärjestelmä kaatuisi sisäänvyöryvän €$ tulvan alla.
Karhusta karhuun, eli siinä ei muutosta.
Inspiroivaa havaita 
, että Inderesin mallisalkun osakkeista 6/16 (37,5%) on tänään tehtyjen kauppojen jälkeen OMX25 indeksin osakkeita.
Mielestäni on kannatettava kehityssuunta, että mallisalkkuun valitaan suurivaihtoisia osakkeita, jolloin mallisalkun valinnat eivät aiheuta “Inderes-efektiä”, kuten pienien yhtiöiden kohdalla saattaa olla riskinä. Toisaalta on hienoa, että mallisalkun valinnat saattavat antaa signaalin indeksisijoittamisen suuntaan, sillä indeksisijoittaminen on varmasti hyvin monelle kannattavampi vaihtoehto kuin osakepoiminta.
Kiitos inspiroivasta kehityskulusta Inderesin mallisalkkutiimille! Super cool! 
Kumpikohan se nyt sitten on se 40v parempi puoli. Koen itsekin olevani 40v paremmalla puolella
Seligsonin rahastoissa ainakin voi valita minkä ostoerän myy.
Jotenkin markkinareaktioita lyhyellä tähtäimellä on siksi niin paha lähteä ennakoimaan. Reaktio voi olla ihan mitä vain. Mutta käsittääkseni paremmat mahdollisuudet aukeavat, jos jaksaa keskittyä 10 sekunnin sijaan 1 minuutin ajan tietoon. Case Mandatum: Et ole kovin syvällä yhtiössä, mutta tsekkaa Inderesin edellispäivän kommentista, mihin kannattaa kiinnittää tuloksessa huomiota ja vertaa mikä on suosituksen suunta (osta, lisää, vähennä, myy). Katso tulosjulkistuksesta, että olennaisin osasto on kunnossa ja jopa ylittää ennusteen → osta laskeneeseen hintaan. En usko että tuolla strategialla mokaa niin pahasti kuin on tullut tehtyä aiempina vuosina fomottaessa tai pelkkään markkinareaktioon reagoidessa. Mutta koska osakemarkkinoista on kyse, otan vastaan nöyrästi myös sen mahdollisuuden, että markkinat ovatkin oikeassa ja otan tästäkin ostoksesta vastaan tukkapöllyn.
