Jokunen vuosi sitten, kun tein isompaa elämänmuutosta pois akateemisesta maailmasta yritysmaailman palvelukseen, lueskelin paljon mm. yrittäjyydestä. Muutamassa lähteessä tuli vastaan jännä ajatus: suurin osa yrittäjistä eivät oikeasti ole sitä, sillä (näiden kirjoittajien näkemyksen mukaan) yrityksestä on kyse vasta sitten, kun perustaja pystyy jäämään pois ilman, että yritys kärsii siitä. Kaikissa muissa tapauksissa on kyse joko tulevan yrityksen rakentamisesta taikka sitten palkkatyöstä ilman työntekijän aseman turvaa.
Olen nyt muutaman vuoden ollut rakentamassa erään firman sisällä tuotetta (ja sen tuottavaa organisaatiota) ja olen kokenut tämän ajattelutavan hyödylliseksi. Yksi isoimmista epäonnistumisistani on, että en ole vielä onnistunut tekemään itseäni (asiantuntijana) tarpeettomaksi - mutta sillä tiellä ollaan.
Mutta jos ei tehdä mitään muutoksia tosielämässä naisten aseman parantamiseksi, tuo naistuomareiden lisääminen peliin on pelkkää oman imagon kiillottamista. Pidän tuollaista toimintaa vain tekopyhänä hyvesignalointina, jolla yritetään saada kriitikot tyytyväisiksi ilman, että mitään oikeita muutoksia tehdään.
Suomi on kyllä kummallinen maa. Täällä kannattaa yrittää sniiduilla, säästää, tinkiä elämän laadusta mahdollisimman paljon jotta voi lähteä elämään ulkomaille.
Asutteko siinä omakotitalossa ja käytättekö sitä mökkiä? Puolisosi saattaa kokea maksavansa teidän elämänne samalla kun ukko vain pihtaa rahoja omalle tililleen.
Tasinko kuuluu avioliiton päättymiseen liittyvään ositukseen, ei perinnönjakoon, vaikka ne toki molemmat tehdään aviopuolison kuoltua. Nämä eivät ole pelkkää juridista tekniikkaa vaan vaikuttaa myös mm. verotukseen (ja tämän takia pitää olla esim. henkivakuutusten edunsaajamääräysten takia tarkkana).
Mutta jos henkiin jäävä puolisko omistaa vain arvottoman omakotitalon ja kuolleella puoliskolla on miljoonasalkku, taitaa puolet salkusta mennä eloonjääneelle puolisolle ja loput sitten perikunnan kesken jaettavaksi?
Arkikielessä perintö on huomattavasti laajempi käsite kuin pelkkä lakisääteinen perintö ja viittaa kaikkeen siihen jäämistöön mitä vainajalta jää jälkeensä ja saattaa sisältää myös immateriaalisia asioita. Esimerkiksi ”Inderesin perintö”.
Tässä tapauksessa vainajan rahoja siirtyy leskelle ennen kuin rahaa jaetaan lapsille, ellei ole avioehtoa.
Noh, tasingon voi maksaa eri tavoin joten se ei välttämättä ole konkreettisesti ne arvopaperit, jotka siirtyvät. Mutta käsittääkseni menee aika lailla noin, jos avioehtoa ei ole.
Tehdään melko lailla sama jako kuin avioeron sattuessa (poislukien mahdolliset avioehdon kirjaukset, joissa tehdään ero kuoleman ja eron tapauksessa). Ero ilmeisesti on, että eloonjääneellä puolisolla ei ole velvollisuutta maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Muutoin kuolinpesään jää se, mikä jäisi erossa käteen, jos kuoleman asemesta olisikin tullut avioero.
Samaa ihmettelin itsekin. Autostakin luovuttiin ja alettiin kuskailla perhettä riksalla, jotta voi ostaa itselle osakkeita
EDIT: selvisi paremmin tilanteesi tuosta uudemmasta postistasi. Ei kannata haaskata omaa ja muun perheen elämää 10-15 vuotta olemalla jonkin sortin myrkkypilleri. Lapsetkin sen huomaa ja ahdistuvat. Nyt vaan puhetta sen rouvasi kanssa ja sitten sovitte käytännön järjestelyt.
Ei peri vaan saa/pitää puolet avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta eli lähtökohtaisesti lesken ja vainajan varat ja velat lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia. 50% jää leskelle (ei ole perintöä eikä mene veroa jne.) , 50% menee perillisille (jotka maksavat perintöveroa).
Jos on avioehto tai testamentti niin ne sitten vaikuttaa sitten asioihin tavalla tai toisella. Useimmilla ei varmaan ole kumpaakaan.
