Pohja huutelut voi olla vaarallisia, kun Gearbox uutinen ei ole vielä tullut. Se ratkaissee koko Embracerin uudelleenjärjestely strategian onnistumisen ja markkinan näkymätön käsi palkitsee tai rankaisee lopputuloksen.
Olen luottavainen lopputuloksesta, mutta on tuolla olemassa vielä alempikin pohja Embracerille ja teknisen analyysin puoli sano et isot bear volumet on myös olemassa.
“Teoreettisesti” osingot kannattaa uudelleen sijoittaa siihen kohteeseen, missä on sillä hetkellä paras tuotto-odotus. Näin olen itse tehnyt.
Mielestäni turhaan puhut alentavan sävyyn kanssa kirjoittajasta. Ei ole mahdollista määritellä mistä kukin saa mieltään pahoittaa, muuttujia taustoissa on liikaa tähän.
@stanka_wanka pahoitit mielensä otsikosta, sinä pahoitit mielesi hänen haastosta ja minä sinun tekstistä.
Otsikko ei mielestäni ole epäonnistunut. Sillä todennäköisesti haetaan mielikuvaa henkilöstä, joka on jo iäkäs. Se, että käytetäänkö sukupuolista vai sukupuoletonta ilmaisua on sitten enemmän harkittava asia ja ehkä isovanhempi olisi ollut korrektimpi, mutta ei ehkä yhtä toimiva. Kuten @Verneri_Pulkkinen tuolla mainitsi tarkoitettiin otsikolla lyhyttä sijoitus horisonttia.
@stanka_wanka ihan pointtia tuossa jota voi hieman tarkemmin pohtia tuon sukupuoli asian lisäksi.
Se mitä otsikoija ei ehkä ole ajatellut, että isovanhemmaksi ei ole poikkeuksellista tulla nelikymppisenä ja etenkään viisikymppisenä. Itsellä löytyy tuttavista tähän kategoriaan henkilöitä. Teoriassa otsikko rajaa aika ison joukon sijoittajia pois. Ehkä tässä oli alkuperäisen haaston toinen kärki, ainakin näin sen luin.
Joka tapauksessa hyvä haaston joka toimi oikein herätti ajattelemaan ja keskustelua.
@DarkRoast kirjoitti hyvin tahallisesta väärin ymmärryksestä ja syyllistyi siihen itsekkin. Esimerkiksi:
Väärinymmärykset: isoäiti=lyhyt sijoitus horisontti suurisalkku=ei suojaa tappion paikkaamisella, eikö suuressa salkussa juuri ole tilaa riskeille, kun riski voi pääomaan nähden olla maltillinen ja muu hajautus tuo suojaa.
Ja taas Helsingin sanomat kirjoittaa ihan höpöhöpöä: https://www.hs.fi/visio/art-2000010270515.html
Se pitää lausua osinkokiima eikä osinkokiihko.
Ja nyt teit virheellisen oletuksen, että minä pahoitin mieleni juuri tuosta kommentista. Ehkä satuin vain pohtimaan maailmaa yleisesti ja harmittelin, kun kupissa oleva kahvi olikin kylmää, enkä älynnyt kylmän kahvin loistokkuutta.
Laitan nyt tänne, kun ei oikein sovi muuallekkaan.
Hattu pois päästä tälle. Sijoitusuralleni mahtuu kaksi lappua kymmenien tai peräti satojen joukosta, joissa olen malttanut antaa voittojen juosta. Ne ovat Qt, jossa myin suurimman osan 150-160€ kieppeillä ja Maxar, jota holdasin vuosia firman myyntiin asti (molemmissa 3x-10x tuotto riippuen ostoerästä). Suunnilleen kaikki muut voitolla olevat laput olen myynyt aika nopeasti sen jälkeen, kun ne ovat lähteneet nousuun.
Omistin Scorppareita pitkään ja myin jossain 20$+ tienoilla, kun se lähti viimein nousuun. Miksi? Koska nopea nousu ja enkä uskaltanut olla kyydissä, vaikka alkuperäisen sijoitusteesini arvoa ajavat asiat alkoivat toteutua yksi toisensa perään. 
Tämän kun vielä joku päivä oppisin, niin salkussa voisi olla muutakin kuin Hesulin -30% lappuja. Tappiollisten kyydissä kyllä jaksan istua vaikka kuinka pitkään.
.
Tästä innostuneena kysely
Kuinka paljon uskot saavasi työeläkettä/kansaneläkettä suhteessa nykyisiin samantyyppisen työuran ja koulutuksen omaaviin eläkeläisiin inflaatiokorjattuna
Hienoa ja onnittelut että olet kantanut oman kortesi kekoon suomalaisten naisten keskimääräisen lapsiluvun kasvattamisessa.
Totta. Sosiaalisten taitojen, kypsän vuorovaikutuksen ja empaattisen älyn etua aikuisikään saapuessa ei todellakaan pidä vähätellä.
Tässä jotkut käyttää prosessiajattelua.
Paljonhan se on myös kiinni siitä, minkälaiseen porukkaan pääsee tai ajautuu. Jos esimies on heikkotasoinen, niin vaikea siinä on alaisten loistaa. Itse olen havainnut usein, kuinka esimerkiksi alemman portaan esimiesasemassa olevia nuoria arvotetaan aivan liikaa sen perusteella, kuinka mukavia he ovat tai pelkästään mielikuvien perusteella.
Aivan liian usein sitä on nähnyt, kuinka väärin perustein alemman portaan esimiesaseman nuorempia on nostettu vaativempiin tehtäviin. Liian usein henkilöiden oikea kyvykkyys on jäänyt havaitsematta. Tämä tietysti korostuu, jos näiden henkilöiden esimies ei osaa pitää omiensa puolta.
Yleensä nämä “väärin” kohdellut alemman portaan esimiehet äänestävät sitten jaloilla muutaman vuoden kuluttua. Toiset nöyrästi puurtavat pidempää kuin toiset, viimeistään siinä vaiheessa, kun asioiden laatu heille valkenee he katkeroituvat tai äänestävät jaloillaan.
Vähän aihetta liipaten firmassa voi olla hyvä kulttuuri ja ilmapiiri, jonka rakentaminen on kestänyt 10 vuotta, mutta se voidaan pilata 10 minuutissa heikolla henkilöstöpolitiikalla.
Quoted for truth. Tuttavaperheissä on muutama avioero takana ja osalla toinen rundi menossa, niin kaikissa tapauksissa oli sitten kuinka siisti ero takana, niin lapset ovat siitä kärsineet. En sano, että riitaisaan liittoon/parisuhteeseen, jossa molemmat voi huonosti pitäisi jäädä, mutta ymmärrän täysin niitä jotka elävät “kaverisuhteessa” lasten takia.
Vakaviin aiheisiin liittyen sallittakoon vähän kevyempi postaus. Ystävän jo sangen kunnioitettavaan ikään päässyt sukulaisnainen oli tokaissut: “Kyllähän se huoli lasten pärjäämisestä helpotti oikeastaan vasta sitten kun ne pääsivät eläkkelle.”
Mulla ei ollut edes muropakettia edessä, kun söin kaurapuuroa. 
Ja halpakaurahiutalepaketeissa ei ollut mitään kiinnostavaa luettavaa.
Kyllä tuo varmaan on täysin totta. Usein sitä vaan myös käytetään niitä lapsia “tekosyynä” saamattomuudelle, ettei sitä eroa saada tehtyä. Tässä ei liene mitään yksittäistä totuutta olemassa, jota voisi soveltaa kaikkiin tilanteisiin. Toki silloin, jos arki skulaa ja vanhemmat elävät kaverisuhteessa, tilanne on erilainen verrattuna päinvastaiseen tilanteeseen.
En tiedä kuinka paljon parempi tilanne lasten kannalta on, jos vanhemmat eivät tule enää yhtään toimeen toistensa kanssa. Kuinka paljon tällöin tilanne on heikompi tai parempi, jos vanhemmat muuttavat erilleen. En ihan suoraan antaisi sankarikorttia käteen niille vanhemmille, joilta puuttuu se reippaus erota, jos tilanne yhteisessä kodissa ei toimi ollenkaan.
Onko kenelläkään kokemusta ulkomaisten lähdeverojen palautuksista Divizend -palvelun kautta?
Vilkaisin Sharevillen Kempower -keskustelua. Aika kulttiutunut ja toisaalta turhautunut meininki 
Kuulostat kokoajan enemmän foorumin trollilta. Eihän ketään nyt voi pakottaa lapsenhankintaan, kuten olet puolisollesi tässä tehnyt. Puhut puolisostasi myös varsin ala-arvoiseen sävyyn.
Esimiesasemassa jotenkin aina on helpompaa, jos itse on saanut kasata teaminsa. Minulla esimerkiksi on käynyt niin, että minulle on isompien pamppujen toimesta myyty erittäin pätevä alainen, joka todellisuudessa joutuikin liian vaikeaan tehtävään ja ei oikeastaan osannut hoitaa, kuin 95% tehtävistään. Hän toki pärjäsi tehtävässä, mutta ei pystynyt hoitamaan sitä aivan sillä vaaditulla tasolla. Minulla olisi ollut omasta teamistani tuohon tehtävään reilusti parempi tekijä, mutta heikommalla CV:llä.
Tuollaisessa tilanteessa politikointi on haastavaa ja vituttaahan se, kun tajuat, että myös tämä “oma mies” tajuaa tilanteen. Miten selität asian tälle omalle miehelle puukottamatta “isompien pomojen miestä” selkään?
Oma työaikakin on rajallista ja niitä omia tehtäviäkin pitäisi hoitaa, mutta tälläisessä tilanteessa on hyvin haastavaa löytää tälle “pomojen miehelle” riittävää tukea. Järjestät hänelle parhaita resursseja, viet päivittäisen ja pidempiaikaisen tuotannon suunnittelun entistä tarkemmaksi järjestät tähän aikaa ja rakennat systeemin tähän. Tehtävän ollessa vaativa ja myösa oman perseesi ollessa tulessa kaikesta huolimatta joudut osallistumaan hänen työtehtäviensä suorittamiseen aivan liikaa, jotta kerkeisit hoitamaan omat työtehtäväsi kunnolla.
Vähitellen ainoana ratkaisuna on jakaa omia pykälän verran vaativempia tehtäviä tälle “omalle miehelle”. No kuormitus tällä omalla miehellä alkaa olemaan varsin kova. Sen jälkeen alkaakin se politikointi, kun järjestät tälle “omalle miehelle” apua hänen vähemmän vaativempiin tehtäviin joltain toiselta henkilöltä, jolla hänelläänkin on vakuuttavempi CV, kuin tällä “omalla nousevalla tähdellä”. Tämän jälkeen politikointi jatkuu, jotta teamin henki ei kärsisi.
Missä muualla, kuin todellisessa elämässä tälläisiin tilanteisiin saa oppia? Joskus se vaan olisi helpompi olla täysi liero ja puukottaa alaisia selkään korjaamalla tilanne kertaheitolla collateral damagesta välittämättä.
Nyt on hyvä linjaus. Jokainen ‘married with children’ pystyy avautumaan tähän alle puolisostaan kunnes ketju suljetaan, eikä tee edes kipeetä. Sen sijaan:
‘50% of marriages end in divorce. The other 50%, of course, end in death. I hope you two die.’
Paljon asiaa tässä “kuvassa”. 
Jaa tuota, onko se nyt niin kamalaa viettää lapsuutensa maalla?
Vaimoni on maaseudun tyttö ja minä olen kaupunkilaispoika, jos vaikka molemmat harmaahapsisia jo ollaankin, ja ei ole taantuvista paikkakunnista mitään hirmuista traumaa jäänyt. Ainakaan vaimo ei myönnä, että maaseutu olisi häntä jotenkin erityisesti syrjäyttänyt. Ihan ok akateeminen ammatti on hänelläkin, ja onni on ollut myötä, ettei työttömyys ole kolhinut.
Siellä vaimon kotitilalla me useitakin viikonloppuja ja jouluja ja sen sellaisia vielä vietämme, ja jo aikuiset lapsemmekin suostuvat edelleen välillä mukaan tulemaan. Poika jopa tekee metsätöitä, siitä kun saa rahnaa. Siellä hän nytkin traktoria ajaa. Ettei lapsillammekaan kovin kamalia muistoja maaseudusta näytä jääneen, vaikka onkin niin, että ovat lapsuutensa viettäneet kaupungin reunalla ja maalla taantuvalla paikkakunnalla on oleskeltu vain satunnaisesti. Joskin kyllähän tässäkin ihan lähellä peltoja on. Että oisko HSL:n bussilinjat, joilla pääsee stadiin, jotenkin suojanneet taantumukselta. Ei havaintoa.