Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla - eli OSINKOA kehiin ja jätetään tuollaiset amerikantemput ruotsalaisille.
11 tykkäystä
Maurin jakamassa jutussa on useita pankkien palveluksessa olevia johtajia. Heidän työnantajansa markkinoivat aggressiivisesti yhdistelmärahastoja ja muita kalliita, aktiivisia rahastoja. Kuitenkaan kukaan haastateltavista ei kerro sijoittavansa sellaisiin. Toisaalta pankkien työntekijöiden on vaikeaa suoraan kertoa sijoittavansa indeksirahastoihin, olisi huonoa markkinointia. Yksi tosin käytännössä näin sanoo, mutta indeksointi pitää siinäkin lukea implisiittisesti rivien välistä. Toinen käyttää tämänkin mahdollisuuden markkinoida yhdistelmärahastoja ”helppona vaihtoehtona”, ei kuitenkaan sano itse sijoittavansa sellaiseen.
Nordean Saari sanoo sijoittavansa rahastoihin. Skarppi toimittaja olisi kysynyt jatkokysymyksenä, että millaiseen; osake vai korko, aktiivinen vai passiivinen, yhdistelmä? Ehkä Saari olisi jättänyt vastaamatta, jolloin pätevä toimittaja olisi kirjoittanut, että Saari kieltäytyi tarkentamasta. Jutun sivussa olevassa kommenttilaatikossa toimittaja olisi nostanut esiin ristiriidan markkinoinnin ja omien ratkaisujen välillä.
Suomessa tarvittaisiin yleisemminkin vähän skarpimpaa talousjournalismia. Siinä missä politiikantoimittajat ovat vallan vahtikoiria jotka laittavat poliitikot tiukille, talouspuolella eliitti voi pyöritellä näissä jutuissa mitä huvittaa ilman mitään haastoa.
77 tykkäystä
“12 talouden huippuasiantuntijaa”, joukossa mm. kauppatieteiden ylioppilas, sijoituskirjailja ja Vuokranantajien toiminnanjohtaja. Anteeksi ko. henkilöiltä, mutta kyllä tuo lähestyy jo sääotsikointia…
11 tykkäystä
Itsekin olen jonottamassa samaista äänikirjaa ja myös minulla on 250 päivän jonotusaika eli jos useammalla on sama jonotusaika oikeuksia täytyy olla useampia sillä eihän kaksi voi jonottaa samaa kappaletta.
1 tykkäys
Foorumilla pitäisi olla joku sisäpiiri-sanakirja, että pääsisi kaikista kärryille.
En ole ollut ilmeisesti paikalla kun tämä ”veliosake” on lanseerautunut osaksi foorumin käyttökieltä.
Mitähän tuo termi pyrkii ilmentämään?
4 tykkäystä
Tällä pääset alkuun:
4 tykkäystä
Vähän vois tehdä töitä tän kategorisoinnin osalta. Vai ovatko zoomerit ja alphat todellakin niin pilalla, että valtiotieteiden kirjojen monimutkaisuus pitää laskea lastenkirjojen tasolle 
4 tykkäystä
Jep. Eikä kukaan vaikka pankissa työskentelevä voi oikein ottaa tuollaisessa jutussa vahvaa näkemystä markkinoiden suunnasta tms., tai ainakin sen pitää olla yhdenmukainen pankin näkemyksen kanssa. Yksityissijoittajalla vapaammat kädet siinä mielessä.
Toki en tiedä onko se huono, että juttu on
tylsä tyyliin “sijoitan rahastoihin”, vs. et nyt laittaisin kyl all in outokumpuun
5 tykkäystä
‘Oletteko kuulleet vety-rekkoja valmistavasta yrityksestä. Nyt ollaan kehityksen kärjessä.’
3 tykkäystä
Olen tuon kertaalleen lukenut, niin peruin oman varaukseni Ole hyvä!
Olen pohtinut tuota passiivisen sijoittamisen suosiota ja sen menestyksen pitävyyttä pidemmälle katsoen. Seligsonin neljännesvuosikatsauksessa oli hyvä juttu tästä, kuinka 2023 vuoden lopussa ensimmäistä kertaa passiivisesti hallinnoidut rahastot ylittivät aktiivisesti hallinnoidut.
Kehitys voi toki jatkua vielä joitakin vuosia saman suuntaisena, mutta näin sijoittamisen perusprinsiipejä ajatellen jos kaikki tekevät sitä ja se on helppoa, niin eihän se voi ikuisuuksia toimia? En kyllä keksi muuta tapaa millä moni passiivisesti sijoittava alkaisi kotiuttaa ahdistuksissaan sijoituksiaan kuin kunnon karhumarkkina indeksitasolla, jossa ei vuosiin nähdä uusia huippuja. Sijoittajan muisti on tyypillisesti lyhyt, mutta historiaa tarkastelemalla voi nähdä että välillä ollaan indeksitasolla menty erittäin pitkiä aikoja karhumarkkinassa S&P 500 tasollakin. Teknokuplan puhkeamisen jälkeen (2000) käytiin korkkaamassa uudet huiput seitsemän vuoden jälkeen vasta juuri ennen finanssikriisiä, jonka jälkeen mentiin taas karhumarkkinaan ja vasta 2013 ylitettiin tuo 2007 huippu. Indeksitasolla käytännössä paikallaan polkemista 13 vuoden ajan. 2013 jälkeen kehitys onkin ollut aivan fantastista ja lähes taukoamattomasta härkämarkkinasta ollaan saatu nautittua, lukuunottamatta lyhyitä laskuja 2020 ja 2022. En millään jaksa uskoa siihen, että passiivisesti hallinnoidut rahastot jatkavat vaan voittokulkuaan tästä ikuisuuteen ja ratio nousee entisestään kunnes aktiivinen osuus on häviävän pieni. Jonkinlainen käännös tuossa tulee varmasti jossain kohtaa.
15 tykkäystä
Kiitos 
Tosin ainakaan ei vaikuttanut odotusaikaani joka edelleen on 250 päivää. Tosin jotenkin epäilen ettei tuo voi pitää paikkaansa tässä edellä vertaillun tiedon valossa vaan on bugi taikka järjestelmän ominaisuus tässä vaiheessa kehitystä.
1 tykkäys
Taisi siitä jokusessa Vartissa tulla puhuttua…
Päiväkirjamerkintöjeni ja muisteluni pohjalta 2021 osakkeiden välttely ei ollut vaikeaa, jos oli yhtään jalat maassa. Vaikka koko pörssi ei vaikuttanut kuplaiselta (nollakorot, vahva talous, iso julkinen elvytys eli aika unelmaskenaario osakkeille), oli tietyillä sektoreilla kuten uusiutuvat, vety, SPACit yms. railakasta menoa.
Vuoden 2021 alussa huomautin päiväkirjaankin “Markkinalla sellaisia kommentteja, mistä olen lukenut vain historiankirjoista.”
Mielestäni vaikempaa oli ja on ollut sen sijaan laskumarkkinan syvyyden arvioiminen. Monet firmat kosahtivat hesulissa pahemmin, kuin osasi odottaakaan. Vuosien 2020–21 toimintaympäristö sai kikkareetkin hohtamaan kuin kulta.
Toisaalta “oikein” liike olisi ollut ostaa nimenomaan Amerikosta ja Euroopasta lappusia syksyllä 2022. Hesulissakin on hyviä poimintoja niiltä ajalta, mutta kokonaisuutena Hesuli teki uudet pohjat vielä 2023 syksyllä.
45 tykkäystä
Tämä on kieltämättä ollut harmi! Firmoilla on ollut vähemmän hinkua ROASTiin… Ymmärrän kyllä, että vaikeina aikoina ei ole paras mieli tulla roastattavaksi. ROAST on vähän aina kärsinyt siitä, että sinne keskimäärin (poikkeuksia on onneksi ) tullaan, kun asiat on parhain päin. Vaikka oikeastihan se on paras konsepti silloin kun meno on synkkää ja sijoittajille kommunikaation tärkeys korostuu!
Mietitään positiivisesti… Vuosia sitten kyllä asetin tavoitteeksi, että kehityn niin hyväksi roastaajaksi (suomalaisessa kontekstissa, onhan tuo melko leppoista verrattuna amerikkalaiseen roastaamiseen) ettei kukaan halua sinne tulla. Tämä henkilökohtainen kehitystavoite näytetään osittain saavuttaneen.
39 tykkäystä
Miksei se voisi. Mutta toiselta kantilta katsoen, mitä suurempi osa sijoituksista allokoidaan passiivisesti, sitä pienempi on kunkin yksittäisen osakkeen hinnan määrittävä joukko. En ole tähänkään asti uskonut markkinoiden täydelliseen tehokkuuteen, mutta pakostihan indeksirahastojen kasvu heikentää tehokkuutta entisestään.
1 tykkäys
Nyt haaste @Mirko_Sampo_IR , että joko Magnuson tai Knut naureskeleen vernerin Roastiin 
Hyytyy @Verneri_Pulkkinen hymykin, kun ei keksi muita aiheita kuin Hastings ja Topdanmark
E: Olis hyvää mainosta myös ruotsin/nordic kanavan puolellekkin 
5 tykkäystä
Ahahahah jep! Sampoa on kyllä vaikea roastata noiden kahden teeman ulkopuolelta.
Ainoa heikkous, ja sekin on teoreettinen, olisi jos pohjoismainen vakuutusmarkkina ihmeellisesti muuttuisi rakenteellisesti kovemman kilpailun markkinaksi (vrt. Iso-Britannia, missä vakuutukset ostetaan “vertaa” -tyylisiltä sivuilta). Mutta kenelläkään nykytoimijalla ei ole intressejä keikuttaa venettä.
Sitten voisi haastaa riskinoton vähyydestä sijoittamisesta, mutta yhtiön logiikka luoda arvoa vakuutusteknisellätuloksella ja pitää sijoittamisen riskit minimissä (vaikeampi luoda lisäarvoa sijoittamisella, mihin sijoittajat itsekin pystyisi) on sekin täysin hyväksyttävä. Makuasioita.
4 tykkäystä
Toisaalta Inderesillä oli aika härkäinen suositusjakauma kesällä ja syksyllä 2021. 12 kk tavoitehinnat ja suositukset ovat hankala konsepti tilanteissa, joissa markkina on todella kuuma; joissa kaikki näyttää hetkellisesti olevan täydellisessä asennossa osakkeiden kannalta ja kasvuyhtiöiden kertoimet vain venyvät venymistään sijoittajien ekstrapoloidessa yhä hurjempia tulevaisuuden näkymiä. Tällöin pankit ja analyysitalot surffaavat mukana. Tavoitehinta pidetään aina pikkuisen kuuman kasvuyhtiön kulloisenkin kurssin yläpuolella, muuten asiakkaat raivostuvat. Paine on kovimmillaan. Kurssi ohjaa tavoitehintaa, perustelut revitään väkisin kylkeen.
Sama ilmiö on kaikkialla. Kun Japanissa 1989 oli P/E 65, härkäiset ennusteet perusteltiin sillä että suhteessa maan real estateen pörssi on itse asiassa aika edullinen.
Kun Suomessa oli kesällä ja alkusyksystä 2021 yksi historiamme kuumimmista markkinoista, kaikilla taisi olla härkäinen tavoitehinta- ja suositusjakauma. IPOjen vyöryssä ei myöskään Ruoholahden suunnalla nähty suurempia ongelmia, vaikka mukana oli aika erikoisiakin virityksiä ja jotkut kokeneet sijoittajat pohtivat mediassa, että tällaista on nähty ennenkin, ja yleensä lopputulemana on ollut äkkipysähdys.
35 tykkäystä
Nyt kaivattaisiin tähänkin vähän rock’n rollia.
OmaSP:stä joku areenalle 
3 tykkäystä
Tuo on täysin totta, suositukset ja ennusteet olivat härkämäisiä reflektoiden muuta pörssin sentimenttiä. Ja pysyivät sellaisina tovin.
Lisäys: niin ja vaikka itselläni ostot vuoden 2021 loppua kohden jäi vähemmälle, niin jäivät kyllä myynnitkin joitan kevennyksiä ja siivouksia lukuunottamatta. Sekin on joissain tapauksissa ollut virhe olla luopumatta osakkeista, vaikka ostot huipulta vältettiin. Tosin nopeasti ostin esim. Boreota laskussa, mikä taas kurahti kunnolla.
20 tykkäystä