Vaikka nämä Evlin järkeilemät kannustinjärjestelmät ovatkin melkein yhtähuonoja kuin tecnotreen, niin eihän tämä nykykurssilla ole järin massiivinen kannustin ohjelma? Inderesin nykyennusteilla palkkiohin menee joku 1,5Meur ja maksimissaan 10Meur, jos kasvua ensivuonna tuleekin 20% sijaan 75%? Toki olettaen ettei liikevaihtoa osteta vain kannustinohjelman takia.
Kassavirta palaa näihin kannustin ohjelmiin jos yhtiön kurssi vaikka 20-kertaistuu ennen maksu päivää - mutta silloin yksityissijoittajakin voi manata epäreilua maailmaa matkalla pankkiin?
PS. Toki tälläinen järjestelmien venkslailu on vähän hasardia, mutta iso osa ihmisistä tuntuu kuvittelevan että siellä taas järkkäillään jotain +10Meur potteja TJlle. Kun tällä hetkellä olisi ehkä tulossa 100keur?
Jos haluaisi hyvän tahtoisesti nähdä asian, niin ehkä siellä yritetään vähän köyhemmälle ja vähemmän osakkeita omistavalla muulle johdolle pedata bonareita ja insentiiviä myyntiin - suurin osa bonareista sinne kuitenkin menossa:
Sanotusta 130 000 osakkeen arvoa vastaavasta enimmäispalkkiosta toimitusjohtajan osuus on 10 000 ja muiden avainhenkilöiden yhteensä enintään 120 000 osakkeen arvoa vastaava määrä.
Vaimoon en ota kantaa…viimeinen lauseesi oli täyttä asiaa .
Tärkeää on myös se, että koiralla on ainakin pari semmoista varahoitajaa/hoitopaikkaa, jotka mielellään hoitavat sitä koiraa ja johon koira haluaa mennä sekä se on sinne myös mukava viedä . Onhan tietysti niitä koirahoitoloitakin, mutta kaikki eivät niihin sopeudu.
Rotuakin voi miettiä esim. niin ettei siitä lähde karvoja tai ole kovin allergisoiva, aktiivisuus vaatimus tasoa jne.
Meillä on yli 13 vuotias koira ja nytkin ollaan muutama kuukausi reissussa ilman koiraa, toki emme mielellämme, mutta myös sen takia kun hoito asia on kunnossa.
Sullahan on positiivinen ongelma. Voisin vaihtaa tappiot voitoiksi. Itsellä siirtyy 2022 vuodelta tappioita -14k€ ja 2023 vuodelta tulloopi edellisten lisäksi -17k€. Salkussa tällä hetkellä vielä miinuksella olevia osakkeita - 24 k€ eli yhteensä - 55 k€. Ainoa positiivinen asia tässä on, että muutaman vuoden osingoiden verot suopi takaisin veronpalautuksia.
Edit enpä osannut kopsata tähän alkuperäistä viestiä
Niin juuri tämä huomioiden minusta tätä on vaikea perustella millään ”kannustimien parantamisella”. Huomioiden Vareliuksen jo valmiin osakepotin, vaikea uskoa että Juha mitään arjen työssään muuttaa. Tai ainakaan siten että omistaja-arvoa luotaisiin enemmän. Jos foliohattuilee, niin voi ehkä jonkun turhan kaupan toki tehdä jotta saa vähän enemmän rahaa. Mutta varmaa on että ne pienetkin eurot ohjataan kuitenkin nyt ilman järkisyitä johdon pussiin eikä osakkeenomistajien.
EDIT: Se on kyllä @Johnnyboy ihan totta että tällä kertaa Vareliuksen potti on tosi pieni vs. muut johtoryhmän jäsenet. En siltikään ymmärrä, miten joulukuussa 2023 alettaisiin tehdä hommia niin paljon paremmin jotta tässä liikussa olisi järkeä ja 2024 joulukuuhun mennessä parannettua osakkeenomistajien omistaja-arvoa. Enkä usko että nuo muutkaan johtoryhmän jäsenet ihan niin köyhiä on että solidaarisuuteen pitäisi viitata
Se on muuten kyllä totta, ettei Qt:n kohdalla tykätä jauhaa ketjussa juuri mistään muusta kuin johdon kannustinjärjestelmistä ja millaista Qt:ta on koodata.
Voisitteko @Verneri_Pulkkinen tai @Sijoittaja-alokas asentaa mulle jonkun käyttäjäkohtaisen PIN-koodin Politiikkaketjuun? Pitkään pystyin taistelemaan kiusausta, ja nyt annoin periksi ja perehdyin politiikan antiin! Oi, pelastakaa minut.
Itse asiassa mä yritin keksiä, jos saisin sulle jonkun jutun tohon, mutta valitettavasti tämä taitaa olla ainoa vaihtoehto, eli valkkaat tuolta tuon “Vaimennettu”:
Tässä alla olevassa jutussa käydään läpi eri sijoittajien osakevalinnat vuodelle 2023 ja mitä niille sitten kävi. Kiinnostavinta jutussa on kuitenkin se, miten nämä sijoittajat kertovat ajatuksiaan kyseisistä yhtiöistä, jotka olivat valinneet kisaa varten.
Sijoitustieto kysyi vuoden 2022 lopussa tunnetuilta sijoittajilta voittajaosaketta Helsingin pörssistä vuodelle 2023. Mukana olivat Tomi Lahti, Henri Elo, Jarkko Aho, Karo Hämäläinen, OMXBets ja Aki Pyysing
Onko tänä päivänä maailmassa liikaa rahaa?
Veroilla vai koroillako sitä ylimääräistä rahaa kerätään takaisin päin?
Astiasta kukkaruukkuun, elikkä mielipide toisesta aiheesta…
Jos ruuan arvonlisäveroa korotetaan, niin se on heti lompsasta pois.
Mutta pelkäämpä, että se kopsahtaisi ulkomaalaisten matkailuun Suomeen, riippuu tietenkin korotuksesta. Mutta minä en ainakaan edes joka neljäs vuosi lähde pitkää lomaa viettämään Suomea kalliimpaa maahan. Sellainen on Norja joka tulee heti mieleen, kait kahdeksan vuotta sitten kävin siellä.
Sillä uhallakin, että tämä aihe ei ehkä kiinnosta kovin montaa sijoittajaa. On tällä kuitenkin merkitystä sijoitusmielessäkin liittyen Harvian kykyyn houkutella energiatehokkuutta arvostavaa potentiaalista asiakaskuntaa (ja sikäli kun sääntely tiukkenee, myös kykyyn mukautua vaatimuksiin).
Luukku kiinni polttaminen ei miusta ole mikään “kikka”, eihän sitä kai kukaan luukku auki lämmitä?
En tiedä löytyykö jostain ilmatteeksi tietoa siitä mitä tuossa käytetyn standardin EN 15821:2010 mittausmenetelmät on, vai joudutko ostamaan standardin tekstin jotta saat vastaukset ekaan kysymykseesi. Maksimilämpö ei ehkä kuulu vaadittuihin mittauksiin jolloin sitä tuskin saa mistään ellei itse lähde mittaamaan.
Miun oletus on että 455 C on keskiarvo. Tässä on mitattu toisesta Harviasta (juttu vuodelta 2021) nimenomaan keskiarvoksi lämmitysvaiheessa 490 C (tosin mittausmenetelmä ei välttämättä vastaa standardia). Toisaalta tässä on Misan Stam1na edition -kiukaasta (en jaksanut selvittää miten uusi tai vanha malli on kyseessä) sama lukema 407 C, että siinä mielessä olet ihan jäljillä siinä ettei Harviat nyt ihan kovin hyviä hyötysuhteeltaan ole. Misassa myös korkeampi hyötysuhde esitteiden mukaan.
Puuta polttavien lämmityskattiloiden savukaasujen lämpötilat (ja hyötysuhteet) on kyllä ihan eri alueilla - itse asiassa niin kaukana että käyttöohjeessa mainitaan ettei savukaasujen lämpötilaa saisi päästää putoamaan liian alas jottei hormiin pääse kondensoitumaan vettä. Satunnaisotannalla valikoituneesta Jäspin kattilasta annetaan suositelluksi lämpötilaksi puhtailla palopinnoilla 170 C.
Tämä menee nyt mutuiluksi, mutta voisiko olla niin, että koska keskiverto puukattila on aika erimallinen pömpeli kuin puukiuas, niissä on helpompi järjestää lämmönsiirtopinnat paremmin kuin kiukaassa, jossa kivet vie kokonaisuudesta sen tilan, jossa puukattilassa on lämmönsiirrin ja vesitila. Ja toisaalta se savukaasuista talteen saatu lämpö pitää kiukaassa saada siirtymään myös kiviin ja ilmaan (lämmön siirto veteen on tehokkaampaa), mitä voi olla kattilaa hankalampi järjestää kun kivitilan kuitenkin samalla pitäisi olla niin avoin että sinne saa epämääräisenkin muotoista mokkulaa aseteltua niin että myös ilman kierto säilyy. Mutta jos joku saa samoilla mittausmenetelmillä puukiukaan savukaasut 300 asteeseen ja saunominenkin onnistuu, niin kyllähän se osoittaa että on kehitys on edelleen mahdollista.
Vaikka yhtön omistuksia voi jonkin verran itsekin seurata, mitä itse teen aika vähän, vaikka toki harkitessani jonkin osakkeen ostoa tsekkaan usein nekin ja katson aina yhtiöstä tulevat tiedotteet.
Ihan hyvä, jos ja kun näistä on esimerkiksi laajoissa rapsoissa. Esimerkki tuoreesta tämän päivän Stockmannin laajasta rapsasta:
Tästä puuttui vaihtoehto, että perustetaan komppanian kokoinen työryhmä, jonka tehtävänä on valita varainhoitotalo ja sieltä mahdollisimman kallis rahasto
Yhteisötiimi, kun tekee pienenkin uudistuksen, niin he perustavat monikerroksellisen matriisityöryhmän, jossa käyttävät apunaan fläppitaulukonsultteja.
“Rakastan” projektityöryhmiä ja pitkiä kokouksia, joten laitan tämän klassikkomeemin tähän: