Huvituksen vuoksi lyhyen aikavälin arvostusmuutokset alkoivat kiinnostamaan tässä
Jos oikein tavasin niin investointi-innokkuutta löytyy:
“Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 1,7 miljardia euroa vuosina 2024-2026.”
Osinkojen ehdollinen yläpää:
“Fortumin osinkopolitiikka säilyy ennallaan: osingonjakosuhde on 60-90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaantuneisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.”
Kiusallista näissä Saksan / euroalueen (vähemmän) heikoissa lukemissa on, että EKP ei käsittääkseni oikein pysty laskemaan korkoja ennen Fediä.
Silloin euro heikkenisi, mikä taas ruokkii inflaatiota. Samalla taas Fedillä ei ole juuri syitä laskea ohjauskorkoa, koska talous pauhaa kuumana ja inflaatiopaineita on edelleen olemassa.
(extrapisteet jos joku tunnistaa elokuvan, ja pitää sitä lisäksi myös erinomaisena mestariteoksena)
Ei siitä nyt niin pitkää aikaa ole kun ongelma oli pikemminmin inflaation sitkeä pysyminen melkein deflaatioluvuissa. Tätä vauhtia ei välttämättä kauaa mene ennen kuin se on taas ongelmana.
Capman veti heikon osarin. Mikäli tämä kurssin nykytaso n.1,9€ ei kestä niin käydäänköhän testaamassa jopa korona kuoppa 1,4€? Ei ehkä ihan vähään aikaan tule mitään painetta kurssinousuun. Mahdollisesti tulee alempia tavoitehintoja jotka painavat kurssia alemmas. Itse toki toivoisin että laskisikin niin voisin vaikka hyeenana iskeä kiinni, mutta voin hyvin tämän passatakin.
Muijat taitaa olla niitä fiksuja indeksisijoittajia, niin saattavat lähteä keskenään sinne etelän lämpöön ja jättää osinkokiimaa sairastavat ukkonsa kotiin
Krhm, onkohan sähköliitossa mietitty tätä loppuun asti. Harva asia saa kansalaisia yhtä kuumaksi kuin sähkön hinnannousu jostain markkinaosapuolesta johtuen. Vielä kylmälle viikolle ajoitettu, huikeeta
Jep tarkoitus oli leikitellä stereotypioilla että mies sijoittaa ja nainen venailee luvattuja tuottoja (mun vaimoke on rahastosijoittanut vuosikymmenen maltillisesti jo ja tuotot mukavan 5 numeroisia)
Mutta se ei tiedä mitään forttumin vesivoimasta ja sen potentiaalista
Näihin kannattaa laittaa linkit kun muuten ei pysty yhtään sanomaan mitä nuo tilastot on syönyt.
Tuo tilasto on siis viime vuoden Tammikuulta. Eli vuoden 2023 luku on arvio ei oikea tilasto. Pelialalla töissä näkee reaaliaikaisen tilanteen eikä mitään haaveiluja.
Jos googletat ”game industry layoffs” niin näen tusinoittain otsikkoja jossa kerrotaan viime vuoden olleen historiallisen huono ja tämä vuosi on ei ole alkanut kovin vahvasti.
Layoffs have unfortunately become a nearly nonstop occurrence in the video game industry over the past year. In 2023, over 10,000 workers at game studios lost their jobs, according to data from Game Industry Layoffs. In January 2024 alone, Kotaku reports that over 6,000 developers have already been laid off.
Lopetan väittelyn tähän kun tuntuu että kiellät realiteetit ja haluat poimia vain omaa valheellista narratiivia tukevia ennusteisiin perustuvia tilastoja.
Nyt on pakko pyytää pärviäly apuun. Tämä asia on pyörinyt mielessäni pitkään, ja nyt olisi päätöksen aika. Avaan vähän ajatuksiani tänne, toivoen, että foorumilaiset ystävällisesti antaisi omat mielipiteensä.
Tämä asia koskee todennäköisesti monia kaltaisiani, eli reilu kolmekymppisiä asuntovelallisia. Monelle tähän on no-brainer vastaus, mutta minusta tuntuu, että se ei ole ehkä ihan niin selkeä.
Kysymys kuuluu: pistänkö ison osan salkusta lihoiksi ja maksaa asuntolaina pois?
Ensin taustatiedot. Ostettiin perheasunto pk-seudulla 2020 lopussa puolison kanssa puoliksi. Meillä oli ASP-säästöt hyvin kunnossa, joten nostettavasta asuntolainasta molempien osuudeksi tuli reilu kuusinumeroinen määrä euroja. Maksuaika 22 vuotta. Ei otettu lainasuojausta koska eihän niiden euro-korkojen olisi pitänyt lähitulevaisuudessa laskea kun max 2 %:n, koska muuten Vilénin sanoin “Italia olisi kanttuvei jne.”. Olen muuten edelleen hämmästynyt miten me ollaan Euroopassa saatu niin kovia inflaatiolukuja aikaiseksi yhtäkkiä, onko koronaelvytykset voinut tehdä niin ison vaikutukset jne. mutta nyt ei mennä siihen. Tykkäämme kodistamme, ei suunnitella muuttaa pois pitkään aikaan. Viime aikojen asuntomyyntien puolesta asunnon arvo on pikemmin pysynt samana ostohintaan nähden. Ei varallisuuden alennusta siis.
Korkojen noustua yllätävän nopeasti viime vuonna, siirryttiin vuoden alussa euribor 3 kk:hon. Sen lisäksi viime ja tänä vuonna on tehty reilusti ylimääräisiä lyhennyksiä, ja omalta osaltani maksettavaksi jäi nyt n. 40% lainasta. Tämä vastaa reilusti yli puolet salkustani. Olen siirttynyt tämän vuoden alussa n. 75% käteiseen, jotta ehdin pähkäillä tämän asian kanssa rauhassa vähintään reilun kuukauden. Omalta osaltani aion joka tapauksessa asuntolainani pois viimeistään 10 vuoden päästä, koska jo nyt lyhennykset pienenivät merkittästi, ja en näe järkevänä antaa korkojen vaan rullaa kun olis mahdollista vaan lopettaa maksamasta niitä.
Vaihtoehdot:
Maksa laina pois, aloita rakentaaman uutta salkkua n. 30-40% kokoisella alkupääomalla. Sen jälkeen säästöt pääosin pörssiin joka kuukausi.
Korkotili (itsellä OP). Korko euribor 3 kk -0,5% jos ylittää 50000 euroa, ja saa nostaa rahat milloin tahansa. Voitot tulee vuoden lopussa, josta maksetaan 30% lähdevero. Euribor 3 kk tällä hetkellä 4%, ja ekonomistien odotuksessa vuonna 2024 lopussa 3,5% ja 25 lopussa 3%. Lasketaan siis tämän vuoden tuotoksi verojen jälkeen n. 2%.
Ei muutosta, osakepoiminta jatkuu
Monella on tähän selkeä vastaus, eli vaihtoehto 3. Onhan keskimääräisesti pörssien tuotto ollut paljon korkeampi kun mitä nykyinen euriborit on. Mutta kuunnelkaa pointtini.
Henk.koht. syyt:
Tunnen, että osakepoiminta, johon reilu kolme vuotta sitten rhydyin lähinnä harrastusmielessä, on ottanut haltuun ison osan ajastani ja mielentilastani. Kuukausi tosien perään säästöt meni salkkuun, joka paisui ja paisui. Samalla jopa päiväkohtaiset muutokset on alkanut muodostamaan melkein puolet nettopalkastani. Tähän asti en ole hirveästi antanut painoarvoa salkun lyhytaikaisiin muutoksiin, mutta varsinkin viime syksyllä huomasin, että isot miinuspäivät todellakin vaikuttavat psykkeeni, ja olen niinä iltoina ehkä äkäisempi. Tämä ei ole reilua puolisoani ja vajaa kaksi vuotias lapseni kohtaan, ja en pysty hallitsemaan tätä.
Minulla on selkeä bias häviön suremiseen vrt. voiton iloitsemiseen. Toisin sanoen, painaa mieleen enemmän 2%:n laskupäivä kuin 2%:n nousupäivä. Tämä korostuu entuudestaan kun salkun koko paisuu. Tiedän, että tässä ei ole järkeä, ja lopulta mitä merkitsee on pitkän ajan tuotot. Mutta ihmisen mieli on vaikea hallita. Esimerkiksi viime vuonna salkun tuotto oli reilu 13%, mutta tuntui melkein torjuntavoitolta, kun oli niin rasittava syksy henkisesti.
En tunne itseäni niin varmana osakepoimijana. Kyllä, seuraan omistamani yhtiöiden raportit Inderesilta (joka on minulle tärkeä ehto ostopäätöksen tekeminen, että löytyy seuranta), mutta omien mielipiteiden muodostamiseen tarvitsee enemmän osaamista ja itsensä kehittämistä, joka on jäänyt vähemmälle kun mitä toivoin, pääosin aikataulusyistä. Epävarmuus johtaa hätäisiin päätöksiin ja virheisiin, joka taas isompiin tappioihin salkun kasvaessa. Pienemmällä salkulla voin rauhallisemmin keskittyä tähän itsekehittämiseen, sen sijaan että käytän aikani pörssin päiväliikkeiden seurantaan.
Näistä syistä salkun ns. downshiftaaminen hetkeksi olisi järkevä itselleni, eli vaihtoehto 1.
Taloudelliset syyt:
Tietenkin tähän päätöksen vaikuttaa isosti mitkä ovat korkotasot Euroopassa seuraavat 5-10 vuotta. Pakko myöntää, että kuten moni muukin, aluksi olin vahvasti transitory inflation campissa. En saanut millään päähäni mistä Eurooppa voi keksiä pitkään kaivetun yli 2%:n pysyvän inflaation näillä kasvulukuilla ja ikärakenteilla. Nyt en oikein tiedä mitä pitäisi ajatella tulevaisuudesta tämän osalta. Jenkeissä talous on edelleen kuumana, ja tämän vuodenkin bkt-kasvunäkymät yli 4%. Historiallisesti EKP:n ja FED:n korot syklisyydessään ei ole merkittävästi erottunut, ja Yhdysvallat ns. vetää muut reserve bankit perässään korkopäätöksien osalta. Maailman reserve currencyn eli dollarin hallitseminen on näköjään todella iso etu. Tämän perusteella, vaikka nyt nähdään inflaation hidastumista varsinkin Euroopassa, niin tuntuu, että menee pitkään ennen kun nähdään alle 2 %:n korot Euroopassakaan. Narratiivi tulee olemaan, että “halutaan varmuudella tappaa inflaation”. Myös kun katsoo EKP:n työkaluihin, niin nollakorkoaikana tuntui pitkään, että auttaako se nollakorko edes millään tähän inflaatioon, koska sehän makaa siinä nollan tuntumassa vaikka korot on ollut nollissa sen kymmenisen vuotta. Tilanne voi nyt olla toisinpäin, eli korkeat korot ei myöskään auta inflaation hillitsemiseen odotetun voimakkaasti. Mutta kun ei oikein ole muitakaan keinoja, niin nostetaan korot ja toivotaan parasta. Ja jos nämä EU:n pienet maat kuten Suomi jossa enemmin käytössä “pörssikorko” -asuntolainat, niin annetaan niiden kärsiä vähän, onhan ne rikasta porukkaa.
Korkoa korolle -efekti: niin, tämä sitten mene vaihtoehto 3:n eduksi. Nimittäin pörssin tuotot saa sijoittaa uudelleen ja saada niillekin tuottoja, ja toisaalta asuntolainan maksettava korko pienenee koko ajan säännöllisten lyhennysten syötyä lainan pääomaa.
Pörssin arvostustaso: Tämä on kullanarvoinen kysymys. Minkälaista keskiarvo-vuosituottoa voidaan odottaa pörssistä seuraavat 5-10 vuotta, jotta vaihtoehto 3 olisi houkuttelevampi. Tässä haluaisin tehdä henk.koht. reunaehdot selväksi, että aion jatkossakin sijoittaa pääosin Suomen pörssiin, ja miksei myös muiden maiden pörssiin jossa Inderesin kaltainen analyysitoiminta on valmiina ja itselleni luontevaa. Salkusta myös enintään 10-15% saa mennä indekseihin, koska where’s the fun in that. Toki jos joistain lyhytaikaisista syistä jonkun maan indeksi on poljettu maan tasalle niin mukaan vaan. Mutta en esim. tällä hetkellä näe todella houkuttelevaa arvostustasoa. Eli itselleni sopivana strategiana koen, että tarkoitus olisi osakepoimia pohjoismaisten, ja pääösin Suomen, pörssistä, ja saada muutaman prosentin lisätuottoa indeksin päälle.
Tässä kohtaa pakko myöntää, että olen pähkäillyt tämän asian kanssa myös viime vuoden alussa. Lopussa jäin pörssissä ja kyllä saatiin sitä houkuttelevaa tuottoa, mutta olihan se veren, hien ja kyynelien takana. Pitää myös miettiä sitä return on brain damagea. Oliko ne tuotot oikeasti sen arvoista, että koko ajan sellaisella jännityksellä ja pallon päällä olemisen pakolla elettiin koko ajan? Tätä voi toki vähentää indekseihin sijoittamalla, mutta tuleeko ne tuotot sitten millä tavalla. Viime vuonna Suomesta niitä ei ole saatu.
Tämä koko asia voi myös kääntää päälaelleen: jos minulla ei olisi asuntolainaa, nostaisinko seuraavaksi 10 vuodeksi n. 60-70 nykyisen salkun kokoista sijoituslainaa euribor-koroilla? Nordnetin sijoitusluottokoroilla tämä on ihan varteenotettava kysymys. Rehellinen vastaukseni on tällä hetkellä: en (kai). On todella vähän asioita mitkä innostaa minua Suomen, Euroopan ja miltei koko maailman taloudellisessa kehityksessä. Protektionismi jyllää, markkinat on vinot ja kallistunut pieneen määrään yrityksiin, jonka pörssikehitystä tuntuu ajaavan yksi ja sama asia: tekoäly. On toistaiseksi epäselvää kuinka hyvin voidaan tehdä rahaa sen kanssa (paitsi jos olet Nvidia, toistaiseksi). No, ei nyt rönsyillä liikaa.
Viimeisenä pointtina vaihtoehto 2 tuntuu olevan tölkin polkimista. Huonot tuotot mutta saa lisäaikaa päätöksen tekoon minimaalisella korkotappiolla. Harkitsen tätä ainoastaan jos en millään pysty tekemään loppupäätöstä.
Kiitos kun luit tähän asti. Olisin mahdottoman kiitollinen jos jakaisit mielipiteitä tästä asiasta, jos tämä teksti on semmoisia herättänyt. t. en jaksa miettiä tätä asiaa enää
Mun mielestä on ihan hyviä syitä vaihtoehdolle 1 eli laittaa salkku lihoiksi ja maksaa asuntolaina pois. Tulevaisuuden rahaa siinä ehkä häviää, mutta stressi vähenee ja eihän sitä tiedä vaikka eläisi pidempään.
Onko kuukausittainen tulovirta millainen? Minusta haiskahtaa kuitenkin vahvasti siltä että kannattaisi harkita indeksisijoittamista korkosijoitusten tilalta. Tilannehan on erinomainen, reilusti nettopositiivinen varallisuus ihan käteisenkin muodossa, Helsingin arvostustasot eivät päätä huimaa. Mielenrauhaksi vaikka pieni lyhennys lainaan ja loput indeksiin. Mielenhallintaa kurssimuutoksiin (joko lopettamalla kyttääminen tai ”terästäytymällä”).
Pitkällä aikavälillä (hajautetun) osakesalkun pitäisi kuitenkin tuottaa enemmän kuin euribor + joku kilpailukykyinen alle 1 % marginaali.
Siitä näkövinkkelistä kaiken asuntolainanlainan takaisinmaksu ei pelkkien lukujen valossa ole optimaalista.
Toisaalta lainasumma lienee hyvä olla sellainen, ettei se missään tilanteessa aiheuta isompaa stressiä tai epävarmuutta toimeentulosta. Jos aiheuttaa stressiä, niin maksaa pois. Ja jokainen toki lopulta tekee päätökset oman tilanteensa ja riskinsietokykynsä perusteella.
Sijoituksiin yksi vaihtoehto koko salkulle tai ainakin osalle on hyvin hajautetut indeksirahastot, jotka ainakin vähentää riskiä ja “varmuus” siitä että tuotot pitkällä aikavälillä ylittää korot kasvaa.
niitä vaan saa venailla ikuisuuden tilille
