Viestistäsi paistaa minusta liian kova luotto siihen, että kykenet peittoamaan indeksin. Osakepoiminnasta täytyy tykätä niin paljon, että sitä haluaa tehdä, vaikka tietääkin todennäköisesti indeksille häviävänsä. Muuten siihen ei kannata ryhtyä.
Itse valitsisin sinuna vaihtoehdon kolme, sillä muutoksella että laittaisin suurimman osan salkusta globaaliin indeksiin. Osakepoimintaa harrastaisin ainoastaan sen verran mikä tuntuu aidosti mukavalta.
“Päätimme laskea suomalaiset osakkeet ylipainosta neutraaliin painoon. Syynä on niiden jatkuva heikko menestys.”
Evlin allokaationäkemysessä mielenkiintoinen perustelu suomi osakkeiden allokaatiomuutoksesta
Joka päivä näyttää todennäköisemmältä, että “viisas raha” on lähinnä piiloindeksöijiä ja momentum-sijoittajia.
Tämä on valitettavan totta vaikka mitä väittäisi ja toiseksi liika itsevarmuus antaa näpeille joskus ihan satavarmasti.
Olen aistivani tietynlaista apatiaa pörssissä, kun Hesuli ei ole päässyt mukaan muun maailman ralleihin.
Hesulin yleisindeksi kuvannee melko hyvin keskivertosijoittajan tunnelmia. Vaikka se on vain hintaindeksi, emme voi tietää sijoittajavatko keskimäärin ihmiset osingot takaisin osakkeisiin. Tämä on se “näkymä”, mikä näkyy keskimääräisessä salkussa:
Syksyllä 2021 alkanut laskumarkkina on kestänyt nyt 2,5 vuotta. Vaikka, olen edelleen optimistinen että pohjat nähtiin syksyllä. Mutta rajumpi nousu vaatisi haisua tuloskasvusta ja talouden elpymisestä (eli korkojen laskua…)
Tilanne on kohtuullisen ainutlaatuinen, onhan finanssikriisin jälkeen pörssi kuitenkin pääosin ollut nousutrendissä. Nyt se on periaatteessa mörninyt vuoden 2017 lopulta alkaen, kohta 7 vuotta! 
Sijoittamisen osalta tuossa on jopa järkeä (heikko menestys = usein matala arvostus).
Mutta missä tahansa muussa kontekstissa päätöntä.
Valitsin kirurgin, jolla oli eniten hoitovirheitä. Nostimme pelaajan vilttiketjusta ykköskenttään heikon menestyksen perusteella. Valitsin ravintolan sillä perusteella, että on toistuvasti tarjonnut heikkotasoista ruokaa ja pettymyksen.
Voi kuule Verpu voi kun se olisikin noin kaunista katsottavaa jonkun salkun osalta 
Yksi suuren riskin viputuotesalkku näyttää ja tuntuu aika karulta mutta opetusarvo on suuri silti niin eipä se hukkaan täysin mennyt 
Tuossa kun 2021 lopussa ja 2022 alussa alkoi pörssien luisu ja olin aivan varma tästä alkaa jonkun tovin alamäki ja iskin shorttia S&P500 ja Nasseen ja DAX suht. suurella painolla ja laskin kai jotenkin väärin mihin voi nousta pullback pahimmillaan, lasku oli jo indekseissä selvästi kuitenkin kääntynyt jo lasku trendiin selvästi(se kai se eniten vit.aakin), olin kuitenkin kokoajan “oikeassa”(väärässä kun kerran stoppiin napsahti) pörssien suunnasta mutta tuotteet oli väärin arvioitu tai niiden stoploss tasot kun vetäisi viimeisen pullbackkinsä ylös ja tietysti napsahti ja kyse oli aivan senteistä vaikka jätän aina “tarpeeksi” peli varaa ts. vähemmän vipua mutta niitä ei voi jättää valvomatta päivää paria kauemmaksi tuommosessa tilanteessa, siinä tuli turpaan kunnolla ja opetti kyllä ettei viputuotteita voi jättää valvomatta, löin siis kaikki koneet ja pörssin seurannan kiinni tyyliin kuukaudeksi kun tiesin volasta ja hetkittäin voi indeksit nousta mutta suunta on selvä ainakin vuodeksi eteenpäin mutta tämä pikku pullback teki warranteista arvottomia laskun alkutaipaleella ja v…tus ääretön kun sähköpostiin tuli viesti että omistuksesi arvo laskenut yli 70% ja arvasin että selvä shortti ei mennyt aivan putkeen.
Seuraavan kerran vastaavassa tilanteessa en ikinä toteuttaisi viputuotteella salkunsuojausta pitemmäksi ajaksi kun saatavana on fiksumpiakin vaihtoehtoja esim. ETF fiä on laskumarkkinaan ja tiesinkin niistä mutten jotenkin noteerannut että paljon fiksumpi vaihtoehto suojaukseen olisi ollut juuri käänteinen ETF-rahasto S&P500, Nasseen ja DAXiin.
Kyllä jokin aika meni että miksi vi.ssa piti tehdä noin vaikka tiesin riskit varmasti hyvin ja todennäköisyydet on olemassa ja viputuotteesta kun kyse niin tarjoaja keksii kyllä sentin venytystä venyttää stoppiin viputuote.
No mutta aina oppii vaikka kantapään kautta, pitää vain ottaa opiksi eikä toistaa samaa virhettä uudelleen.
Kiitos kovasti vastauksista! Muutama unohtamani pointtia vielä tähän kun nyt kerkeen töiden ohella. Tässä myös totta kai pitää miettia likvideetti-aspektia. Sitten kun yllättävästä syystä tarvitsee rahaa, niin osakkeet voi nopeasti myydä, ja asunto ei. Lähestyn tähän asiaan näin. Tilillä täytyy olla vähintään puolen vuoden menot aina valmiina, joka sitten antaa puskuria tarvittaessa isompien muutoksien aikaan saamiseen (ml. asunnon myynti). Näin aion toimia vaikka valitsisin kummankaan niistä vaihtoehtoista. Toiseksi, likvideetin puutteen lisäksi myös sen runsaus on ainakin itselleni ongelma. Vähän niin kun viimeisessä Heikkilä&Vilénin osinkojaksossa sanottiin, että jos johto ei ole varma miten allokoi yhtiön varat tai muutenkin epäpätevää, niin ihan hyvä, että jaetaan isohkot osingot, ettei pysty ainakaan tehdä virheitä. Itselleni vähän samaa, että isolla salkulla on enemmän riski tehdä kallimpia virheitä. Tässä mielessä indeksisijoittaminen on neutraalimpi sijoitustapa riippumatta salkun koosta.
Toinen pointti liittyikin nimenomaan indeksisijoittamiseen. Tunnistin jo yllä, että pitkällä aikavälillä katsottuna osakesijoittaminen, vaikkakin hajautetussa indeksimuodossa, on todistetusti tuottavampi. Aika-janani tässä pulmassa on 10 vuotta. Minusta on tähän aikajanaan mahdollista löytää yhtäläisyyksiä vuoden 1968-82, jolloin inflaatioon ei reagoitu oikein kunnolla, sitten luultiin, että sitä voitettiin ja laskettiin korot, mutta se tulikin takaisin, ja jouduttiin nostamaan korkoja todellakin korkealle. Tässä välissä osakemarkkinat oli sideways, eli ±10% joka vuosi ja lopulta nollatuotto. Tähän aikaan mahtuu myös paljon geopoliittiset kriisit kuten öljy-kriisi, Iranin vallankumous, kylmän sodan piristyminen jne kuten ehkä vähän nytkin. Siten mun kauhuskenaarioni (myönnän ettei ole todennäköisin skenaario) on sellainen, että korot ei laske (jollei nouse), osakemarkkinat sahaa (tai laskee), eli salkku sulaa ja lainankorot jatkaa rullaamaan. Sitten todellakin kaduttaisi ettei hoidettu asia silloin eli nyt.
Tässä todennäköisesti teen kuten moni muukin ehdotteli, eli pyrin nimenomaan siihen kultaiseen keskitiehen, ja vain osa lainasta maksetaan, jotta pystyn jonkin verran hillitä näitä huolia. Tarkoituksena siis että pienennän salkun sen verran, että nykyisillä säästöprosentilla kestäisi n. 1,5-2 vuotta ennen kun pääsen suunnilleen saman kokoiseen sijoituspääomaan kuten nyt. Siinä välissä otan rauhallisemmin, kehitän itseäni sijoittamisessa, ja eiköhän markkinanäkemyksen sumukin vähän nousee sillä aikaa. Kiitos jälleen kerran!
Suomi, tuo pohjolan Japani. Toivottavasti meno ei ole kuin siellä -90 luvun alusta lähtien. Saadaan odotella suunnan kääntymistä vielä jonkun aikaa.
Hesuli, kusetusmarkkina. Minäkin yritän olla hauska.
Minulle kelpaisi kyllä seuraavat ~10 vuotta sijoittaa nykyisillä arvostustasoilla osa salkusta Helsingin pörssiin, kun ei ole paineita sen suhteen että pitäisi alkaa salkkua realisoimaan
Kumpi taipuu?
Oli pakko vaikka en pidä edes tuosta yhtään 
Tämä on totta, mutta juuri tässä sekoilemisessa Fortum on tehnyt Suomen historian ennätykset ja suurimmat businessmokat. Onneksi menneisyyden menestys ei ole tulevaisuuden mörnimisen tiellä, vai miten se olikaan? 
ps. Taidan ostaa Fortumia, kunhan saan nuo Hyzonit taas voitolle. 
Presidentti Niinistökin on tänään eduskunnan istuntokauden avajaisissa synkistellyt Suomen talouden tilaa. Voiko Suomi vielä palata yli 1% talouskasvu-uralle? Miten? Vai iskeekö demograafiset ongelmat vielä kunnolla tuulettimeen ja vie Suomen tosiaan Japanin tielle? Ehkä vuosikymmenien stagnaatio uhaa koko euroaluetta?
Suomalaisen työelämältä ja elinkeinorakenteelta vaaditaan varmasti ainakin uudistuskykyä ja uutta ajattelutapaa. Ehkä uusilla liikeideoilla sekä jatkojalostetuilla teknologiatuotteilla ja palveluilla tämä maa vielä nousisi? Jotenkin tuntuu että näillä Hesulin perinteisillä “mammuttifirmoilla” ja konepajoilla, ehkä Wärtsilää lukuunottamatta, ei ole oikein eväitä kansantuotettamme merkittävästi kasvattaa - ainakaan nykytilanteessa.
Ikävästi myös monet mittavat uusiutuvan energian projektit Pohjolassa eivät nyt oikein etene. USA:n IRA-rahoitus ei auta Euroopan tilannetta tässä suhteessa, kun jopa eurooppalaiset energiayhtiöt investoivat nyt Euroopan sijasta Yhdysvaltoihin, mikä on jossain määrin huolestuttava uutinen vanhalle mantereelle. Energiainfran investoinnit ovat elinehto teollisuuden houkuttelemiseksi Pohjolaan. Olemmeko tosiaan tätä menoa koko euroalueella uusi japani?
En tiedä, tällaisia vähän synkähköjä ja vakavia ajatuksia pyörinyt tänään. Ehkä huomenna on parempi päivä
Pitääkö tässä vielä alkaa hikikomoriksi?
Meren toisella puolella taas kauhotaan “halpoja” osakkeita kaksin käsin, mitä tekee hesuli, on jäykkä kuin rautakanki ja kauhistuu Fumin 10% osingosta. Valmet tyrmättiin ensimmäisestä hyökkäyksestä. Liukumäki on pitkä.
Olen pohtinut tuota OMXH25:n heikkoa kehitystä (itse melko suuresti siihen indeksirahaston kautta sijoittaneena) hieman huolestuneena.
Syy huoleeni on lähinnä indeksin koostumus. Suurimmat omistukset Kone, Nordea, Sampo, Neste, UPM, Nokia. Nuo muodostavat jo yli 50% indeksistä. Kauhistelemme mag 7:n painoa SP500:ssa mutta mikään noista ei ole yhtä suurella painolla kun OMXH:n top 5.
Kaikki nuo firmat ovat ihan jees, mutta jos katsoo vaikka Inderesin suosituksia, Fortum ja Nordea ovat ainoat osta-suosituksen saavat yhtiöt. Onko tämä nyt siis kovinkaan halpaa?
Eli jotta OMXH25 toipuisi, pitäisi tuloskasvua tuon kuusikon pystyä luomaan ellei sitten joku superraketti nouse indeksin huipulle multibaggeroijana kuten vaikka Tanskassa kävi.
Olen tätä pohtinut aika paljon (ja edelleen sijoittanut kuukausittain OMXH:n) enkä ole oikein saanut asiassa mielenrauhaa. Olen miettinyt paljon, että onko ajatusketjussani joku virhe, jokin asia jota en ymmärrä tässä paletissa? Vai perustuuko yleensäkin jonkun indeksin “halpuus” juuri siihen, että sen sisältökin näyttää vähän Salen parasta ennen korilta josta sitten paljastuukin lopulta kuranttia sisäfilettä ja kaviaaria kun riittävästi odottelee?
Helsingissä on taas hauskat ajat käsillä. Ihan sama mitä ostaa, niin tunnin päästä saa halvemmalla.
Foorumin Fortum-ostelut ulkopuolisen silmin. (Ostin itsekin)
Eikö OMXH:n lähtötaso osingoille ole jo kuitenkin aika korkea, tyyliin 5% ? Eipä tuohon nyt ihan hirveästi vaadita kasvua. 3% reaalinen tuloskasvu ja 2% inflaatio, niin päästään kymppiin. Pelkästään inflaation verran kasvaminen ja 5% reaalituotto osingoista ei olisi ihan surkea sekään.
