Niin se vaan TA toimii
Jotain merkkejä pitää vielä lisätä.
Niin se vaan TA toimii
Jotain merkkejä pitää vielä lisätä.
Ilkka Sinervä on tehnyt jutun boomeriosakkeista. Jutussa on lainattu Hannu Angervuota.
Alaotsikot:
Ollaankos me pörssinousun kypsässä vaiheessa, kun KL:ssa on heti aamusta juttu jostain päivätreideristä, jonka tavoite on tuhat egee voittoa per päivä?
Sinänsä näille “päivätreidereille” ei pitäisi olla väliä, onko nousu vai laskumarkkina, mutta kummasti heitä vaan alkaa tulemaan kun kurssit ovat nousseet jonkun aikaa.
Juholla on tavoitteena päivittäin 500-1000€ tuotto 10 000-20 000€ salkulla. Jos kaveri tekee noin kovaa ylituottoa treidaamalla, niin miksi hän sijoittaa voitot indekseihin ja osakkeisiin?
2,5v päästä häämöttämä maailman yksinvaltius pelottaa, joten korkoa korolle kannattaa unohtaa ja mielummin pitää treidisalkku pienenä.
Ei riitä likviditeetti.
Eikun.
Päiväkauppaa Haverinen käy yksittäisten osakkeiden sijaan Yhdysvaltain S&P 500 ja Nasdaq-indekseillä.
Maailman pörsseissä ja etenkin jenkeissä eletään jo 1,5 vuotta kestänyttä nousumarkkinaa. Se voi olla että Hesulissa bileisiin päästään vasta syklin kypsässä vaiheessa kun taloudetkin kiihdyttävät enemmän (muuallakin, kuin jo Yhdysvalloissa).
Tuo on kieltämättä hassu ilmiö treidaamisessa, miten se tuntuu toimivan paremmin kaiken noustessa (vrt. 2020–21).
Kieltämättä kunnioittavaa anteliaisuutta meitä muita kohtaan koska muutoin meidän kaikkien rahat päätyisivät lopulta hänen taskuunsa.
Treidaaminen ei luo arvoa, vaan siinä siirretään rahaa taskusta toiseen: rahat tulee toisilta sijoittajilta. Täten kollektiivisesti sijoittajat voivat vaurastua vain sitä mukaan, kun yhtiöt tekevät voittoa yli ajan. Jos yksi treidaaja tekee joka päivä tuollaista tuottoa, hän imee koko osakevarallisuuden lopulta itselleen.
En toki tunne kaveria niin ehkä hän on vain järkevä ja keskittyy indeksisijoittamiseen ja tämä on hänen puuhasalkkunsa. Ja tämän lisäksi toimittaja on tehnyt raflaavan jutun.
Vernerikin joskus saattaa toimittajalle todeta että
“ois kiva päästä joka vuos semmosiin 100% nousuihin kuin vuonna 2020, vaikkei tämä tietenkään tule tapahtumaan. Sitten ois eläkkeet ja muut turvattu kun päättää sellaselle jäädä”
Jonka toimittaja kiteyttää
"Verneri yrittää turvata aikaista eläkettä: “semmonen 100% vuosituotto ois kiva”.
Loppuisi se likviditeetti noissakin äkkiä jos päivätuotto on 2,5-10%
Ei, vaan huono konekääntäjä. Gigantti järjestään säästää tekemällä kamat norjaksi ja sitten konekääntää ne muille kielille. Taso on jotain Google Translaten luokkaa. Jospa vaihtaisivat joku päivä AI-kääntäjään niin voisi taso parantua.
Piti katsoa päivän nousijat ja olin mitä… … mut olinkin valinnut parhaat YTD-nousijat.
Olen ymmärtänyt tuttavani kertomasta, että nimenomaan joka päivä soitetaan esimiehelle sairausloman jatkumisesta, mutta kuten sanottu kahvihuone kamaa.
Tämä vaihtelee diilin mukaan. Ensimmäisestä kertomuksesta sai sellaisen kuvan, että käyttöön otettiin paljon parempi versio, joten tuo oli syytä korjata. Ehkä se tulevaisuudessa kehittyy, kun huomataan päivittäinen yhteydenpito turhaksi. Muun muassa Lehto Groupilla oli tämä päivittäinen kyttääminen käytössä ja jos kaupan päälle esimies oli ammattitaidoton lääkäriä leikkivä kaveri niin ihmiset ottivat mieluummin oikean lääkärin kautta sairauslomaa ja ilmoittivat esimiehelle yhden kerran tekstiviestillä niin loppui se jahkailu ja töihin tinkaaminen. Jos luottamus ja käytännöllisyys toimii niin tämä päivittäinen diilikin on hyvä. Monessa paikassa maksimi on kolme päivää, oli se sitten kerralla otettuna tai yksitellen, joten viiden päivän maksimista saa plusmerkinnän.
Sain X:ssä palautetta pohjoismaiden rinnastamisesta päivän Vartissa.
Tämä sai minut katsomaan Ruotsin ja BKT:n kasvua myös per capita, eli siis BKT per nuppi.
Jos asiaa katsotaan kiinteällä valuuttakurssilla, mitä ekonomistit usein tekevät, näyttää siltä että Ruotsin talous on kasvanut myös per nuppi paljon Suomea nopeammin sitten 2008:
Mutta jos katsotaan asiaa vain kunkin päivän vaihtokurssilla dollareissa (maailman ykkösvaluutta), tilanne muuttuu. Ruotsin kruunun heikentyminen tulee paremmin esille, samoin kuin se miltä asia siis tuntuu perusruotsalaisesta duunarista. Molempien maiden BKT per capita kasvu on polkenut paikallaan sitten 2008. Toki emme käytä kaikkia rahojamme New Yorkin reissuihin, mutta silti ykkösvaluutalla mitattuna näyttää siltä että Ruotsin talouskasvu on nojannut pitkälti väkiluvun lisääntymiseen eli korkeampaan maahanmuuton tasoon.
Plus siellä ei ole ollut Nokiaa…
@Verneri_Pulkkinen tai @Jukka_Lepikko,osaatteko sanoa miksi teillä oli hyvin erilaiset slaidit inflaatiosta jenkeissä?
Eri lähteet toki, mutta miksi eri lähteissä on näin erilaisia lukuja?
Luulen tuota selittävän sen, että tuossa FREDin käppyrässä puhutaan “All items less shelter” eli siellä on mukana CPI miinus shelter. Täten messissä on myös energia ja hyödykkeet, joissa hintamuutos on ollut negatiivista.
Sen sijaan tuossa minun (Bloombergin… ) Supercoressa on vain palvelualojen inflaatio ilman shelteriä (shelter kuuluu siis normaalisti palvelujen alle).
Minun pointti tuossa on, että työvoimaintensiivisillä palvelualoilla, jotka ovat myös isompi lohko taloudesta, inflaatio näyttää edelleen juurtuneelta.
Lisäys, mikä toivottavasti ei sotke päätä: tässä on vielä eri inflaation osia. Oranssi ja violetti ovat energia ja tavarat. Kuten näkee, ne laskevat mikä painaa CPI:tä. Mutta CORE (shelterin kanssakin) on vajaassa 4 %:ssa. Palvelualat (keltainen, shelterin kanssa huom.) ovat myös koholla edelleen.
Lisäys 2: päätellen korko-odotuksista ja korkojen liikkeistä en yksin katso tätä supercorea.
@Jukka_Lepikko Kommentoit Traders’ Clubissa Mobileyen teknistä näkymää sellaiseksi, että et missään nimessä sen pohjalta ostaisi.
Sanot myöhemmin ostavasi kolmessa erässä. Olet jo ostanut kolmanneksen, ostat toisen kolmanneksen myöhemmin ja viimeisen vasta kun tekninen kuva näyttää hyvältä.
Miksi et viivytä kaikkia ostoja kunnes tekninen kuva alkaa näyttää paremmalta? Eikös tämä ole klassista putoavaan puukkoon tarttumista, josta aina varoitellaan.