Nousun collarit oli kyllä hyvät, mutta reikiä niihinkin polviin tuli lopulta. Ne ns. Verkkavaatteet on kestävämpiä kun perus collarit. Kalliita on, mutta hyviä on käyttää!
2 tykkäystä
Tekstiileihin tosiaan on iskenyt ”hehkulamppu-ilmiö” eli aika varmasti tekstiileistä tehdään tahaltaan sellaisia, että ne menevät rikki.
Tämä on surullista. Itse maksaisin mielelläni tekstiileistä, mikäli tietäisin, että ne oikeasti kestävät niille suunnattua käyttöä ja aikaa.
Juu… Ostin jo joitain vuosia sitten Stockmannin Hulluilta päiviltä Vandyk vuodevaatteita. Hintaa niille tuli pari vuoteeseen hieman turhan paljon, mutta ajattelin, että ovat varmaan sitten vaihtoehtoisesti laadukkaita.
Avasin paletin kotona ja kangas oli kuin olikin tosi kivaa ja hieman etilaisen liukkaan ja pehmeän tuntuista. Väritkin olivat aika hienot ja tykästyin käyttämään niitä jatkuvasti.
Harmikseni alkavat olla jo vaalenneet j menettäneet sen parhaan särmänsä. En ole yksillekään muille liinavaatteille onnistunut näin tekemään, vaikka kirstusta löytyy ihan kotoa ensimmäiseen asuntooni tuotuja Finlaysoneja. On hämmästyttävää, muten paljon paremmassa kunnossa ne ovat verrattuna noihin kalliisiin Vandykeihin.
Ostettuani ja ensi ihastuksen jälkeen meinasin ostaa lisää Vandykkeja, mutta ikävä kyllä on pakko luopua ajatuksesta. Se on harmi, kun hinta ja se minkä itse määrittelen laaduksi eli kestävyys ei kohtaa aina.
Jännä miten lasten valitsemat Ikean Leijona-kuosit ovat kestäneet kalliita Vandykeja paremmin.
6 tykkäystä
Avovaimo sanoi joskus +15v sitten että tämä luikkarin laukku on sijoitus, vähän epäilin. Nyt priimakunnossa olevasta vintage laukusta saa 3x hinnan. Itseasiassa Speedy30 ruudullisella kuosilla on varmaan kalliimpi koska sitä ei enää edes valmisteta 
Itse tykkään Ralph Laurenista. Erittäin hyvä hinta/laatusuhde. Ja tietenkin Loro Piana.
6 tykkäystä
Nousun vermeissä kyllä laatu on 110% kohdillaan. Merkit täyteen.
2 tykkäystä
Petivaatteissa varaukseton suositus Finlaysonin Jesus-lakanoille.
50 vuoden takuu ja pellava oikein mukava nukuttava.
6 tykkäystä
Tuollaiset nousuhousut pitäisi kyllä jo hesulin möyrinnän takia ostaa, kun ostohousut alkaa olemaan turhan käytetyt 
15 tykkäystä
Tässä sunnuntai-illaksi nuoren sijoittajan sekalaista pohdintaa omasta sijoitushistoriastaan. Idea tämän tekstin kirjoittamiseen lähti tarpeesta tehdä jonkinlaista itsereflektointia, joka ei pelkästään omassa päässä asioita pyörittelemällä ole helppoa.
Olen reilu parikymppinen rahoituksen opiskelija ja nykyään myös alalla työskentelevä nuori mies. Alkuperäinen kipinä sijoittamiseen lähti kohdallani siitä, että ihmettelin keskituloisen perheeni rahatilannetta. Molemmat vanhempani ovat aina käyneet töissä, mutta eläneet kuitenkin kädestä suuhun kerryttämättä juuri minkäänlaista omaisuutta. Olen aina saanut harrastaa ja käydä ulkomaanmatkoilla eikä meillä varsinaisesti ollut pulaa mistään, mutta ihmettelin kuitenkin teini-ikäisenä sitä, että loppukuun isommat laskut täytyi aina maksaa luottokortilla. Muistan ajatelleeni silloin, että eikai tämän näin kuuluisi mennä.
Eksyin lukioikäisenä YouTubea selatessani sijoittamista ja henkilökohtaista taloutta käsittelevien videoiden pariin. Näin videoilla ihmisiä, jotka esittelivät omia satojen tuhansien tai jopa miljoonien eurojen osakesalkkujaan. Katselin videoita hämmästyneenä ja silmäni avautuivat ensimmäistä kertaa sijoitusmaailman suuntaan. Aloin tutkia aihetta tarkemmin ja ymmärsin, että ihan tavallistenkin ihmisten on mahdollista alkaa kerryttämään varallisuuttaan perinteisen säästämisen keinoin. Vaurastumisen ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu alkoi kiinnostamaan toden teolla ja opiskelin sijoittamiseen liittyviä asioita päivittäin netistä katsomalla videoita ja lukemalla erilaisia materiaaleja. Olin tällöin harkinnut lähteväni lukion jälkeen opiskelemaan oikeustieteitä, mutta sijoitusmaailmasta innostuneena teinkin juuri muutamaa viikkoa ennen yhteishaun sulkeutumista päätöksen hakea kauppikseen. Suvussani ei ollut tuolloin yhtään korkeakoulutettua ja tein silloisia päätöksiä ilman suurempaa tukea tai ohjausta lähipiiriltäni.
Varsinaiset ensimmäiset sijoitukseni tein lukion lakkiaispäivän jälkeisenä päivänä. Sijoitin silloin 50 euroa Nordnetin silloiseen Suomi Superrahastoon, jonka nimi ja seuraama indeksikin on jo ehtinyt muuttua. Esittelin läppärin näytöltä keittiön pöydässä istuen Nordnetin käyttöliittymää ja tekemääni sijoitusta vanhemmilleni. He eivät suhtautuneet negatiivisesti tekemisiini, mutta vähän epäilevästi ehkä kuitenkin. Tästä huolimatta sain vanhempanikin aloittamaan satunnaisen rahastosäästämisen muutamaa vuotta myöhemmin.
Ensimmäisen sijoitukseni jälkeen jatkoin kuukausittaista säästämistä muihin indeksirahastoihin. Nämä alkuaikojen sijoitukset ovat tuottaneet varsin hyvin. Koronadipissä ymmärsin tankata indeksejä opintolainalla sekä vähäisellä omalla pääomalla ja tämä osoittautui myöhemmin hyväksi päätökseksi. Tässä vaiheessa luin myös foorumia aktiivisesti ja kiinnostuin osakepoiminnasta enemmän. Periaatteenani oli sijoittaa opintolainat turvallisesti indekseihin ja tehdä omalla pääomalla osakepoimintoja. Tein ensimmäiset poimintani kesällä 2021 suomalaisiin pienyhtiöihin. Silloin Helsingin pörssin pienyhtiöt olivat kuplahinnoissa, mutta en vähäisellä kokemuksellani havainnut tätä. Uskoin esimerkiksi Kamuxin kasvutarinaan Saksassa ja ostin yhtiötä muistaakseni 13,70 € hinnoissa ja alensin keskihintaa seuraavana vuonna 10 € ja 6 € tuntumassa. Naivina bullerona näin mielessäni silloin Kamuxin jatkavan kasvuaan laajentamalla uusiin maihin ja ylläpitämällä hyviä marginaaleja sekä pääoman tuottoa. Nämä oletukset osoittautuivat myöhemmin vääriksi, mutta toimivat hyvinä opetuksina joista pääsi oppirahoja maksamaan. Tarkoituksenani oli tässä kirjoituksessa reflektoida myös muita omia alkuaikoikojen sijoituspäätöksiä, mutta kirjoitus on venymässä sen verran pitkäksi, että tämän voi jättää seuraavaan kertaan.
Nyt vuonna 2024 olen valmistumassa yliopistosta ja siirtynyt jo kokopäiväisiin töihin. Salkkukin on vuosien varrella kasvanut opintolainan ja osa-aikaisen työnteon siivittämänä kohtuullisen kokoiseksi. Suurin osa varoista on sijoitettu indeksiin, mutta olen jättänyt tilaa tehdä myös omia poimintoja. Olen viime aikoina pohtinut paljon allokaatiota indeksien ja omien poimintojen välillä. Jatkan toistaiseksi samalla linjalla pitäen suurimman osan varoista indekseissä, mutta olen päättänyt antaa itselleni mahdollisuuden keskittää aktiivisemmin hoidetut varat tarvittaessa jopa yhteen tai kahteen yhtiöön, mikäli löydän mielestäni helmiä.
Olen varsin kiitollinen siitä, että löysin sijoittamisen jo lukioikäisenä. Tästä on tullut tärkeä harrastus, joka on vaikuttanut alanvalintaan ja muokannut yleistä maailmankatsomusta. Mieli on tällä hetkellä virkeä ja intoa sijoituskohteiden tutkimiseen löytyy.
95 tykkäystä
14 tykkäystä
Tuossa on toki siirto käsittääkseni mukana, mutta kallista on. Laittaa sähköautoilua myös perspektiiviin.
3 tykkäystä
Väestön ikääntymisestä puhutaan sijoittamisen parissa usein megatrendinä. Pandemiavuosina kokonaishedelmällisyysluku (kuinka monta lasta on odotettavissa per nainen) on suorastaan romahtanut, syvntäen jo vuosikymmeniä (paikoitellen vuosisatoja kuten Ranskassa) kestänyttä trendiä.
Käytännössä kaikkialla maailmassa, paitsi valtavalla Afrikan mantereella (jonka kokoa usein kartat vähättelevät: Venäjä mahtuisi melkein Marokosta Somaliaan karttapallolla :o ) TFR on pudonnut alle 2,1 tason.
Tämä ei tunnu heti, mutta vuosisadan loppua kohden kyllä maailman meno harmaantuu. Ei siinä sinällään vikaa ole, mutta tietysti ikuisesti alle 2,1 lukujen ei voi mennä tai ihmiskunta kuihtuu pois. Siinä menee kylläkin varmaan jokusia satoja tai tuhansia vuosia ettei ole näköpiirissä olevien kassavirtojen murhe.
Mutta kilpailu työvoimasta tulee kiristymään vuosi vuodelta.
26 tykkäystä
Ihan tervettä sinänsä, kun ottaa huomioon millaista ylikulutusta tällä hetkellä harrastetaan. Siinä kohtaa kun Afrikka alkaa merkittävästi vaurastua, voidaan siirtää maailman ylikulutuspäivä tammikuulle. Toivottavasti globaalisti väki vähenee, elämänlaatu kohenee ja tuotanto tehostuu. On vaikea sanoa kuinka paljon työntekijöitä tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan. Automatisaatio tulee ottaamaan seuraavina vuosina valtavia harppauksia, kun muutama AI/RL ongelma saadaan ratkaistua. 
11 tykkäystä
Tässä vielä Afrikan todellinen koko. Sinne saa mahtumaan Venäjän, USA:n ja Intian ja laitoin Suomenkin perään ja nyt pitää rientää toimistolle. 
57 tykkäystä
Suomessa näkyy jo. Peak Suomi tapahtui tuossa joskus 2007 aikoihin. Työikäisten kansalaisten määrä laskee vuosi vuodelta, joten ceteris paribus joka vuosi on vaikeampi ylläpitää nykyistä bruttokansantuotteen tasoa, koska talouskasvu ex tuottavuuden kasvu on lähtökohtaisesti miinuksella.
Ei ole sattumaa, että BKT:n nousu pysähtyi kuin seinään heti kun tuottavien kansalaisten määrällinen kasvu lähti laskusuuntaan:
Ainoa mikä estää talouden romahtamisen on jatkuva velkaantuminen, joka on tällä hetkellä pitänyt tätä sirkusta pystyssä kun työikäinen väestö vähenee vuosi vuodelta ja korkean kustannusten elättien osuus taloudesta kasvaa. Ei ole myöskään sattumaa että sekin trendi lähti käyntiin Peak Suomi -hetkestä:
Eipä ne indeksitkään mihinkään stagnaatiotaloudessa nouse. On karua olla indeksisijoittaja rakenteellisesti heikossa taloudessa:
Onneksi käteen on sentään jääny osingot 
49 tykkäystä
Toteaminen, että ihmiskunta kuihtuu pois on melko värikäs lausahdus varsinkin kun tiedetään, että tulevaisuudessa tekoäly ja robotit tulevat tekemään yhä enevimmissä määrin työtämme. Tämä asia huomioiden on itseasiassa vain hyvä asia, että myöskään ihmisiä ei samalla tavalla synny kuin aiemmin. Isoin haaste ei ole siis ihmiskunnan kuihtuminen pois vaan se, että milloin havahdumme siihen, että nykyinen järjestelmä ei ehkä enää toimikaan, sillä sen perustana on toiminut nimenomaan ihmisten lisääntymiseen liittyvä “ikuisen kasvun” tavoittelu.
2 tykkäystä
Juu Saksassa maksaakotilataus sähköautolle saman kuin Suomessa jonkuntasoinen pikalataus.
Viime viikolla Mersu ilmoitti jatkoajasta polttomoottoreille ja jopa niiden kehitystyölle.
Kyllähän saksassa sähköautoillaan, mutta asian ympärillä ei ole ei ihan samanlaista vouhotusta kuin meillä ilmenee…
1 tykkäys
No ei ole kovin mielekästä tarkastella HEX:iä ilman osinkoa, koska ulkomuistista sen (tai 25) keskimääräinen osinkotuotto on 4%.
Ja yhtiöt ovat kuitenkin globaaleja.
Paistaa se aurinko joskus tähänkin risukasaan vielä.
8 tykkäystä
Jep.
Suomen taloutta dissataan paljon, mutta tuon vastatuulen määrää ei voi liioitella.
Ruotsiin vertailut ovat monesti turhan alakuloisia: Ruotsissa väkiluku paisuu edelleen. Jos katsotaan euroissa BKT:ta per nuppi, ei kehitys ole ollut sielläkään kummoista:
Suomessa on se ominaispiirre, että kun muualla lähinnä valtio on ottanut velkaa finanssikriisin jälkeen (= injektoinut varallisuutta säästäville kotitalouksille) niin Suomessa kotitaloudetkin ovat velkaantuneet. Yritykset ovat sen sijaan olleet nettosäästäjiä, jos en väärin muista.
8 tykkäystä
Jos yhtiöiden jakamat osingot ovat kasvutrendillä, niin hintaindeksikin nousee absoluuttisesti. Nythän hintaindeksi ei ole liikkunut, eli osingot eivät ole kasvaneet = stagnaatio
3 tykkäystä
Toistaiseksi jatkuva työn tehostuminen ja automaatio ei ole johtanut massiiviseen työttömyyteen ja työaikakin on pysynyt lopulta aika korkealla tasolla.
Automaatio tuo varallisuutta ja uusia ongelmia, minkä ratkomiseen tarvitaan yleensä… lisää ihmisiä!
Jos luddiitit olisivat olleet oikeassa, työnteko olisi loppunut teolliseen vallankumoukseen 1800-luvun lopulla.
Kuka myöskin omistaa nuo robotit? Kuka saa kaiken hyödyn niiden tuottamasta lisäarvosta? Talous pyörii sillä että jokainen saa työstään jonkin korvauksen millä elää. En usko ihan heti huomenna utopiaan missä maalailemme akryyliväreillä samalla kun robotit puuhastelevat vieressä töitä ja kaikki se lisäarvo jaetaan tasan kaikkien kesken…
23 tykkäystä