Kuulostaa sinänsä aika helposti ratkaistavalta ongelmalta. Nostetaan uusien tuotteiden ALV 30%. Poistetaan käytetyiltä tuotteilta ALV. Markkinatalous hoitaa loput.
Tuskin tavalliset ihmiset alkaa skannailla vaatekaupassa kymmeniä QR-koodeja eikä kauppiaspuolella ole haluja tehdä ostamisesta nykyistä vaikeampaa vaan päinvastoin. Sen sijaan taloudelliset insentiivit toimivat lähes aina. Meidän pullonpalautusmäärät ovat valtavia ja se johtuu nimenomaan siitä rahasta, eikä mistään synnynnäisestä halusta pelastaa planeetta. Kyllä ne palautusmäärät välittömästi romahtaisivat, mikäli panttijärjestelmästä luovuttaisiin. Raha ratkaisee… myös kiertotaloudessa.
Juuri näin. Toki olenkin fossiili, mutta valmistauduin yliopistossa(kin) jokaiseen tenttiin samalla tavalla. Kirjoitin käsin 2-5 sivun tiivistelmän tenttiaineistosta jonka sitten opettelin. Helppoa kuin heinänteko. (Toki lievästä valokuvamuistista on apua)
Tietty kun käsiala on mitä on, niin tuohon meni aina aikaa, mutta tavallaan se oli tarkoituskin. Se aika kun kirjoitti, oli sitä opin syventävää aikaa. Käsin kirjoittamiseen pätee yleisesti ottaen Uuno Turhapuron motto, ”voin minä tämän nopeamminkin tehdä, mutta laatu kärsii”
Jos siihen QR-koodiin laitettais panttiraha, jonka sais palautettaessa roskalaatikkoon, niin toimisi hyvänä triggerinä. Joku prosentti ostohinnasta, joka pienenee joka kierrossa?
”Yhteensä MJ-Sport-tuulipukuja myytiin 1970-luvun alusta vuoteen 2000 mennessä yli 1,3 miljoonaa kappaletta. Suurin hitti oli kirkkaansininen perustuulipuku.”
Harmi, että meni konkurssiin! Olisi hieno yhtiö listalle.
Kiinnostavaa, kun vaatelöytöön liittyy myös historiaa. Pankkiirit tunnetusti pukeutuu Patagoniaan, mutta Mauri Jormakka on ehdoton hesulisijoittajan Patagonia
Skannauksen saa käyntiin, jos tämä liitetään bonus-ohjelmiin. Eli ei bonuksia, jollei ole skannannut ostettua tuotetta omaan kantaan. Ympäristö-bonari
Raha on tietenkin hyvä ohjaaja. Vielä parempi on pakko, eli EU-direktiivi. Tällaisesta hyvä esimerkki on tuleva pakko esim. mobiililaitteiden laturiliitäntöjen yhdenmukaistaminen.
Mikä olisi se mekanismi tai porkkana millä yritykset tekisi rahaa ilman että liikevaihto taikka tuotto romahtaisi? jos esimerkiksi vaatteista tehtäisiin taas kymmeniävuosia kestäviä? Liitetäänkö tuotteeseen jokin palkkio joka kilahtaa valmistajan tilille kun tuote vaihtaa omistajaa/vuosia, koska tuote on valmistettu esg-pohjaisesti?
Sehän on jo melko arkipäivää että tuotteita tokenisoidaan lohkoketjuun, kun datan määrä kasvaa yhä enemmän tuotteista ja ihmisistä ja tuotteet paketoidaan lohkoketjuun tokeneiksi joilla voi käydä kauppaa.
Jos kyseessä olisi Europa Universalis ja elettäisiin 300 vuotta sitten ollutta aikaa jossa sisäsiittoisten diktaattorien hupia oli vedellä viivoja kartalle niin useakin “Puolan pelaaja” olisi hyökkäämässä Venäjälle. Itseasiassa Venäjälle hyökättäisiin jokaisesta ilmansuunnasta nappaamaan maa-alueita voittopisteitä varten.
Ylipäätään koska tämä on oikea maailma, eikä peli niin siksi Venäjä pystyi tämän hyökkäyksen tekemään. Fantasiamaailmassa tätä riskiä ei olisi voitu ottaa.
Puola ei ole yksi elävä, sama hengittävä organismi 500 vuoden aikajänteellä joka “näkee tilaisuutensa tulleen”, oikeassa elämässä on otettava huomioon inhimillinen kärsimys, sota on myös kallista puuhaa, aggressive expansion ei haihdu muutamassa vuodessa ja ryöstettyjen maa-alueiden integroiminen ei tapahdu nappia painamalla.
En ole eri mieltä. Mutta olen huolestujaluonne ja tuppaan huolestumaan asioista.
Eurooppa ei koskaan ole ollut yhtenäinen ilman USA luomaa turvallisuussateenvarjoa. USA:lla ei ole enää resursseja olla maailmanpoliisi joten maailman eri kolkkien on pakko alkaa itse huolehtia omasta edustaan. Jotenkin kummasti eri kolkat euroopassa ovat sitten aina päätyneet ajamaan niitä etujaan erikseen eikä yhdessä. Ehkäpä sillekin on ollut rationaaliset perusteet aina aikaisemmin historiassa. Toivottavasti tällä kertaa on toisin.
Tämä on kyllä niin totta. Muistan ostaneeni jenkeistä vuonna 1992 takin, pari T-paitaa ja pari kolitsia. T-paidat oli World Gymin painatuksella olevaa ns. pr krääsää. Kolitsit Texas AM ja Georgetown Hoyas, eli ns. fanituotteita. Yli kymmenen vuotta käyttöä sekä pesua ja kolitsit olisi voinut viedä vielä kirpparille aivan hyvällä omatunnolla. T-paidat taisin heittää roskiin 5 vuotta sitten.
Joskus asioita tehtiin kestämään. Nämäkin rievut oli made in USA. Maailman laajuinen juttu tämä taitaa olla. 1980- luvun Marimekon raitapaita saattoi kulkea suvussa lapselta lapselle melkoisen rupeaman. Muksuthan ei vaatteita sääli - rasitus tekstiilille on varmasti raksamiehen työpaidan tasolla.
Poikkeus vahvistaa säännön. Joskus oli haasteellista löytää huonoa laatua, nyt taitaa olla toisin päin.
Katsoikos foorumin väki eilen Top Gear Suomi-ohjelmaa? Laitoin kaveriporukan ryhmään viestin että “Annetaanpa nyt sille mahdollisuus ja alan katsomaan”. Siihen eräs kaveri laittoi että “Älä vaivaudu, katsomatta p*skaa!”.
No minä rupesin katsomaan ja sehän olikin hyvä ohjelma! Ei tullut yhtään myötähäpeää, mitä pelkäsin. Ajattelin että se vedetään jollain tapaa yli ja yritetään olla väkisin muka hauskoja. Litmasen haastattelu oli hyvä. Teemun Corvette esittely loistava. Ja Ismon rallikoulu myös. Teemu oli myös hyvä juontaja, mitä en olisi uskonut. Vähän tulee nykyään katsottua telkkaria, mutta taidan pyhittää lauantai-illat jatkossa sille. Toki Ruudusta voisi katsoa ennakkoon, mutta pitäydyn perinteisessä esitysrytmissä.
Suuri Seikkailu joka alkaa piakkoin tulee katsottua varmaan myös. Oli silloin 2000-luvun alussa lapsena ehdoton oma suosikki. Ainut mikä harmittaa on se että julkkiksia raahataan ohjelmasta toiseen. Miksei vaan oteta taviksia? Itsekin voisin hakea mukaan.
Mulle on ainakin aika iso kynnyt lähteä laittamaan 120€ kollege housuihin vs. Tokmannin 20€ (joskus 10€ tarjouksessa) versiot. Ja nyt kun ajattelen asiaa hieman syvemmin niin kyse ei ole edes tuo hinta. Vaatteissa on vaan liian monta kertaa tullut pettymys hinnan ja laadun korrelaation kanssa.
Esimerkiksi nykypäivän Marimekon laatu ei ole nähnytkään heidän >10v takaisia luomuksia. Hinta on kyllä kasvanut. Iso osa korkealle hinnoitelluista tuotteista ratsastaa vain brändiarvolla, mutta laatu ja materiaalit voivat olla samaa kuin halvoissa tuotteissa.
Ja ehkä räikein esimerkki joka on tullut itsellä vastaan on Luis Vuittonin laukut. Nahkan laatu ja eettisyys on aivan kateissa. Saat laadukkaampaa vaikka kotimaiselta suutarilta ja paljon edullisemmin - mutta kansa rakastaa tuota brändiä
Laatulupaukseen on siis aidosti vaikea luottaa, jos sulla ei ole joltain tutulta esimerkiksi referenssiä.
Tässä esimerkkinä yksi sivusto https://stomarket.com/, mm kiinteistöjä ja muuta omaisuutta tokenisoidaan kovaa vauhtia eikä tulevaisuudessa tarvitse enään olla suuri institutionaalinen sijoittaja sijoittaakseen näihin assetteihin vaan jokaisella tulee olemaan mahdollisuus tehdä sijoituksia ja omistaa tokeni vaikkapa Dubaissa olevasta luksus kiinteistöstä ja saada tuloja siitä. Lohkoketju tulee tiputtamaan kaupankäyntikulut alas eikä mm viiveaikoja ole… assettien arvo seuraa reaaliaikaista arvoa jne.
Marimekko taitaa ratsastaa niillä vanhoilla kuoseilla. Tai se ainakin on syy, miksi esim. on tullut suosittua merkin vuodevaatteita. Ja siihen liittyen, kyllä sillä hintatasolla voisi odottaa korkeampaa ompelulaatua kun taso “peruskoulun ala-aste” ja sen tason värjäystä, ettei ne kuosit ole ensikäytön (ja toki sitä edeltävän ohjeiden mukaisen pesun) jälkeen tarrautuneena myös tyynyihin kiinni.
Näinhän se on. Nousun verkkarien osalta suositus perustuu omiin kokemuksiin. Saman merkin collegehousujakin on tullut ostettua, mutta siitä tuoteryhmästä löydän 108 euron suomiversion ja Tokmannin 10 euron lökäpöksyjen väliltä ihan hyvän hinta-laatusuhteen kompromisseja.
Nyt jäi kiinnostamaan tarkemmat perustelut tähän. Olen pari laukkua nähnyt mitkä vaikuttaa kestävän ikuisuuden, patinoituneet vain vähän. Itsellä ei ole heidän nahkatuotteista kokemusta, mutta vaatteista muuten. Myös Kenzo lastenvaatteet olleet kestävimpiä mitä tullut vastaan.
