Ahtisaarten show
Torstai 3. helmikuuta 1994, Tampereen Tohloppi. Martti Ahtisaari istuu Kakkosen TV-studion ahtaassa takahuoneessa puolisonsa Eevan, toisen kierroksen vastuksensa Elisabeth Rehnin ja tämän miehen Oven sekä useiden toimittajien kanssa. Seremoniamestareina toimivat vilkkaat kolmekymppiset kaverukset Timo Koivusalo ja Joel Hallikainen, joiden aluksi ruotsinlaivalla lanseeraamasta parisuhdevisailusta on edeltävien parin vuoden aikana tullut lama-Suomen jättimenestys, sinkauttaen samalla Hallikaisen maan iskelmätaivaan tähdeksi.
Politiikan ulkopuolelta, täysin puskista tullut Ahtisaari on edellisvuonna peitonnut demareiden esivaalissa puolueen Grand Old Manin Kalevi Sorsan ja edennyt varsinaisissa vaaleissa ylipainoirvailuista huolimatta toiselle kierrokselle yhdessä vaalien suuryllättäjän Elisabeth Rehnin kanssa. Jos joku olisi pari vuotta aiemmin puhunut heistä presidentinvaalien kärkikaksikkona, hänet olisi passitettu oikopäätä pehmustettuun huoneeseen. Vaaleista piti tulla armottomien vihamiesten Sorsan ja Paavo Väyrysen lopullinen välienselvittely.
Toisen kierroksen parissa viikossa on ollut enemmän sähköä kuin missään aiemmassa presidentinvaalissa sitten vuoden 1956. Gallupit povaavat äärimmäisen tiukkaa kisaa. Ensimmäistä kertaa käsillä on suora kansanvaali ilman valitsijamiesten välikäsiä. TV-väittelyitä, liki ympäripyöreitä päiviä pitkin maata, loanheittoakin taustatiimeiltä. Ja lopulta kulminaatiopiste vain kolme päivää ennen vaalisunnuntaita täällä Kakkosen studiolla, monin tavoin kummallisia ja yllätyksellisiä vaaleja symboloiden parisuhdevisailussa. Vielä 30 vuotta myöhemmin tultaisiin kiistelemään, oliko tämä puhtaasti ohjelmantekijöiden idea, vai ajoiko myös Ahtisaaren kampanja ajatusta läpi. Ahtisaaren suurimpana vahvuutena on pidetty kansanomaisen konstailematonta tapaa klaarata tilanteet kansan parissa; pelisilmää, joka pohjautuu jo Oulun seminaarin opettajakoulutuksen päiviltä.
Hermoja raastavissa rauhanneuvottelupöydissä elämäntyönsä tehnyt Ahtisaari istuu kihelmöivän ja kaoottisen tilanteen keskellä leppoisana kuten aina. Hermostunut juontajakaksikko on kaikin tavoin vannottanut toisilleen, että kielten on oltava keskellä suita eikä kumpaakaan ehdokasta tule suosia toisen kustannuksella. Artistivieraan himoitun paikan on napannut hyvämaineinen muusikko Tauski Peltonen. Aloittaja arvotaan, Ahtisaaret asettuvat paikoilleen vastakkaisille puolille studiota.
Ensimmäinen kysymys on Eevalle. Koivusalo haluaa tietää, mitä tärkeää esinettä hän on pitänyt mukanaan perheen reissatessa Martin työn perässä ympäri maailmaa. Eevan vastaus on puinen joulukuusen koriste. Hallikainen pyytää saada kutsua Marttia Maraksi, tuntuu hänestä luontevalta. Mara aloittaa naljailemalla kuulokkeista pauhaavan musiikin volyymista ja arvaa sitten esineen väärin. Leikki pääsee käyntiin; Mara ei juuri kotitöitä tee mutta sentään tiskaa ja kuorii perunoita. Mara luottaa Eevan kykyihin käynnistää auto apukaapeleilla. Maralta luonnistuu itseironia: Eeva saa kuulemma ystävällisen jämäkällä äänellä ohjeistaa häntä vihannesten syömisestä ja roskien viemisestä. Pariskunnan poikkeuksellinen kemia ja yhteys välittyy etäisyydenkin päästä, tunnelma on kuin suoraan kotien kahvipöydistä; ei pönötystä, ei laskelmoinnin tuntua.
Eevan tulee valita eri aihealueista yksi, ja pääsee nimeämään Maran bravuuriksi keittiössä karjalanpaistin. Mara ei tätä hoksaa, vaan ehdottelee lihapullia ja aamiaista yleisesti. Hallikainen vinkkaa menetetyistä alueista. Parin sekunnin hiljaisuus ja sitten spontaanisti: ”Ai peijoona, miten voi karjalaispoika unohtaa että tekee aivan erinomaista karjalanpaistia!”
Lopuksi Mara saa vielä tehtäväksi tehdä karjalanpiirakan, jonka Eevan pitäisi sitten tunnistaa kahden muun joukosta. Mara voisi rypytyksen tehdä istualtaankin, mutta pyytää päästä seisomaan, varmaan ihan käytännön syistä. Samalla pianisti Risto Hiltunen tapailee Karjalan kunnaita. Hetkessä on symboliikkaa ja televisio visuaalinen väline: Karjalan evakko Ahtisaari tekee seisaallaan kunniaa juurilleen, jotka ovat suurelle joukolle kansaa vielä hyvin omakohtainen asia. Eeva tunnistaa Maran piirakan, pariskunta voittaa kisailun ja Marasta tulee presidentti. Tulevina vuosikymmeninä mistä tahansa presidenttiehdokkaiden viihdeohjelmaesiintymisistä puhuttaessa tultaisiin nostamaan tämä lähetys esiin, mutta se alkuperäinen Tuttu Juttu ei ole toistettavissa. Ratkaisiko se vaalit? – Mahdoton sanoa, mutta Ahtisaarten esiintyminen uudenlaisessa tilanteessa oli mestarillinen ja varmasti käänsi monien kannat, myös juontaja Hallikaisen.
Huomenna Mara siunataan haudan lepoon valtiollisin menoin. Historiankirjoissa presidentti ja nobelisti, perheelle isä ja aviomies, monien muistoissa ahkerasti maata kiertänyt kansan mies. Ai peijoona mikä elämä!
OK.
