Tämä maa on täynnä esimiehiä joilla ei ole muuta kuin aikaa vastailla turhiin puheluihin mutta en kyllä jaksa itsekään alkaa soittelemaan kun saman asian voi toimittaa yhdellä viestillä.
Itse nykyään jopa vihaan soittamista. Jonkinlainen traumakin jäänyt teinivuosilta, kun äiti pakotti soittamaan eri firmoihin ja hankkimaan töitä 15-vuotiaana (mistä jälkikäteen ollut kyllä kiitollinen), jotta pystyin maksamaan omat puhelinlaskuni. Noh, sainhan minä töitä lähiölehtien jakajana, jota jatkoin jopa 3,5 vuoden ajan inttiin asti ja jokaisen puhelinlaskuni maksoin itse, ylpeä olen siitä.
Jotenkin tuo soittaminen ja puheluihin vastaaminen takkuaa kuitenkin yhä, tykkään virastoasiatkin hoitaa paikan päällä mieluummin, kuin soittamalla. Firmojen nettisivuilta löytyvät chatitkin on ihan mukava juttu nykyään, jota hyödynnän paljon.
Telemarkkinointikielto minulla on ollut jo vuosia käytössä, mukavan rauhallista kyllä soittorintamalla, ei yhtäkään turhaa myyntipuhelua vuosikausiin. Puhelin voi olla soimatta jopa 2 kuukautta putkeen, eikä minun puhelinnumerokaan ole nähtävästi vuotanut mihinkään, että saisin huijarisoittoja tai -tekstareita, joten silläkin rintamalla rauhallista. Lopulta ainoat tahot, jotka voisivat soittaa, on vanhemmat, sukulaiset tai työnantaja. Itse soitan ehkä 0-5 puhelua vuodessa.
No silloin yhtiö ennallistaa silti rakenteet esim. vaatehuoneeksi.
Toki tulee tutustua vielä yhtiöjärjestyksen mahdolliseen kunnossapitovastuupykälään.
Vanha tuttuni toimi samoin, oli kuulemma uskomattoman vapauttavaa kun sai päivän duunit tehdä rauhassa.
Jostain syystä hän sai kuitenkin lähteä työpaikastaan modernista asenteestaan huolimatta. Ne on ihmeellisen tiukkapipoista porukkaa siellä hätäkeskuksessa.
Tähän mennessä paras kesätyöhakemus, jonka olen nähnyt. Kiistattomasti.
TietoEVRYn yhtiökokouksen toimitusjohtajan katsauksesta saisi hyvän juomapelin, ota hörppy aina kun toimari sanoo ”confirm”
Olen ollut viime aikoina hieman levoton ja jopa ahdistunut eräistä syistä. Eskapistisesti tämä on johtanut esimerkiksi kasvavaan X:än ja YouTuben selailuun joista tulee vain huonompi olo. Foorumi on fiksu mutta täälläkin olen havainnut että kirjoittamiseni ja lukemiseni on jotenkin huonompaa ja tempoilevampaa.
Aion nyt ottaa sellaisen muutaman viikon Minnesota-hoidon että painan vapaa-ajan netinkäytön lähes nollaan ja lisään läsnäoloa juuri siinä tilassa missä olen, liikuntaa, painettujen kirjojen lukua jne. Jään siis muutaman viikon tauolle foorumilta. Sen jälkeen toivottavasti nuo aivoja syövyttävät somet jäävät pysyvämminkin pienempään rooliin, mutta tämä on hyvä paikka, kunhan mielentila on oikea.
Toivotan siis kaikille hyvää kevättalven jatkoa ja menestystä sijoittamiseen! Politiikasta ei kannata väitellä, elämä on liian lyhyt.
Tämä ei ole juurikaan persoonallisuuskysymya vaan johtuu työn luonteesta. Klassikkokirjoitus aiheesta alla.
Mihin hiton kesätyöhön on 7000 hakijaa? Lmao.
@Kale-possu minun pitäisi osallistua kanssasi Minnesota leirille, ja vielä ihan samoista syistä.
84 valmistunut talo ja 2000 vuonna uusittu pinnat kylpyhuoneeseen. Alunperin ollut muovimatolla.
Minusta perustaso on se mihin sitä on nostettu viimeisimmässä tason nostossa. Eli laattapinnat.
Yhtiöjärjestyksessä ei ole lisättyjä vastuita.
Nyt pitäisi vielä keksiä miten vuokralainen voi tuolla asua kun remontti pitkittyy. Taloyhtiössä ei ole yleisiä pesutiloja eikä wc:tä
No sitten asia lienee selvä taloyhtiön vastuun osalta. Perustasolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mihin taso on osakkaan teettämässä rempassa nostettu. Tosin aika harva taloyhtiö taitaisi alkaa mitään muovimattoja silti rempassa laitatuttamaan.
Ständi / kojumyyjäksi kauppaamaan mansikoita.
Vaatimukset: 10 vuoden kokemus kaupan alalta, syvä ymmärrys mansikoista (ei täsmennystä vaaditusta osaamisen tasosta), OTM, KTM, voimassa oleva tulityökortti, opiskelujen / töiden ohella jotain reipasta toimintaa (esim. noiden kahden muun tutkinnon ohella lukenut psykologiksi, niin auttaa positiivisesti mansikoiden myyntityössä) ja kolme täydellistä suosituskirjettä aiemmista töistä.
Kiitos linkistä! Pitääkin ottaa tämä työpaikalla esiin sopivassa kohtaa tiedä jos saisi vaikka systemaattisesti palavereita keskitettyä tiettyihin aikoihin.
Siinä mielessä ajattelin tuon olevan myös persoonallisuuskysymys, että joillekin luonteille pienet keskeytykset eivät ole niin hankalia kuin toisille. Toisaalta sitten sellaiset persoonat harvemmin tekevät syvää itsenäistä keskittymistä vaativaa luomista työkseen.
Bussimainoksissa käy hyvin ilmi työ(ttömyys)elämän pelillistäminen. Niin hyvin että avoimesti jo puhutaan tuhansien peleistä.
Casino sanan käyttö on ehkä tabu, mutta hyvin voisi jo jakaa achievmenttejä ja badgeja hakijoille. 25 eri haastattelua tai omistautunut CV:viilaaja rare achievmentteja ei ihan jokaiselta löydykään.
Törkeetä jakaa somessa luottamuksellisia työhakemuksia
Soittaminen sairastumisesta on mielestäni ihan hyvä tapa. Eipä se kovin paljoa vie esimiehen aikaa eikä soittajan ilmoittaa henkilökohtaisesti asiasta. Nykysukupolvella joka kasvanut kännykkään kiinni niin epäilemättä alkaa olla hankaluuksia hoitaa asioita henkilökohtaisella tasolla kun kaikki pitää saada näprätä viesteillä vailla kontaktia.
Isommissa firmoissa ja laitoksissa esimiehilläkin saattaa olla päivystysluurit joihin vastaa aina vuorossa oleva esimies.
Itse pidän viestittelyä persoonottomana ja monikanavaisuuden lisäännyttyä puhelinkin/puhelut ovat parempi tapa hoitaa asioita.
Monissa yrityksissä on myös nuoria jotka eivät välttämättä tiedä käytänteitä mitkä missäkin firmassa on voimassa. Omailmoitukset eivät välttämättä ole voimassa kuin tiettyyn rajaan asti. Osa porukasta ei tiedä työterveydestään mitään, ei työmatkatapaturmista, ei muutenkaan että milloin ehkä olisi järkevää mennä työterveyteen/lääkäriin.
Ja on niinkin päin että osa on sinne pitänyt lähettää koska itse eivät ole tajunneet hakeutua.
On tässä vuosien varrella tullut nähtyä yhtä jos toista esimiehenä. Alkoholismia/päihteitä, mielenterveysongelmia, hoitoonohjausta, perheväkivaltaa, vakavia tapaturmia yms.
Esimiehen tärkeimpiä tehtävä on olla tukena ja välittää aidosti työntekijöistään ja pitää heidät työkykyisinä. Hyvän ja luotettavan esimiessuhteen luomiseen menee vuosia ja se ei kaikilta esimiehiltä onnistu. Jos ei ole empatiakykyä eikä oikeaa luonnetta.
Vanhoina aikoina piti soittaa että pomo pääsi utelemaan että on oikeasti kipeä eikä vain jäänyt viikonlopun jäljiltä viihteelle.
Valitettavasti niillä mikromanageeraamista harrastaville esimiehillä.
Nykyään työläisille ryyppääminen on liian kallista. Spektrin eri päissä taas liemi maistuu entistä enempi.
Tainnut tulla pieni näppäilyvirhe hinnan kohdalle?