Niin, tai voi myydä aina salkustaan sen vaikka 5% vastaavan määrän. Mitään väliähän tällä ei teoriassa ole.
Tai no, sallittakoon osinkopuoluelle se että osinkojen verotus on vähän kevyempää. Mutta tässäkin sitten tulee hankintameno-olettamat ja muu vero-optimointi mukaan joka pienentänee tuotakin.
Tosin se vero-optimointi hankintamenojen kanssa pitkässä juoksussa tarkoittaa että sitä optimoitavaa on syytä olla olemassa siinä vaiheessa.
Voisi arvella kotimaan myyntikatteen pienenevän kuluvana vuonna. Markkinaympäristö on Suomessa tänä vuonna heikko ja SP:n ennuste 0,5% BKT supistumisesta näyttää optimistiselta. Eli Ruotsista tarvitaan vetoapua tälle vuodelle. Rahoituskulut pysynevät entisellään. En usko, että EKP laskee tänä vuonna ohjauskorkoja.
EKP ennustaa EU alueen BKT:n kasvuksi 0,6% ja inflaatioksi 2,3% vuodelle 2024 siis keskimäärin. Suomen inflaatio oli 3,0% helmikuussa. EKP:n tavoite on 2,0% inflaatio, jonka jälkeen voidaan keskustella korkojen laskusta. Tämän hetken ennusteiden mukaan puhutaan vuodesta 2025, jolloin rahoituskuluihin olisi tulossa helpotusta. Mutta EU maissa inflaatioon kohdistuu paineita. Euroopassa oli keskimäärin reilut palkankorotukset tälle vuodelle. Energian hinta laskee kesäksi, mutta syksy/talvi tulee yleensä kesän jälkeen. Suomen kannalta olisi tärkeää, että hallitus ei lisäisi omilla toimenpiteillään (verotus ja jakeluvelvoite) inflaatiopaineita, koska sen jälkeen kaikki hiiretkin ovat harmaita.
Miksi et usko? Muistaakseni Olli Rehn sanoi muutama päivä sitten televisiossa että korot laskee, oliko kesästä tai syksystä alkaen.
Luitko loppuun, EKP:n on kokoajan puhunut 2.0% inflaatiotasosta ja sinne on matkaa. USA:ssakin on korkojen laskua odotettu jo viime syksystä lähtien. Keskuspankit ovat hyvin varovaisia varsinkin työllisyysnäkymien tuottamien paineiden suhteen.
Siitä voi kuunnella kohdasta 33:30 eteen päin mitä Rehn sanoo koroista.
Olenko ainoa, jota huolettaisi tällä myy x% salkusta vuodessa se, että myynkin liikaa tai aivan väärään ajankohtaan ja päädyn lopulta nollaan/vähintään vuosi vuodelta laskevaan salkkuun.
Osingoissa allokointipäätös siirtyy minua (toivottavasti) fiksummille niin, ettei se pohjakassa sieltä koskaan häviä. (Tottakai pitänyt osata valita oikeat yhtiöt jotta tämä onnistuu, mutta niin pitää olla myös myyntitaktiikassa).
Voihan yhtiö jakaa myös aivan liikaa osinkoa ja tulevaisuudessa ne sitten pienenevät kun toiminta pahimmillaan kutistuu ?
Ei osingot tavallaan poista sitä riskiä, elleivät ne sitten ole varsin pieniä (luokkaa 2-3%). Tuon verran salkusta voisi varmaan suhteellisen huoletta myös myydä.
Itselle ei lopulta ole suurta väliä tällä, jotkut salkkuyhtiöt maksavat osinkoja, jotkut eivät. Preferoisin takaisinostoja usein, mutta jos yhtiön ainoa “vika” on osinkojen maksu, niin ei sen nyt sijoitukseen vaikuta, ellei kohdemaa ole joku verorosvo.
Osinkojen huonoin puoli iskee oikeastaan sellaiselle, joka on vasta kartuttamassa pesämunaa, koska niistä menee aina veroa välistä, vaikka ne uudelleen sijoittaisi. (pl. spesifit tapaukset esim. ost)
Vaikka jenkkiyhtiön osingoista menee se 15% lähdeveroa, jota rahan sisäisestä investoinnista tai omien ostoista ei mene.
Muistelen lukeneeni esim. että jos otetaan arvostrategia (joukko matalan P/E:n / P/B:n osakkeita) ja jaetaan se osinkoa maksamattomiin ja osinkoa maksaviin, niin pitkän aikavälin tuotot on ensimmäisellä joukolla paremmat puhtaasti osingon verovaikutuksen takia.
Tästä tuli mieleeni notta mikä on tilanne ‘Sijoitusstrategiasi’-ketjun suhteen?
Enää on vaikea kuvitella että joku (varsinkaan aloittelija) viitsisi käydä sinne julkaisemassa sydänverellään ja vapisevin käsin tuskalla rustaamansa strategian - kymmenien ja taas kymmenien treidausviestien keskelle. 
Tämä on useasti kuultu harhaluulo. Jos tarvitsee kassavirtaa elämiseen niin osakkeiden myynti ja luovutusvoittovero on aina edullisempi tapa kuin osinko.
Use the forc…hankintameno-olettama, Luke.
Toki osinkostrategiallakin voi mennä metsään, ajatukseni perustuu siihen, että pidän firmojen hallituksia fiksumpana kuin itseäni.
Tuossa ihan mielenkiintoinen teksti 4% :n myynneistä vuosittain, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.
Alkuperäisen Trinity-studyn ja muiden jenkkimarkkinaa tutkineiden analyysien mukaan neljän prosentin säännön pitäisi selvitä n. 95%:sta simulaatiovuosia. Helsingin pörssin datalla tehdyn simulaation kolmestatoista vuodesta kahdella mentiin nolliin, eli selviytymisprosentti oli parhaimmillaankin 85%, ja vielä kymmenen vuotta alkuperäistä tutkimusta lyhyemmällä ajanjaksolla! Tulos tarkoittaa, että 4% sääntö on Suomen datalla huomattavasti Trinity-studya epävarmempi.
Sentiment check. Kommentti Inderesin tubessa:
“Suomen pörssiin sijoittaminen on rahojen haaskausta, jäiden polttelua tai itsensä viiltelyä. Sijoittamisen kannalta sillä ei ole mitään tekemistä. Viimeinen sammuttaa valot.”
Samaa mieltä pörssiyrityksen vapaiden pääomien allokoinnista.
Mutta mikä tuo ”CD” on härmäksi selitettynä?
Itselle tulee vahvimmin mieleen krominkiiltoinen pienehkö muovikiekko, jossa on reikä keskellä…
Nyt aletaan lähestyä hetkeä, jolloin minäkin painan omxh25 ostonappulaa. Lähellä ollaan jo.
Veroihin liittyen. Kävin poimimassa hieman takaisin verottajan minulta viemiä ylimääräisiä veroja. Eli veroilmoitusta täytelty. Ei tänä vuonna kovin kummoista ollut tarjolla, mutta kuitenkin pari ylimääräistä satasta ovat mielestäni tililläni paremmassa käytössä kuin verottajan holveissa. Nämä saa sitten joskus syksymmällä tilille. Ylipäätään meni vähän poskelleen viime vuoden veronmakselot, kun tulee palautuksia vähän liikaa. Olisin jo aiemmin voinut lunastaa rahat itselleni ja pistää kasvamaan ( 
) tuottoa hesuli-indeksiin. En vaan jaksanut lähteä oikomaan enää loppuvuonna, kun oli mm. vähän epäselvyyttä, milloin pienen sivuprojektien tulot maksellaan.
Tähtäättekö muuten ennakoiden optimoinneissa 0 palautuksiin? Itse olen aiemmin “säästänyt” itselleni palautuksia, mutta jatkossa tavoite lähelle 0.
Tarkennatko mikä laki pakottaa jakamaan osinkoa? Toivottavasti koskee vain julkisia osakeyhtiöitä.
A certificate of deposit (CD) is a type of savings account that pays a fixed interest rate on money held for an agreed upon period of time. Offered by both banks and credit unions, CDs differ from standard savings accounts in that CD funds must remain untouched for the entirety of their term—or you’ll incur a penalty. CDs usually pay a higher interest rate than savings accounts as an incentive for giving up your withdrawal flexibility.
Oisko tuota vastaava lähimpänä määräaikaistalletus.
Avovaimollani on tuollainen rakennettu nyt. Pääoma palautuu korkojen kanssa 6kk välein. 6kk välein vaan uutta 12kk määräaikaistalletusta kehiin, riippuen vähän tilanteesta.
Vähemmistöosinko tulee mieleen ainakin. 50 merkkiä
