No, ainakin meemiosakkeiden osalta Nokia on onnistunut holdaamaan arvoa ja taloudellista asemaa paremmin kuin Beyond Meatin kaltaiset läppäosakkeet, joilla ei ole koskaan ollut mitään uskottavaa liiketoimintaa. Vaan moskasta tehty “pihvi” jota on myyty preemiolla.
Toisaalta tämä pätee ravintolanäkökulmasta myös Bic Maciin.
Kumpi on mielekkäämpi tapa esittää kokonaisvarallisuuden allokaatio?
- Vasemmalla perinteinen tapa, jossa on mukaan luettuna asunto
- Oikeanpuoleiseen piirakkaan on lisätty arvio tulevan eläkkeen nykyarvosta, jonka ikään kuin jo katson omistavani. Varsinkin kun sen ottaa huomioon, osakepaino ei näytä mahdottoman korkealta vieläkään.
Käytin eläkkeen nykyarvon arvoimiseen oheista jenkkilaskuria, joillain oletuksilla. Arvio on varmasti hyvin epätarkka, mutta hain tässä nyt lähinnä suuruusluokkaa:
(Voi siirtää toiseen ketjuun jos tänne ei sovi)
Työeläkkeen sisällyttäminen omaan varallisuuteen on ongelmallista, jos ei tiedä omaa kuolinpäiväänsä.
Ottaisin laskelmaan mukaan vain sellaista varallisuutta, joka tulisi tänään perillisille jakoon.
Minusta eläkkeen huomiointi on hyvinkin järkevää allokaatiota mietittäessä jollain karkealla tavalla. Se on tavallaan ikään kuin iso siivu inflaatiokorjatussa velkakirjassa.
Tavallaan myös oma inhimillinen pääoma, tai tulevat tulot työuran aikana olisi jotenkin hyvä huomioida kokonaiskuvaan.
Jos näin ajattelee, niin melkein jokaisella on paljon varallisuutta jo ennestään vähän velkakirjan kaltaisissa erissä → itse ajattelen että tämä on hyvä syy pitää korkeaa osakepainoa.
Mutta en toki ehkä ajattelisi noita nettovarallisuutena sinänsä. Mutta huomioisin kun miettii vaikka % siivua, jonka laittaa osakkeisiin.
Piiloinflaatio tai nk. shrinkflaatio on piinannut meitä jo vuosia. Alla esimerkki miten joidenkin yleisimpien suklaapatukoiden sisällön koko on muuttunut vuosien aikana. Tiedä sitten kuinka paikkansapitäviä nuo luvut todellisuudessa ovat. Redditissä tuli tämä vain vastaan.
Jaffa vetää hyvin vastavirtaan.
Mitä hyödyttää antaa hirveästi painoarvoa eläkelaskelmille? Mikäli sitä on jokseenkin järkevästi hoitanut talousasiat aikaisempina vuosikymmeninä niin ei sieltä yllätyksiä pitäisi tulla
Allekirjoittaneen pitäisi painaa nykyisellään vajaa 70v ikäiseksi ja tuotakin ehditään muuttamaan vielä moneen kertaan. Todennäköisesti ehtoja heikentäen. Mikäli jää aikaisemmin pois niin sillä on todella huomattava vaikutus eläkkeen suuruuteen.
En vain näe skenaariota, että jaksaisin tuonne tavoiteikään painaa. Onneksi nykyisellään näyttää siltä, ettei kyllä tarvitsekaan, joten mitäpä sitä liikaa kiinnittämään siihen huomiota
Tuli tuossa omaa eläkeikää vilkaisua ja tuli kyllä sijoittamiseen motivaatiota. En todellakaan aio painaa hautaan asti töitä Harmillisesti tuota eläkettä ei voi nostaa kovinkaan paljoa etukäteen. Uskoisin omani olevan aika kohtuullinen, mutta en kyllä nykyehdoilla ehdi siitä kovin kauaa nauttia. Ei kyllä oikeasti haluttaisi tähän pyramidipeliin osallistua.
Tärkeintä ei ole voitto, vaan voiton maksimointi, sanovat. Tuotteiden koon pienentämisen lisäksi voi tietysti korvata kalliit ainesosat makuesansseilla, lisätä tuotteen painoa selluloosahötöllä ja … Ai niin, ei tietysti enää voikaan, kun nämä temputhan tehtiin jo vuosikymmeniä sitten.
Miksi? Mikä ei ole nimenomaisesti kiellettyä, on sallittua. Se mikä tuo enemmän voittoa, tehdään, vaikka tietoisena terveyshaitoista asiakkaille. Miksi näin? Voit vastata politiikkanurkassa.
Veronmaksaja Juurikki itse henkilökohtaisesti kannattaa kovan rasvan, lisätyn sokerin, suolan ja esanssien käytön verolle laittamista. Itse terveellisesti elävän Juurikin mielipiteitä ei tietysti kannata kuunnella, ihan niinku oligarkki-waalruusien höpinöitä yhteiskuntapolitiikasta ei kannata ilman nauruvaroitusta levitellä.
Juurikki on ihmetellyt, miten jopa tutkijoiksi itseään kutsuvat (?!) ovat julkisesti argumentoineet terveysverojen toimimattomuutta kovin heppoisin argumentein. Kun 10%:n limppariveto ei muuta kulutuskäyttäytymistä, vedetään johtopäätös, ettei ohjausvaikutusta ole, ei toimi. Entä jos johtopäätöksen tulisikin olla, että tulipa kokeiltua liian pientä prosenttia, kun eivät tavan juurikit kaupassa mieti, että en kyllä osta, kun hinta on 2,85 €, kun se voisi teoreettisesti olla vaikka 2,45 € ilman veroa, josta suurin osa ostajista ei ole kuullutkaan. Verotuksen ohjaava vaikutus voi toimia vain, jos ohjattava huomaa eron aiempaan.
Onneksi eräs saksiriikka mielellään harrastaa kokeilukulttuuria, kulttuurin ystävä kun on. Laitetaanpa alkuun 50 % terveysvero ja jos ei toimi, pannaan nolla perään.
Snickers oma lempi patukka, silloin harvoin kun jonkun tuollaisen ostaa, mutta onhan joku 20-25€ kilohinta ihan järkyttävää tuollaiselle. Pienissä tuotteissa sitä muutosta vaan on vaikeampi huomata. Minkäköhän kokoinen joku euron patukka on kymmenen vuoden päästä?
Pitää hamstrata kahvia. Lidlistä sai paketin alle kahdella eurolla, ainakin hetki sitten.
https://twitter.com/Barchart/status/1778944392927051931
Toinen sireeni-uutinen:
Huh, onneksi hamstrattiin kuun vaihteessa rouvan kanssa juhla mokan samettista kaappi täyteen 3kpl kympillä. Se on varsin kelvollista kun ei kahvia jaksa aamuisin mutteripannulla aina väsätä.
Tuo kilohintojen kattelu on kyllä hauskaa hommaa. Monihan ei tietenkään sellaiseen alennu.
Yksi päivä mietin kun oli kaupassa tarjouksia: käristegrillimakkara 3,49€/kg, kunnon saunalenkki tms 4,49€/kg, suomalainen porsaan ulkofile 5,99€/kg, naudan ulkofile 15,90€/kg ja Atria naudan sisäfile 29,90€/kg.
Sitten oli Lahtisen Ossin Pupps hotdog-nakkimakkara 19€/kg😂
Saunan vilvoittelutauolla kuultua;
En ymmärrä, miten sitä hajautusta kehutaan. Oikeat sijoittajat sijoittavat nimenomaan yhteen tai kahteen firmaan, jos haluaa näkemystä ottaa niin sitä pitää ottaa kunnolla.
Minä herkällä korvalla:
Ei pureuduttu siihen asiaan sen syvemmin
Ymmärrys vaatii että se 50% painolla salkussa ollut spekulatiivinen riskikioski vetää kunnon negarit ja ottaa -30% tai enemmän tauluun.
Tämä salkun arvostustasojen tervehtyminen sitten opettaa hajauttamisen eduista.
Liika tietenkin on liikaa ja liian hajautettu salkku alkaa seuraamaan indeksiä liian orjallisesti ja siinä vaiheessa lisäkulut ja lisävaiva vs. indeksirahasto ei tarjoa juuri mitään, mutta jonkin verran sitä on paras olla tai ennen pitkää sattuu Juhaa leukaan.
Noiden verojen ensisijainen tarkoitus on kerätä rahaa, toissijainen on muuttaa käytöstä. Taitaa olla reilusti yli kymmenen vuotta aikaa kun alkoholiveroa taas kerran nostettiin kulutuksen vähentämiseksi, hallituksella tuli aika pian kiire laskea sitä kulutuksen ohella alkoholiverotuoton laskettua.
Eniten olenkin huolissani kavereideni sentimentistä, kyseessä ei selvästikään hesuli-sijoittajan alku
Tottahan he puhuivat. Lähes kaikki maailman rikkaimmat ihmiset ovat pitäneet käytännössä sata prosenttia varallisuudestaan yhdessä ainoassa yrityksessä vuosikymmenien ajan. Toisaalta hajautus on lääke tietämättömyyttä vastaan ja useimmat sijoittajat eivät edes tiedä mitä eivät tiedä
Sitten taas jos salkun koko mitataan tonneissa eikä kymppitonneissa, kuten asia taitaa monilla tuoreemmilla ja vähemmän omistautuneilla sijoittajilla olla, ei ole mitään järkeä silloinkaan kovin moneen yhtiöön hajauttaa. Keskimäärin parasta olisi tietysti vain ostaa indeksejä.
Moni noista suurrikkaista on tosin myös perustanut firmansa, joten heitä ei oikein voi verrata normaaliin sijoittajaan (mitä ikinä se tarkoittaakaan).
Mutta joo, jos on sadan tonnin ja viidentoista yhtiön Hesuli-salkku, niin kuudennentoista Hesulin osinkomyllyn ostaminen kolmen prosentin painolla ei vaikuta yhtään mihinkään. Jos yhtään muistan oikein, niin kuuden position jälkeen alkaa olla jo iso osa hajautushyödystä saavutettu, jos on valinnut yhtiönsä edes säällisesti sitä ajatellen oikein.