Kyllähän siinä jotain outoa tuntuu olevan kun Suomessa menee useimmilla nimenomaan asumiseen suurin osa rahoista vaikka maa on maailman harvimpaan asuttujen joukossa ja tilaa on vaikka muille jakaa. Kaupungistuminen luonnollisesti vaikuttaa koska useimmat ei oikeasti halua asua maalla tai pikkupaikkakunnilla (toki myös monet ilman muuta haluaa ja hyvä niin!) mutta kun meidän isoimmat kaupungitkin on hyvin harvaan asuttuja. 
9 tykkäystä
Asunnon hinnasta kait Suomessa 70% on erilaisia suoria tai välillisiä veroja ja veroluonteisia maksuja, myös monet kunnan maksut sisältää ylihintaa eli veroa. Täällä se vero maksetaan kerralla, Ruotsissa kait se on sitten vaan 10% vero, eli siirtävät verot melkein kokonaan sadan vuoden kuluttua maksettavaksi eli ei tarvi maksaa asunnosta veroa lainkaan. Eli Suomessa perus asunnonostaja samalla systeemillä voisi laittaa 100 000 sijoituksiin, nyt se mene asunnon veroihin.(Luvut suuntaa antavia vain)
6 tykkäystä
Paskalaitos ja pelletaso olivat ihan hauskoja sanoja yhdistettynä Nesteeseen, mutta vitsi alkaa nyt vähän kulumaan.
34 tykkäystä
Kannattaa laskea lukuja vähän auki.
Vaikka pitäisit asuntolainaasi lyhennysvapaalla niin ei ne kulut tipu 75-90%.
Minä olen maksanut asunnostani jo noin 30% mutta kulut jakautuvat suurinpiirtein näin 1000e korot, 550e lyhennys ja 450e vastike/vesi/sähkö/vakuutus. Jos minulla olisi ikuinen lyhennysvapaa niin asumisen kuukausikulut tippuisivat 2000 eurosta vain 1450 euroon eli 27.5%.
8 tykkäystä
Btw. Neste on havaintojeni mukaan nyt ihmeen lailla ollut ihan halvimpien joukossa viime aikoina, halpahan se onkin toki ja halpenee vaan 
2 tykkäystä
Ihan noin alas Neste ei tule menemään, mutta eiköhän alta kympin hintoja vielä nähdä kuitenkin.
5 tykkäystä
Jos on sadan vuoden laina niin kyllä ne kulut on vaan murto-osan näistä suomilainoista
Tämä on sijoitusfoorumi ei mikään ala-aste. Sinun täytyy perustella väitteesi.
Esitin luvut juuri äärettömän pituiselle lainalle. Tulos oli -27.5%.
100 vuotta on alle ääretön.
18 tykkäystä
3 esimerkkiä: 100 vuoden asuntolainat Suomeen? Näin paljon vähemmän rahaa menisi joka kuukausi lyhennyksiin
Aika paljon vähemmän🙂 riippuu tietenkin luototusasteesta sekä vallalla olevasta korosta.
Täytyy todeta, että Mestari Kalle H on onnistunut valitsemaan erittäin osuvan profiilikuvan. Kuvastaa erinomaisesti tyyliä kirjoituksissaan.
14 tykkäystä
Et voi käyttää vuoden 2016 euriboria ja unohtaa laskuista kaikkia muita asumiskuluja.
Kannattaa ottaa kynä käteen ja laskea luvut auki itse.
4 tykkäystä
Voin käyttää sitä euriboria kuin haluan havainnollistaakseni sinulle miten asia menee jossain muussa ympöristössä.
Tässä oli puhe 100 vuoden lainoista ja onko niillä vaikutusta käytettävissä oleviin tuloihin/ sijoitettavaan pääomaan ja tuo osoittaa että on.
Jos velkaa ei tarvitse lyhentää tietyn luototusasteen jälkeen niin on aika selvää että sillä on merkitystä vaikka ymppäisit siihen mitä kuluja.
Onko se järkevää vai ei niin siitä voidaan olla montaa mieltä.
0-korko ympäristössä tuolla on juuri se vaikutus mitä tässä kirjoitettiin. Maksetaan vaan vastike jos sellaista on. En tarvitse kynää tähän.
Eiköhän Suomen ja Ruotsin varallisuuserojen taustalla ole toisaalta vanha raha, jota Ruotsissa enemmän (superrikkaat) ja korkeampi talouskasvu ja sitä kautta korkeampi tulotaso yleisesti. Asunnoilla ehkä joku rooli.
Tuntuu että Suomi ei ikinä oikein palautunut tuosta Nokiaklusterin tuhoutumisesta kunnolla, eikä ole pystytty siirtymään tuottamaan moderneita palveluita yhtä hyvin kuin Ruotsi.
4 tykkäystä
Nesteen sikariporras ei ikinä petä pessimistiä 
Muistan kun luovuin aikoinaan tästä veliosakkeesta - en ollut tyytyväinen yhtiön ulostuloihin sen osalta että Porvoon siivoojia pelotteli joku pärräpoppoo kun kehtasivat vaatia alihankkijalta palkkojaan.
Sinällään aiheellista antaa tuoreelle toimarille monoa, ehkä se on vastuussa muiden maiden jakeluvelvoitepolitiikasta, lakoista sun muista
Saa meinaan kyykätä aika roimasti ennen kuin viittii lisäillä 
5 tykkäystä
Sain erittäi hyviä uutisia eilen illalla kun uusi työnantaja soitti ilmoittaakseen töiden alkavan 20.5 ja haluaisivat minut tähän rooliin. Viime marras-joulukuu taitteesta asti hakenut töitä ja nyt nappasi. Työn luonteesta johtuen vuosiansion raketoiminen on mahdollista 
Harmillisesti heräsin aamuun vain pirkkamöetin kanssa mutta juodaan tästä nyt aamumimosat ja klo 10 onkin jo hieronta varattu. Siitä sitten pitkäripaisen kautta vähän laadukkaampaa kuplivaa…
115 tykkäystä
Jos kontekstina oli että miksi ruotsalaisten varallisuus on kasvanut vaikka edellisen 20v aikana enemmän, niin silloinhan 2016 korot on parempi mittari kuin nykyinen. Pitkät laina ajat saattaa myös kuplaannuttaa asuntojen hintoja, joka edelleen (ainakin näennäisesti) kasvattaa varallisuutta.
Toki tulevaisuus voi ruotsalaisille olla synkempi, tai sitten ei.
@Tunturisusi jätti huomioimatta kaikki faktat jopa omasta linkistään. Korko ei ole ainoa muuttuja, lyhennyspakko ja marginaalikin pitää huomioida vaikka koron olettaisikin nollaksi.
Ruotsin tuleva malli on siis tämä: Jos asuntolainaa on yli 70 prosenttia asunnon hinnasta, lainaa on lyhennettävä vuodessa vähintään 2 prosenttia. Jos lainaa on 50–70 prosenttia asunnon hinnasta, lainaa on lyhennettävä vähintään prosentti vuodessa. Ja jos luototusaste on alle 50 prosenttia, ei minimilyhennystä ole lainkaan.
Eli lasketaan uudestaan kuvitteellisessa nolla korkoympäristössä:
Laina 275 000 euroa, 70% asunnosta
Ruotsi:
- Ikuisuuslaina.
- 1% lyhennys 230 euro/kk.
- 0.4% marginaali 92 euroa/kk.
- Vastike/vesi/sähkö/vakuutus 450 euroa.
Yhteensä: 772e.
Suomi:
- Laina-aika 25 vuotta.
- Lyhennys 960 euroa/kk.
- 0.4% marginaali 92 euroa/kk.
- Vastike/vesi/sähkö/vakuutus 450 euroa
Yhteensä: 1502 euroa.
Eli Ruotsissa asumiskulut olisivat tässä tapauksessa 48.6% pienemmät. Ei 75-90% kuten alkuperäinen väite edes nollakorkoaikana.
14 tykkäystä
Tarkennetaan sen verran, että omissa vertailukohdissa on kyseessä omakotitalot, joissa ei vastiketta sinänsä ole.
Aiheeseen liittyen, “normaaliajoilta” suomalaisille aika hauskoja lainauksia ruotsalaisilta:
Pohjoismaisittain omituisinta on sittenkin suomalaisten velallisten tunnollisuus.
‐ Suomi pistää tässä asiassa silmään. Muissa pohjoismaissa lainaa lyhennetään paljon pidempään, toteaa Nordean asuntolainapäällikkö Michael Skytt.
Ajatus on, että kun neljännes asuntolainasta on maksettu, keskitytään lyhentämään muita velkoja.
‐ Jos korkokulujen päälle tulisi vielä lainanlyhennys ei ihmisillä olisi varaa asuntoihin, sanoo vallentunalaista omakotitaloa kauppaava kiinteistövälittäjä Eva Lundqvist.
Suomen malliin Ruotsissa ei tulla hyppäämään - se olisi kulutuskysynnälle liian kova isku.
5 tykkäystä
Niinkuin sinulle rautalangasta jo väänsin. Nollakorkoaikana maksat vain vastiketta. Tee siitä laskelmat tai laske vaikka se marginaali mukaan.
Ja ihan sama maksaako 1/10 vai 7/10… Jokatapauksessa oleellisesti vähemmän kuin täällä ja käyttävät ne “ylimääräiset” rahat sijoituksiin tai muuten vaan elämän kohentamiseen.
