…jos vaikka sijoittaisi hajautetusti joukkoon firmoja joiden olettaa kasvattavan voitonjakoaan pitkällä aikavälillä: oletetaan että alussa 3% osinkotuotto eli 30k€/vuosi ja 5% osingon kasvu/vuosi niin kestää alle 15v että osinkoja tulee yli 60k€/vuosi.
Jos otetaan kasvuhakuisempi (riskisempi) setti eli alussa 1.5% osinkotuotto eli 15k€/vuosi ja 15% osingon kasvu/vuosi niin kestää 10v että osinkoja tulee yli 60k€/vuosi.
Yksinkertaistettu toki. Verot, omien ostot jne. ja tietysti riski.
Meillä oli ohjelmistotuotannonkurssilla luentoviikko arvioimisen tärkeydestä alalla ja elämässä yleisestikin. Luennoitsija oli vaihtunut nuoreen assariin mutta kalvot olivat vanhan professorin.
Luento huipentui kysymyspatteriin missä kaikkien piti arvioida kysymyksiä ja yksi sitten aina vuorollaan perusteli vastauksen. Viimeinen kysymys oli kuinka paljon Titanic elokuva on tuottanut.
Vastasin kaksi mijardia dollaria ja perustelin vastauksen sillä että on ollut siihen asti kaikista tuottavin leffa ja jos esimerkiksi parisataa miljoonaa katsojaa + dvd myynti.
Vastauksessa luki 2000 miljardia.
Professori oli ilmeisesti laittanut tahallaan väärän vastauksen kalvoille opetukseksi jotta tätä arvioimisen jaloa taitoa pääsee käytännössä testaamaan. Jos ymmärtää ainakin kertaluokan voi varmuudella väärän tuloksen ottaa tarkasteluun.
Tämän sitten kumosin yksinkertaisena pilkku tai käännösvirheenä. Perustelin että ei kaikki maailman ihmiset ole maksaneet leffasta keskimäärin satoja dollareita.
Luennoitsija vastasi tähän että kyllä luvut on oikein kun hän on itse sen tarkastanut. Tässä vaiheessa Wikipediat aukesivat läppäreiltä ja alkoi kohina salissa. Luennoitsija ei perääntynyt ja halusi vaihtaa aihetta. Tämän jälkeen en luottanut enään mihinkään mitä tämä avustaja kertoi.
Jos näin olisi, niin sittenhän suomalaisten keskimääräinen nettovarallisuus pl. eläkevarat olisivat olleet vuonna 2000 merkittävästi ruotsalaisia suuremmat, kun käppyrä näyttää tilanteen olleen ~ tasapeli vuonna 2000. Jos siis käppyrä näyttäisi suomalaisten nettovarallisuuden ilman eläkevaroja ja ruotsalaisten eläkevarojen kanssa. En jaksa uskoa meidän keskimääräisen nettovarallisuuden pl. eläkevarat olleen merkittävästi sveduja korkeammat tuona(kaan) vuonna 
. Toisin sanoen selitys löytynee muualta kuin eläkevaroista.
Minua hirveästi kiinnostaisi esim. sellainen homma, että miksi rakas länsinaapurimme hakkaa meidät luokkaa 100-0 a) suurkapitalistien määrässä ja b) siinä, että miksi ruotsalaisilla suurkapitalisteilla on paljon enemmän fyrkkaa kuin Suomen vastaavilla. Olisiko meillä jotain opittavaa naapurin käytännöistä koskien sitä, kuinka vaurautta kasvatetaan? Mitä maissa on tapahtunut vuosina 2000-2020, kun ero on revennyt? Toki näitä asioita on turha pohtia jos uskoo siihen, että Credit Suissen kaverit ovat yössä ja käppyrä ei pidä paikkaansa. 
Jenkkien two billion on proffalla kääntynyt kahdeksi biljoonaksi eli 2000 miljardia. Tyypillinen virhe, kun jenkeillä million, billion, trillion ja meillä miljoona, miljardi, biljoona.
Ottaisin itse myös miljoonan, mutta nämä kysymykset usein kehystetään niin että ne jotka ottaisivat tuon kuukausisumman tekisivät huonomman valinnan. Toisaalta kaikki empiirinen data osoittaa että suurin osa ihmisistä on helvetin huonoja sijoittajia ja ylipäätään äkkirikastuessaan käyttävät rahaa hyvin epäviisaasti, tuhoten omaisuutensa vuosissa. Meikäläinenkin shorttasi Nasdaqia viime vuonna vivulla velkarahalla 
3,5% riskitömällä korolla sijoittajan pitäisi syödä pääomistaan yli neljäsosa ensimmäisessä kymmenessä vuodessa että hän pääsee 60 000 €/v -tuloihin, joten jos esimerkkihenkilö on vaikkapa 30-vuotias, niin tuo miljoona loppuu kauan ennen eläkeikää.
Toki voi ottaa markkinariskiä pörssissä kuten ehdotit, mutta silloin voi mahdollisesti käydä vielä huonommin jos ostaa vaikkapa maailmanindeksiä ja ensi vuonna Yhdysvaltain velkakupla ja Kiinan asuntokupla poksahtavat samanaikaisesti, jolloin 60 000 €/v myynneillä laskeviin kursseihin miljoonan pääoma voi pahimmillaan tuhoutua lähes kokonaan muutamassa vuodessa. Pitkäikäiselle ihmiselle tuo noin 2x riskitön tuotto tuloja vuodessa on siinä mielessä aika mehukas diili.
En järjestä elämääni siten että olisin muutaman vuoden tähtäimellä riippuvainen siitä mihin pörssikurssit menee. Mieluiten en myisi osakkeita koskaan nettona (eli yli buyback-yieldin). Pitkäjänteisillä voitonjako-compoundereilla on mahikset jatkaa tai kasvattaa voitonjakoa myös kriisissä - tästähän oli myös runsaasti esinerkkejä finanssikriisin aikana.
Oon toki aika turvallisuushakuinen rahatouhuissani eli hajautan paljon ajallisesti, toimialoittain ja maantieteellisesti, koetan pitää muutaman vuoden pakollisia elinkustannuksia vastaavan rahamäärän talletussuojan piirissä olevissa talletuksissa, vältän velkaa kuin ruttoa sekä koetan pitää yllä hyvää liikkumavaraa ylipäätään.
Teslalla myynti laskee ja kaikki kortit kurssin suhteen nyt käytetty.
Apple ei myy Kiinassa.
Metaa syytetään vaikka mistä ja isot odotukset toisaalta tekoälystä.
Googlella menee ok. Tai ei.
Bitkoinilla aivan kaikki kortit käytetty.
Minusta olaan valmiina vähän isompaan kun pelkkään korjaukseen.
Kuka julkisuuden henkilö?
3 pisteen vihje: anagrammi kuuluu tarvinne mono
Jätän tämän hautumaan. Hyvää illan jatkoa ketjuun.
(Saa myös liputtaa)
Timo Vornanen
Lisää merkkejä
(Toivottavasti osasin piilottaa oikein)
Acuvi AB suunnittelee ja valmistaa todennäköisesti maailman tarkimpia sähkömekaanisia laitteita ja moottoreita. Moottorin tarkin kontrolloitavissa oleva liike vastaa matkaa, jonka partakarva kasvaa sekunnissa. Eli aika tarkkaa. Ainakin tarkempaa kuin Ratanaula, Jussi ja Leka.
Tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Jenkeissä.
Lähdin helmikuussa mukaan puhtaasti teknisen analyysin perusteella ja olen ostellut nousussa lisää. Pari kertaa keventänyt välihuipuissa ja ostanut kiireesti takaisin huipun jälkeisestä dipistä.
Potentiaalinen moni-, jopa kymmenkertaistuja lähivuosina.
Osake on kallistunut yli 50% kahdessa kuukaudessa.
Jaajuu, onhan se hienoa.
Mutta maksaako ne ruotsalaiset osinkkoa?
Häh!
Tämä on ehkä vähän friikkiä, mutta silloin joskus kauan sitten menin suosiolla kesäyliopiston virkamiesruotsin luonnontieteellisen alan opiskelijoille räätälöidylle kurssille, ja oli - siis ihan oikeasti - kivaa.
Höpötettiin kaikenlaista skeidaa muutaman viikon iltoina töiden jälkeen. En muista, että olisi edes ollut mitään koetta. Kaikki, jotka jaksoivat loppuun asti, merkittiin kaikki tentit läpäisseiksi.
Hyviä laskelmia, mutta tästä pelistä unohtuu se kaikkein tärkein juttu. Nimittäin vastapuoliriski. Jos otat miljoonan nyt, niin sinulla on miljoona, ja voit itse päättää, että millaisiin asioihin ja millaisella riskillä sen sijoitat. Ja voit jopa muuttaa allokaatiotasi. Itse asiassa voit myös muuttaa riskiprofiiliasi muutenkin. Voit esimerkiksi muuttaa vallan muualle.
Jos päätät ottaa 5000 euroa kuukaudessa, niin ei ole mitään takeita, että maksajaa on edes olemassa esimerkiksi 10 vuoden päästä. Ja tämä lausuma pätee erityisesti tilanteeseen, jossa lupauksen antaja on valtio. Ei nimittäin ole ollenkaan ensimmäinen kerta, kun valtio muuttaa pelisääntöjä kesken pelin.
Muistuu mieleen kun luin vuosia sitten japanilaisen tarkkuussähkömoottorivalmistaja Nidecin (tuotteita käytetään mm. tietokoneiden kovalevyissä) perustaja Shigenobu Nagamorin haastattelun Bloombergista.
Haastattelussa (2016?) hän oli harmissaan siitä kuinka japanilaiset eivät enää ole tarpeeksi omistautuneita työnteolle ja tuhlaavat aikaa perheen parissa. Firmassa kokouksia ei muuten laskettu työajaksi ja ne piti pitää virka-ajan jälkeen tai viikonloppuna. 
Nagamori jäi sittemmin jo kertaalleen eläkkeelle toimarin hommista mutta antoi alle vuoden kuluttua seuraajalleen potkut ja hyppäsi takaisin rattiin. Tulokset jäävät nähtäväksi.
Pahalta näyttää😂
En ole omistaja mutta selkeästi Musti on tarttunut nyt järeämpiin bulleroiden kyydistäravistelukeinoihin!
Jaahas. Vai on paskalaitos saamassa uuden johtajan. Tapauksen tuntien tämä ei varmaan kirvoita yhtään meemiä…eihän?
Ihan huomiona, hassua ettei @Verneri_Pulkkinen tarjoama Roast ole saanut lisää osanottajia pitkiin aikoihin. Taitaa mahtua vain kolme grillikuumottelua viimeisen 12 kuukauden sisään. Nyt yritykset hoi, olisi aika erottua joukosta positiivisesti ja uskaltautua penkkiin. 
Sillä vain huomautus, että kyseessä kuitenkin kenties Inderesin (omaan makuuni) laadukkain tuotanto!
Joskus vuosia sitten vertailin tuota (kun puolet suvusta asuu Ruotsissa, osa syntyjään), niin on siellä kyllä vielä huomattava ero perusjamppojakin verrattaessa. Ylivoimaisesti suurin tekijä on edelleen ne kuuluisat 100 vuoden lainat. Toki niitä on vähän rajoitettu joitain vuosia(ko) sitten, mutta ei mitenkään merkittävästi 
Ruotsalaisilla ei asumiskustannuksiin mene lähellekään 40 - 50 % nettopalkasta, kuten Suomessa hyvin usein. Jotain 5 - 10 % on hyvinkin mahdollista. Siinä jää sitten rahaa tehdä kaikkea ylellisyyttä, joihin suomalaisilla perusjampoilla ei ole rahkeita.
