Disclaimer: Viestini ei liity (taaskaan) edellisiin keskusteluihin vaan ennemminkin listautumissentimenttiin. Potentiaaliset listautujat -ketjuun tätä ei oikein voi laittaa, sillä en nosta mitään yksittäistä yhtiötä esiin. Saatte siis kärsiä taas kahvihuoneen puolella siitä, etten omista muuta sijoituspäiväkirjaa tai blogia, jonne tuutata pohdintojani 
Sentimentti, haitallinen valikoituminen ja pörssilistautumiset
Listautumismarkkinan tyrehdyttyä täysin, jäin pohtimaan mm. haitallisen valikoitumisen näkökulmia. Puhutaan tässä hyvistä yhtiöistä ja huonoista yhtiöistä siten, että huono yhtiö on indeksiä heikommin kehittynyt yhtiö ja hyvä yhtiö on indeksiä paremmin kehittynyt yhtiön.
Lähtökohtaisesti sijoittajat haluavat luonnollisesti sijoittaa vain hyviin yhtiöihin. Listautumisen yhteydessä tätä asiaa pyritään edesauttamaan sillä, että listautumisprosessi on säädeltyä ja kuten Rautanen avaa
Listautumisprojekti vaatii neljä pakollista kumppania: investointipankki, oikeudellinen neuvonantaja, listautumista edeltävän selvityksen tekijä sekä merkintäpiste. Näistä kaksi ensimmäistä ovat kriittisimpiä ja muodostavat ydintiimin. Nämä neljä ovat myös pakollisia palveluita ja näitä ilman ei listalle pääse.
Kaikki tämä, jotta yhtiö pääsisi pörssilistalle, mutta myös sijoittaja voisi tehdä järkevän päätöksen sijoittaa tai olla sijoittamatta listautujaan. Silti sijoituspäätös vaatii sijoittajalta sen verran työtä, että tutustuu listautumisen yhteydessä tarjottuihin materiaaleihin. Listautumisen syyt ovat monet, mutta huonoilla yhtiöillä se voi pahimmillaan olla perustajien/omistajien halu rahastaa yhtiöllä & saattaa se markkinoille muiden rahoituskanavien tyrehdyttyä ja konkurssin uhan väijyessä kulman takana ilman oman pääoman lisäämistä. Luonnollisesti näissä yhtiöissä nykyiset omistajat eivät enää suostu yhtiöön kantamaan lisää pääomia vaan haluavat ottaa markkinoilta irti sen mitä saavat.
Lähtökohtaisesti voi olettaa, että markkinan ollessa halpa/heikko (karhu), hyvät yhtiöt eivät halua listautua, sillä listautumisen yhteydessä kerättävälle omalle pääomalle tulee liian korkea hinta (eli yhtiön markkina-arvo jää liian heikoksi). Tällöin luulisi, että listautujina on vain pahassa raossa olevia heikkoja yhtiöitä. Näin ei toki ole, sillä huonot yhtiöt eivät saa listautumista läpi, heikoilla markkinoilla: sijoittajille on tarjolla paljon muita kohtuullisesti hinnoiteltuja yhtiöitä ja sijoittajat ovat näppejä poltettuaan erityisen kriittisiä listautujia kohtaan. Sääntely pakottaa raottamaan yhtiön taloutta niin paljon, että heikon yhtiön tilanne näkyy kaikille. Heikolla markkinalla ei myöskään ole niin monia kokemattomia yritystaloutta ymmärtämättömiä sijoittajia, että listautuminen onnistuisi hypen tai “tyhmän rahan” turvin. Sanoisin, että haitallinen valikoituminen on onnistuttu patoamaan heikoilla markkinoilla sääntelyn ja sijoittajat vallanneen skeptisyyden avulla vallan hyvin. Heikon markkinan heikkous on toki tuo edellä mainittu, ettei myöskään vahvoja yhtiöitä saada listautumaan. Tällöin menetetään kasvumahdollisuuksia kansantalouden tasolla kun hyvätkin yhtiöt lykkäävät listautumisen kautta kerättävää kasvurahoitusta hamaan tulevaisuuteen. Eli kansantaloudelle olisi ehdottomasti parempi, että markkina vahvistuisi ja saataisi taas listautumiset rullaamaan, vaikka mukana tulisi myös niitä huonoja yhtiöitä
Vahvoilla (härkä)markkinoilla taas listautuminen onnistuu eritasoisille yhtiöille. Mutta eipä tällöin voi väittää myöskään näkyvän haitallista valikoitumista, sillä mukana tulee niin hyviä kuin huonoja yhtiöitä. Kuitenkin vahvojen (listautumis)markkinoiden lopulla (tyyliin 21-22) on havaittavissa loppupään listautujien joukossa enenevässä määrin heikkoja yhtiöitä. Onko kuitenkin niin, että hieman paremmat yhtiöt listautuvat etunenässä ja syklin lopulla painottuu jakauman heikompi aines? Tällöin vaaditaan sijoittajalta valppautta, jota on toivottavasti terästetty jokaisen meistä osalta näinä Hesuli-aikoina. Jos ja kun karhu kömpii aikanaan koloonsa ja härkä ottaa areenan haltuunsa, aion olla mukana karkeloissa, mutta sopivalla varovaisuudella ja skeptisyydellä listautumisikkunan alusta loppuun. Kahvirahoja nimittäin kipeästi tarvitaan taas, mutta mielellään sitä etsisi myös pidempään salkkuun täytettä kuten Titaniumin kanssa kävi (salkussa 2017-2023). Hesulin jo hieman ummehtuneeseen ilmaan kaivattaisiin listatumisikkunan avaajaa.
Kuvassa pari kappaletta stadilaisia muutaman päivän takaa. 
Kuvassa näkyvät muuten siitepölykorit jotka ovat mehiläisten anatomian rauhanomaisempi ominaisuus: