Inderesin kahvihuone (Osa 9)

Tässä on varmasti joku virhe. Eihän Aiforia maksa edes osinkoa.

62 tykkäystä

Olihan munakas liike ja uhmakkaat saatesanat.

“Olemmekin
valmiita laskemaan käteispainoa edelleen sopivien tilaisuuksien ilmaantuessa.”

I like it

Inderes-efekti hätyyttelee jo kymmentä prosenttia tämän päivän osalta.

@KalleH joo, ilmankos osinkopuolueen tsaaria ei näkynyt raportin henkilökaartissa

15 tykkäystä

Oliko Fortumin arvo se 15€ vesivoimaa + muu * olkiluodon huoltokatkosmultippeli? :sweat_smile:

4 tykkäystä

Olisiko hankinta voinut kohdistua johonkin toiseen paperiin? :wink:

2 tykkäystä

“Ostimme mallisalkkuun Aktia Bankkia. Ka-ching.” :face_with_hand_over_mouth:

1 tykkäys

Osto, tai oston yritys kun -99% halpuutus käynnissä. Jotenkin vaan semmoinen fiilis, että vaikka ostotoimari menisi läpi, se perutaan viimeistään illan aikana.
image

12 tykkäystä

Ai hitto, Jyväskylässä näemmä pitää pistää pitkähihaista päälle :grin:

37 tykkäystä

uusi markkinaslogan, “jyväskylä, suomen karhuisin kylä”

1 tykkäys

Suomessa on sittenkin onnistuttu ilmastomuutoksessa.

1 tykkäys

Sellasta. Toki me kaikki tiedämme mistä on oikeasti kyse.

kuva

17 tykkäystä

"Invest Europen luvut saavat professori Malirannan äänen innostumaan, vaikka hän sanoillaan vielä tätä toppuutteleekin. Samalla kasvurahoituksen luvut vahvistavat hänessä tulevaisuudenuskoa. Suomalainen synkistely ja näköalattomuus ovat hänestä menneet jo liian pitkälle.

”Minusta se on surullista ja perusteetonta. Ymmärrän, että tuohon johtopäätökseen tullaan, koska pinnalta niin näyttää ja monet luvut antavat ankean kuvan. Mutta kun palauttaa mieleen, millaista talouden rakentuminen on yritystasolta käsiin, niin silloin 10–20 vuoden viiveet eivät tunnu yhtään oudolta”, Maliranta toteaa."

Suomesta tykätään liikaa synkistellä. Vaihteeksi positiivisempaa uutista. Monethan noista saattavat lopulta tupsahtaa pörssiinkin. :wink:

35 tykkäystä

Hienoa että kotimaisten kasvuyritysten osingonjakokyky turvataan pääomasijoittajien rahoilla!

16 tykkäystä

Ehkäpä vuoden tärkein uutinen koko ihmiskunnalle :star_struck:

42 tykkäystä

NHL:stä löytynee jonoksi asti koehenkilöitä. Tosin kerkeekö ne legot kasvamaan lomien ajaksi

3 tykkäystä

Toihan taisi koskea vain jotain tiettyä synnynnäisairautta, jonka vuoksi hampaat ei kasva lainkaan. Eli muut joutuvat vielä ostamaan legot :slight_smile:

Following this 11-month first stage, the researchers will then trial the drug on patients aged 2-7 who are missing at least four teeth due to congenital tooth deficiency, which is estimated to affect 1% of people

7 tykkäystä

Juu ei niistä implanteista päästä eroon vielä vuosikymmeneen tai kahteen, mutta tutkimustyö etenee askel askeleelta kohti lopullista ratkaisua hammasongelmiin :muscle:

Molecular biologist and dentist Takahashi has been working on tooth regeneration since 2005, and hopes this treatment won’t just be for congenital dental conditions but for anyone who has lost teeth, at any age. If successful, this therapy could be available to patients with any permanently missing teeth within six years.

4 tykkäystä

Saattaapi olla aika muumi kysymys mutta kysyn silti. E/P luku eli P/E luvun käänteisluku on minulle tämän vuoden puolella tullut uusi tuttavuus. Tekeekö sillä enemmän kuin P/E luvulla? Vai tekeekö se jopa P/E luvusta ihan pelle luvun kun E/P kertoo asioita paljon yksinkertaisemmassa muodossa (okei riippuu vastaanottajasta ja näkemyseroista) koska E/P kertoo suoraan prosentteina paljonko kys osake voi tuottaa kyseisellä hinnalla ostettaessa? Eikös tämä ole ihan hopealuoti koko sijoitushommaan etsii vaan firmoja jossa E/P on 10% ja maksaa vaikka osinkpa 3,5% ja volá hallussasi on osake joka tekee 13,5% tuottoa sinulle ja näin voitat herra markkinan ja indeksi ja koko inderesin sijoitusforumin. (Vähän provo) Mutta haluan siis jykevän vastauksen miksi tämä minun oletus on väärässä koska tiedän että se on väärin mutta en osaa selittää itselleni miksi se on väärin.

4 tykkäystä

P/E- ja E/P -luvuissa (E/P-lukua kutsutaan myös tulostuotoksi joka voidaan esittää prosentteina) on kaksi komponenttia: P eli osakkeen nykykurssi ja E eli osakekohtainen viimeisimmän tilikauden tulos (tai vaihtoehtoisesti useammin päivittyvä viimeisimmän neljän kvartaalin yhteenlaskettu tulos).

Osakkeen nykykurssi määrittyy markkinoilla ja on lyhyellä tähtäimellä riippumaton yhtiön tuloksesta vaan määrittyy vaan osakkeiden kysynnän ja tarjonnan perusteella (yhtenä ääriesimerkkinä meemiosakkeet).

Edellisen tilikauden tulos on taaksepäin katsova luku. Esimerkiksi pari vuotta sitten Outokummun P/E oli noin 2 (ja tulostuotto noin 50%) kun ruostumattoman teräksen markkina oli kuuma vuonna 2022 ja tulosta tuli ovista ja ikkunoista. Sitten 2023 markkina hyytyi ja tulos heilahti tappiolle joten Outokummulla ei tällä hetkellä ole E-komponenttia joten ei myöskään P/E-lukua tai tulostuottoa.

Osinko puolestaan on voitonjaon muoto joka ei välttämättä suoraan riipu tilikauden tuloksesta. Esim. Outokummun esimerkissä myös tappiolliselta viime vuodelta maksetaan/maksettiin osinkoa koska kunnossa oleva tase mahdollistaa sen parempia aikoja odotellessa. Tätä ei kuitenkaan voida jatkaa tulevaisuudessa ellei tulos käänny kunnolla voitolliseksi.

Sivuhuomiona että varsinkin nollakorkoaikana jotkut firmat jopa ottivat halpaa lainaa vain maksaakseen osinkoja halvalla velkarahalla.

Joka tapauksessa osingot eivät ole mikään muista asioista riippumaton takuutuotto vaan ne lähtökohtaisesti maksetaan aiemmin tehdystä tuloksesta ja aina kun osinko maksetaan niin osakekurssi lähtökohtaisesti dippaa osakekohtaisen osingon verran (ja sitten kirii taas sen kiinni ennemmin tai myöhemmin jos markkinat uskovat yhtiön tulevaisuuteen.)

20 tykkäystä

Samoilla linjoilla herra Minervinin kanssa. P ja E ihan kummin päin tahansa, täysin huuhaata. Samaan kasaan laitan osingot: ei kiinnosta 5% vuodessa, kun tavoite on 5% parissa viikossa… toki sitten kun kassaa on enemmän kuin mitä uskaltaa treidata niin osa joutaa menemään korkotilille tai osinkolappuun. Mutta ei olla vielä siellä.

6 tykkäystä

Vaikka Minerviniä fanitan, niin mielestäni Minervinin ja William O’Neilin PE-kritiikissä täytyy muistaa miesten tausta. Molemmat olivat treidaajia, ja varsinkin kovat kasvuyhtiöt olivat heidät treidauskohteita. Sellaiseen touhuun PE ei oikein sovi, mutta en ainakaan minä pysty ottamaan kantaa muiden sijoitustyylien osalta, sopiiko se niihin. Itselle jäi vähän O’Neilin kirjasta maku, että hänestä vain hänen oma tyylinsä on oikea, ja kaikki muu on vähintään hyödytöntä.

7 tykkäystä