Nordean kaveri antoi luvan ainakin laskea niitä 
5 tykkäystä
Eli tarkoitat, että laina olisi otettu samassa valuutassa kuin panttina oleva saatava? Tällöin laina ymmärtääkseni pitäisi ottaa TT:n tapauksessa Nigerian Nairoina ja vastaavalla korolla Nigerialaisesta pankista, jossa on varmasti Nairan inflaatio huomioitu. Eli mielestäni tuo ei suojaisi valuuttariskiltä. Ainakaan en itse näe realistisena tilannetta, jossa eurooppalainen pankki myöntäisi euromääräisen lainan sidottuna euroboriin, tms. “matalaan” korkoon ja vakuutena olisi nairamääräinen saatava.
Jos tämän voisi minulle ns. ratakiskosta vääntää, niin olisin iloinen. Myönnän, etten ymmärrä kansainvälistä kauppaa tarpeeksi (siis about yhtään) ymmärtääkseni valuuttasuojauksia lainan avulla.
4 tykkäystä
Kuka tuollaisen lainan myöntäisi? Ehtojen pitäisi olla niin kireät, että tuskin siinä mitään turvaa/suojaa ottajalle olisi.
4 tykkäystä
Joku sanoi ihan samaa, mutta toisaalta, joidenkin mielestä “halpa”. Jotkut sanovat, että ei ole kovia odotuksia tulevaisuuden suhteen, niin siksi ei halpa, lisäksi kun on kilpailua sillä joka saralla.
Itseä houkuttaa jollain tasolla tämä latinalaisen amerikan oma Amazon.
Valuuttariskit tuntuu vain jokseenkin merkittäviltä… 
3 tykkäystä
En olisi ollenkaan varma etteikö Venäjän nykyhallinto keksisi syyttää myös kaloja fasismista ja aloittaisi kamppanjaa niiden vähentämiseksi 
2 tykkäystä
Tästä on aika paljon puhuttu ainakin Äxässä, liian vähän täällä.
Kerro vähän tarkemmin ja enemmän näkemyksistäsi?
2 tykkäystä
Ihan kauheasti en ole pintaa syvemmältä tutkinut, mutta jotain kuitenkin yrittänyt yhtiöstä oppia.
Rahaahan virtaa yhtiöön muutamaa eri reittiä; markkinapaikka, fintech palvelut, luotot, mainokset, logistiikka yms. Muistuttaa siis hyvin paljon Amazonia, paitsi että markkinana on Latinalainen Amerikka. Amazonilla on Prime, ja Melillä on myös omansa kanta-asiakasohjelma Meli+. Melin sivustolla oli (alkuvuodesta '24) liki 50 000 aktiivista kauppaa. Puhutaan siis ihan merkittävästä alustasta.
Suurin uhka, ja samalla potentiaali, on sen maantieteellinen jakauma: kauppaa käydään Brasiliassa, Argentiinassa, Meksikossa, Chilessä ja Kolumbiassa. Kasvuvaraa on edelleen näiden maiden digitalisaation kehittyessä ja kaupankäynnin siirtyessä nettiin. Riskit liittyvät oman käsitykseni mukaan valuuttoihin sekä poliittiseen päätöksentekoon.
Arvostus on mielestäni varsin suolainen, 24’ ennusteiden toteutuessa P/E 57x, EV/EBIT 37x, EV/FCF 37x. . Toki tähän sisältyy odotettu +40% liikevaihdon kasvu. 2026 vuodelle asti odotetaankin vähintään 20% vuosittaista kasvua, eli kyllä nuo kertoimet sulavatkin…
Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen firma, pitäisi varmaan joskus jaksaa tutustua tarkemmin ja kirjoitella Melin ketjuun.
2 tykkäystä
Kiitos näistä!
Voisin itsekin kirjoittaa sinne jotain joskus tulevilla viikoilla, kun saan tutkittua ensin sekä mutusteltua.
1 tykkäys
Kertokaas ammattilaiset, miten foorumilla voi helposti vastata useaan viestiin yhdellä kertaa? Eli haluaisin lainata eri kirjoittajien viestejä omassa vastauksessa siten että viittaukset pysyvät oikeina.
1 tykkäys
Huono uutinen. Kun rahalla ei ole hintaa niin siitä seuraa paljon huonoja asioita. Tämähän saatiin todistaa ihan käytännössäkin.
Korot 2 %:iin, kiitos.
T: Asunto- ja muukin velallinen
3 tykkäystä
Tässä on ohje.
Jos haluaa lainata useamman kerran, niin toistaa kaavaa. Lainaan ekaa viestiä, siirrään omaan viestiini, sitten taas maalaan seuraavaan viestin ja liitän omaan viestiini jne.
3 tykkäystä
Kai pointti on että jos on 100 nairaa saatavina, niin otetaan 100 nairan laina paikallisesta pankista ja vaihdetaan se 10 euroksi. Sitten kun vihdoinkin saadaan se 100 nairan saatava omalle tilille, niin huomataan että sen arvo euroissa on enään 1 euro aiemman 10 sijaan. Mutta perinteisen alaskirjauksen sijaan saadaankin tuolla 100 nairalla maksettua 100 nairan laina pois, jota vasten meillä on euro tilillä se alkuperäinen 10 euroa odottamassa.
Tai sitten 100 nairaa vaihdetaan 1 euroksi ja alaskirjataan 9 euroa valuuttakursseista samaan aikaan kun toisella kädellä vaihdetaan 10 euroa 1000 nairaksi ja kirjataan 900 nairaa (tai 9 euroa) rahoitustuotoiksi.
3 tykkäystä
Yrityksillä on hesulissa kohtuu paljon hybridilainoja ja kallista lainaa ylipäätänsä. Jos korot nyt nopeasti kyykkäävät niin minkälaisia klausuuleita näissä yleensä on? Mitkä ovat esimerkiksi hybridilainoja ottaneiden mahdollisuudet ottaa halvempaa lainaa tilalle (jos myönnetään) ja maksaa kalliit lainat pois?
Onko tavallista että näihin leivotaan pykäliä jotka estävät pois maksun ja sen korvaamisen halvemmalla lainalla?
Ilmeisesti aikarajoja leivotaan sisään koska lainan voi maksaa pois sekä muita kovenanttiehtoja. Eikö nöitä myös käytetä verosuunnitteluun joissakin tapauksissa…
3 tykkäystä
Kuuntelin juuri viimeisimmän Vernerin vartin. Kohdassa 39 minuuttia 33 sekuntia kuullaan “Kiitoksia vartin katsomisesta”. 
18 tykkäystä
Monilta on mennyt ohi Vernerin vapaa ja joku kyselikin privana siitä.
Tyyppi on vapaalla Inderesistä, mutta ei se Foorumista osaa kuitenkaan olla.
Tuossa ihan alussa Verneri mainitsee vapaastaan:
7 tykkäystä
Kyllähän tuossa kärjessä on vaihtuvuutta, kun vuosia kuluu. Ihan hyvähän se on muistaa.
9 tykkäystä
Meinasin tuota kestoa. Taisi olla pisin vartti tähän asti. Aika pitkälle on tultu “Melkein minuutista”
4 tykkäystä
Tänään tulee kuluneeksi 30 vuotta Estonian uppoamisesta. Viime yöksi oli ennustettu merelle suhteellisen samanlaista tuulista keliä mitä 30 vuotta sitten ja 4-metrisiä aaltoja.
Täytyy kyllä sanoa, että vaikken ole taikauskoinen, niin viime yönä olisin saattanut perua laivareissun.
14 tykkäystä