GE keikkunu dow jonesissa alusta asti, kunnes -17 surkeiden sattumusten summana alkoi pulkkamäki. Alamäessä luiskahti dow jonesista pihalle viimeisenä mohikaanina ja ensimmäistä kertaa dow jonesin historiassa, since 1907. GE pilkottiin 2024 ja alkuperäistä yhtiötä taitaa edustaa GE aerospace.
Timantit on ikuisia, yhtiöt eivät ole.
Milloinhan microsoftin alamäki alkaa?
Onko kokemusta minkälainen stoploss taso on pump&dumpissa paras? Ajattelin aika tiukkaa stop&lossia jos pumppaus ei lähde vetämään heti. Sais tällätavalla parhaan riskituottosuhteen
Mä näen. Nuo sovellukset eivät tule ikinä vastaamaan sitä tilannetta, että ihmiset ovat samassa tilassa.
Vaikka meilläkin pitkälti jokaisella on selkeästi määritetty tehtävänkuva ja mittaritkin mittaamaan tuotosta, niin silti työskentely on niin paljon tiimien sisällä kommunikointia että tiimien välistä kommunikointia että se ei vain toimi. On huomattu, että se nostaa kynnystä ottaa yhteyttä henkilöön jolle on asiaa, jos hän ei ole samassa tilassa. Niin se vain menee. Ja vaikka ottaisikin, niin se on hitaampaa. Teamsit yms. on yliarvostettuja siinä, missä mittakaavassa niiden oletetaan korvaavan työpaikalla työskentelyn, sosiaalisen olemisen jne.
Jotenkin näistä uutisista tulee vain mieleen se, ettei työnantaja luota työntekijään ja siihen sitten verhotaan syitä, millä ihmiset on ehdottomasti saatava konttorille
Omasta puolestani voin kertoa, että suurin syy siihen miksi etätyö ei toimi (ainakaan meidän työympäristössä) on se, että sekä kunkin oma työskentely kärsii että myös toisten.
Luonnollisesti jo useimpien tarve kommunikoida tuotantolaitoksen kanssa jo viimeistään poissulkee etätöiden mielekkyyden.
Samaa mieltä.
En ymmärrä aivan viime aikoina useammassakin artikkelissa aloitettua etätöiden demonisointia. Lisäksi nämä jutut tuntuvat ammentavan pääosin samoista lähteistä (Broman Group) ja nojaavan samoihin ennakkotapauksiin (Amazon).
On toki mahdollista, että kyseessä on aiemman jutun kierrätys, mikä herättää julkaisun syystä entistä enemmän kysymyksiä.
Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen ja monessa organisaatiossa asiantuntijoiden saatavuus on kiinni nimenomaan siitä, että he saavat tehdä töitä haluamassaan lokaatiossa ja yhtä enenevästi myös haluamaansa aikaan. Tämä on monella alalla täysin mahdollista ja muuttumassa käytänteeksi. Vain silloin, kun työnantaja katsoo paikallaolon tarpeelliseksi (mm. erilaiset yhteiset tapahtumat, tiedotustilaisuudet, brainstorming, asiakkaan vaatimukset, tietoturvasyyt yms.) tullaan toimistolle.
Omalla työpaikalla ei ainakaan edes riitä jakkaroita meille kaikille joten etätöissä on siksikin oltava. Ja miksei oltaisi, oma työmatka on sängystä päätteelle kaksi metriä ja olen työnantajan käytettävissä tarvittaessa viisi minuuttia heräämiseni jälkeen.
Etätöiden johtamista pelätään turhaan. Siihen on olemassa työkaluja joita on vain osattava käyttää.
Mutta ymmärrän myös jos joku haluaa mennä konttorille töihin, se ei ole meiltä etätyöläisiltä pois. Työelämä kuitenkin nojaa enenvissä määrin edellä mainitsemiini vapauksiin, ja niiden rajoittamisesta seuraa tyytymättömyyttä ja sen myötä työntekijärotaatiota.
Tämä ei ole oikeastaan ollut vitsi ainakaan omalta osaltani, ehkä siksi en tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. 
Olen monesti tunteja päivässä teamssissa niin, että tehdään yhden, joskus kahden kaverin kanssa töitä. Yksi jakaa näyttöä, muut pystyvät muokkaamaan samaa dokumenttia. Kynnystä ottaa yhteyttä ei ole, vilkaisee kalenteria ja pistää viestiä/soittaa. Jos ei heti onnistu, niin kalenterikutsu.
Sama toimistolla, kolmen näytön sijasta käytössä yksi. Ihan maksimissaan kaksi. Jos useampi henkilö, se on neukkarihommia, jossa jokaisella läppäri ja yksi saa kunnian taistella sen viiveellä toimivan telkkarin kanssa, jolloin ainoa vaihtoehto on tuplata oma näyttö ja edelleen käsissä on vain se yksi näyttö. Työteho tippuu, ainoa tilanne missä näen tuon hyödyllisenä kun mietitään jotain isompaa projektia kriittisessä vaiheessa. Toimistolla on ihan kiva käydä välillä, mutta ei siitä mitään tehokasta työntekoa saa aikaan vs etänä.
Joo uskon toki, että joissakin yrityksissä ja työympäristöissä voi toimiakin. Varmasti jo lähtökohtaisesti helpompaa sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole valmistavaa tuotantoa.
Mutta kun suurin piirtein ainoa asia mitä tehdään on tämä
ainoa tilanne missä näen tuon hyödyllisenä kun mietitään jotain isompaa projektia kriittisessä vaiheessa.
niin sillon ei 
Annan myös paljon painoarvoa sille, että tähän mennessä kukaan ei ole ehdottanutkaan etätöitä, koska arvelee että esim. yhteenkuuluvuuden tunne kärsisi aika nopeasti siitä, jos emme olisi samassa paikassa.
Kiitos linkistä, vaikkakin se viekin lakiin vuodelta 2016. Niin paljon ei ole aikaa, että viitsisi kaivaa 1970-luvun alun lakia, koska näyttää nykylainsäädäntökin olevan tarpeeksi viranomaisystävällisesti kirjoitetulta.
Löytyi tällainen kohta ko. laista:
"Edellä 55 §:ssä säädetyistä vaatimuksista voidaan lisäksi poiketa seuraavissa maallikkotöissä:
Sisustusvalaisimet on ihan erikseen mainittu, mutta valitettavasti vain asennus-, korjaus- ja huoltotöiden osalta, joten poikkeus ei koske sisustusvalaisimien valmistusta omaan käyttöön eikä varsinkaan myyntiin. Laista saattaisi löytyä lisätietoa omaan käyttöön vs. myyntiin -erosta, mutta lukekoon itse yllä linkitetystä laista se, ketä kiinnostaa.
Puoli vuosisataa sitten eräs Juurikin silloin tuntema henkilö väkersi lasista ja metallista sisustusvalaisimia, mutta joutui lopettamaan, kun joko laki tai viranomaisohjeistus muuttui. Muistikuvat ovat hatarat, joten on parempi olla sanomatta, kumpi. Katkeruus jäi parhaiten mieleen.
Lasia ja metallia ei yleensä pidetä helposti tulipaloja aiheuttavina materiaaleina. Samaan aikaan Anttilasta sai ostaa riisipaperivarjostimia hintaan 6 mk 90 penniä, mutta nepä tulikin Kiinasta, jossa turvallisuusasiat on aina vimpan päälle kunnossa.
Suomessa laki on kaikille sama, mutta viranomaisten laintulkinta vaihtelee, joten eri puolilla Suomea laki on vaikutuksiltaan erilainen. Analogia: ei muuten ole vielä saanut Juurikki pysäköintisakkoja, vaikka Tampereella paljon parkkeeraakin. 
Mainitun sisustusvalaisimia väkertäneen, nyttemmin edesmenneen, henkilön tuotoksia näkee vieläkin aina muutaman vuoden välein kirppareilla, joten tuotannon määräksi voisi kuvitella muutama sata ennemmin kuin muutama kymmenen. Pitäisiköhän ensi kerralla vastaan tullessa ostaa, sillä nythän ne on mainittu somessa, joka takaa tuotteelle jatkuvan tasaisen arvonnousun tästä ikuisuuteen. 
Kyse on kodin käyttötavarasta. Harmi kun vaatisi hieman itsekuria, että oppisi pitämään esteettisesti viehättävänä niitä rumia tekeleitä. Auttaisikohan jos keksisi uuden termin tai peräti uuden tyylisuunnan, kuten “60/70-lukujen pienteollinen ITE-nikkarityyli”? 
Ps. Mikä ihmeen ITE? Mitä ITE-taide on? - Ite-taide
Hämeessä oltiin ajeltu yöllä miljoonaa ylinopeutta, mikä oli jälleen kerran ylittänyt jostain syystä uutiskynnyksen. Sitähän sitten aamukahvipöydässä paheksuin. Hyi.
Jutun kuvitus sai sen sijaan miettimään samaa asiaa kuin aiemmin. Miksi ihmeessä Suomen poliisin pitää vaihtaa VW:n logo johonkin custom-poliisilogoon?
Olen aika paljon olen eri maissa matkustellut enkä ole missään muualla nähnyt tällaista. Syy on varmaan se, että: 1) Se on turhuutta, 2) Siitä ei olla valmiita maksamaan ylimääräistä.
Logossa ei ole mitään vikaa. Hieno on. Rahaa on.
Nyt tarvitaan jonne-versen apua.
Maistoin sokeritonta Noccoa, alkuun hyvänmakuinen, mutta tyly jälkimaku. Joku kuvaili ’väljähtyneen kuohuviinin jälkimauksi ’, aika lähellä mielikuvana.
Onko ehdotuksia hyvänmakuisesta sokerittomasta energiajuomasta (pl. Celsius)?
Onko kokemusta:
Avioliittolaissa on säädetty omaisuuden jaosta avioerotilanteessa.
Jos ei avioehtoa, pääsääntö on laittaa omaisuus puoliksi.
Mutta erityistilanteita varten on säädetty myös osituksen sovittelusta:
Kumpikaan ei saisi saada perusteetonta taloudellista hyötyä. Jos toisella on vaikkapa ollut tuntuvat säästöt jo ennen avioliittoa ja on omaisuutta hoitamalla kasvattanut omatoimisesti säästöjään, voi ainakin teoriassa saada tilannetta neuvoteltua oikeudenmukaisemnaksi.
Siis jos omaisuus vaikkapa:
-A omistaa pörssiosakkeita miljoonalla mikä on kertynyt pientä pesämunaa pitkään hautomalla
-Yhteinen maksettu talo
-B omistaa 100 te: n talletuksen.
-A on maksanut talouden laskut
Sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kesto ja yleistilanne. Jotta kullankaivajat ei hyödy liikaa vanhan jäärän naimisesta.
Minkähänlainen lienee tilanne, sovelletaanko sovittelupykälää kuinkakin helposti?
Itse asiassa meillä on valmistavaakin tuotantoa, mutta tuo ei ole omassa työnkuvassa kuin pieni osa.
Pääasiassa työt ovat excelin, teamssin ja muutaman muun softan ympärillä, jossa yhdellä näytöllä on aivan kädetön olo.
Mutta ymmärrän hyvin, ettei tämäkään sovi kaikille ja tilanteita on erilaisia
Siellä on tekniikkaa ton logon takana, syy ei siis ole niim “turhamainen” sama myös MB maijoissa.
Erikois rakenteella varmistetaan asennuksen sopivuus ja toiminta.
Samalla vaivalla saatu hieno logo mukaan designiin, pelkän kalsean reikälevyn sijaan.
Aika ison osan tuo miekka käytettävissä olevasta tilasta vie. Mietin itsekin tuota tekniikka-asiaa, mutta en tiedä minkälaista anturia tuollaisen alumiinireikälevyn taakse voisi edes laittaa. Onko sinulla tästä tietoa vai oliko tuo arvaus?
Lehdestä olen lukenut että kaiutin olisi.
Toki en ole tarkistanut itse.
Tuohon tyylikkääseen muutostyöhön on myös toiminnallinen syy. Tuolla ritilän takana syvennyksessä on hälytyslaitteiden kaiutin, joka toimii paremmin kun sitä ei suljeta tiiviillä yhtenäisellä lätkällä, jollainen tuon ikäisen transporterin merkki on. Joissain poliisin käyttämissä ajoneuvoissa, kuten MB vitoissa, automerkin logo on toteutettu verkkorakenteella joka ei samalla tavoin haittaa kaiuttimen toimintaa. Poliisi on ilmeisesti kuitenkin halunnut autoihinsa yhtenäisen ilmeen ja asennuksen, mistä syystä näissäkin on vastaava poliisin merkki. Vitossa tuo logo on muuten huomattavasti syvempi, jolloin siinäkään kaiutin ei mahdu alkuperäisen merkin kanssa tuonne “syvennykseen” vaan se täytyisi asentaa puskurin taakse.
No onhan sekin tekniikkaa, mutta pysyn edelleen kannassani: Turhuuksien markkinat. Jotenkin ne ruotsalaiset ja saksalaiset onnistuu mahduttamaan sen kaiuttimen jonnekin muualle, kuin VW:n custom-logon taakse.
Tämä täytyy selvittää. Onko Ruotsalaisilla sama kaiutin, lähteekö siitä yhtä paljon desibelejä? Onko se halvempi vai kalliimpi? Paljonko maksaa per desibeli 50m havaintoetäisyydelle?
Ylipäätään nuo kaiuttimet saisi olla tehokkaampia. Aika huonosti etenkin kovemmissa nopeuksissa kuulee ihmiset kähestyvän hälytysajoneuvon äänen autoihinsa.
