Jukka Oksaharjulta pohdintoja liittyen tämän vuoden vikaan kvartaliin. 
Kalenterivuoden 2024 viimeinen neljännes käynnistyi kuluvan viikon tiistaina. Lähiaikoina pörssiyritykset tiedottavat kolmannen vuosineljänneksen tulosluvuistaan viestittäen myös loppuvuoden näkymistään. Mitkä markkinateemat ovat yksityissijoittajan kannalta keskeisimpiä loppuvuoden aikana?
Tässä kahvia nautiskelen ja odotan Incapin posaria saapuvaksi.
Tänään kun on historian valossa teoreettisesti ensimmäinen päivä kun siitä voisi kuulua. Seuraavat 2 viikkoa on yhtä seismistä vyöhykettä.
Jotta ei kukaan sokeana sopuloisi niin posarihan ei ole täysin varma, eikä edes varma.
Hyvää viikonloppua foorumille 
Oma mummo yli 106v oli elossa vielä Korona pelon ollessa pahimmoillaan ja oli tolkuissa(ei ole enää elossa). Muisti kaikki vanhat asiat kuin eilisen, mutta ei kunnolla muistanut eilisen tapahtumia. Juteltiin taudeista ja hän kertoi sairastaneensa Espanjantaudin lapsena ja kertoisen olleen heikkona pitkään ja sängyssä, että paha tauti mutta että nopeasti siitä sitten kuitenkin selvittiin ja elämä jatkui, vaikka hänenkin sisaruksia kuoli. Oli samaa mieltä koronasta että kohta se on kokonaan ohi. Juttelun jälkeen kun menin kotiin, laitoin ‘all in’, melko lailla juuri koronapohjilla. Kun on ikää tarpeeksi, niin näkee yli hetken hötkyilyjen ja paniikkien.
Tässä vinkki teille, jotka haluavat ilahduttaa kumppaniaan!
Kiva vinkki. Juoksin kiireellä Puuiloon, jossa kertoivat tarjoilun loppuneen klo 17. Varsinkin rouvani oli vihainen.
Montako söit 
Olen varma että status muuttuu jo ennen kuin salkkusi alkaa kakkosella 
Taisin syödä loput.
Söin suruuni, koska ei ole kumppania. 
Jos taas puolestaan oikeastaan haluatte (mitenkään Sijoittaja-alokkaan makkaraa väheksymättä) ilahduttaa kumppanianne, niin viekää Plantageniin huomenna!
Nyt lähtee traakkipuut ja muut kanervat edullisesti.
Pappa voi paikata rouvan pettymystä, ja hakeutua Espoon uuden Powerin avajaisiin. Myös täällä makkaraa tarjolla, ja DJ luo tunnelmaa
Power avaa uuden myymälän Espooseen – avajaispäivälle odotetaan jonoja Power avaa uuden myymälän Espooseen – avajaispäivälle odotetaan jonoja | Kauppalehti
Olin kaverin kanssa kävelylenkillä tänään Lahdessa reilun 100 metrin päässä kerrostalosta, jonka parvekkeelta sillä hetkellä ammuskeltiin.
Kummallisesti nuo ampumiset yleistyy koko ajan, mietinkin tuossa puolitosissani, että voisin olla ensimmäisten joukossa pukemassa trendikkäät ja laadukkaat luotiliivit päälle, ehkä se voisi olla jopa sijoitus. Voitaisiinkohan niistä saada lähitulevaisuudessa uusi muodikkaan ja freshin pukeutumisen hittituote.
Ja voi pojat, kun Temu oivaltaa markkinat ja pian jonnekansa vaeltaa energiajuomapärinöissään parinkympin feikkiliivit päällä, joiden läpi paistaa päivänvalo…
Ei sitten edes osunut Ilpo Larhan Lahden kerrostaloammuskelun vuosipäivään, yli 30 vuotta siitäkin hörhöilystä jo aikaa: Ilpo Larha – Wikipedia
Tuota Larhan ja Haikkaan piiritystilannetta käytiin isän kanssa katsomassa niin läheltä, kuin vain päästiin, hämärästi muistan automatkan. Autona oli muuten Dodge Aspen.
Ehkä nämä jotkut kaverit ovat sitte niitä, jotka tekevät ne satojen prosenttien vuosituotot.
Meta saavutti 1,5 biljoonan dollarin markkina-arvon
Juuri päinvastaista mieltä ja kaikki luonnolliset monopolit kuten vedenjakelu sekä raide- ja tieverkko pitäisi välittömästi yksityistää. Muut julkkarifirmat saavat väliaikaisesti jäädä, mutta vain mikäli altistuvat täysimääräisesti markkinaehtoiselle kilpailulle tai ovat tarpeellisia uuden sektorin syntymisessä.
Perustelut:
Yksityinen tuottaa toiminnan tehokkaammin koska tavoitteena on tehdä voittoa. Julkisella motiivit ovat poliittiset ja työntekijöiden henkilökohtaisten työpaikkojen säilyvyys sekä oman työn helpous, joten toiminta on usein tehotonta.
Yksityinen pääoma on täysin lainsäätäjien ja regulaattoreiden armoilla. Vaatimuksia ja sääntöjä voidaan muuttaa kesken kaiken eikä sitoutunut pääoma enää pääse karkuun, koska luonnollisia monopoleja ei voi käytännössä koskaan siirtää ulkomaille ja valtion määrämiä lakeja sekä sääntöjä täytyy noudattaa tai bisnes voidaan takavarikoida. Jotain voi mussuttaa markkinaoikeudessa, mutta se on pitkälti voi voi, koska valtiot ovat suvereeneja toimijoita.
Poikkeus- ja hätätilanteissa sitoutunut pääoma voidaan tarvittaessa aina kansallistaa ja/tai ostaa varsin nimellistä korvausta vastaan. Meillä sijoittajilla on tästä omakohtaista kokemusta esimerkiksi Uniperin osalta.
Mediassa nostetaan aina esiin epäkohtia kun julkkari on kämmännyt lainsäädännössä ja reguloinnissa ja sitten yksityinen on päässyt rahastamaan tai sitten ei olla säädetty riittävän kattavasti palvelun laadun minimivaatimuksista. Nämä ovat aitoja ongelmia, mutta ne on mahdollista myös ratkaista. Poliitikkojen ja sitä kautta valtiovallan ydinkompetenssi ei ole terveydenhuollon tai vedenjakelun pyörittäminen, vaan lakien ja säädösten säätäminen. Pitäisikin siis keskittyä siihen mitä osaavat ja jättää kaikki muu toiminta yritysmaailmalle.
Muistelen että esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa kunnallisten energialaitosten perimä ylihinta kaukolämmöstä vastaa noin 2% kunnallisveron veroäyrissä jonka verran vuosittain tulouttavat kaupungeille budjetin paikkaukseen.
En mä väitä luonnollisten monopolien hoitamisen olevan julkisella sektorille mitenkään erityisen tehokasta, kuitenkin käytäntö on osoittanut niiden yksityistämisen johtaneen usein ryöstökapitalismiin, jossa kaikki regulaation puutteet käytetään venäläismalliin.
Yksityinen tuottaa toiminnan tehokkaammin jos on kilpailua. Monopoliasemassa yksityisen yhtiön insentiivi on tehdä palvelustaan mahdollisimman kallista.
Kun aikoinaan Fortumin luonnolliset monopolit myytiin mm. Carunalle, niin tuumattiin regulaation olevan kohdallaan. Unohdettiin kuitenkin palkata kusipäämulkku pohtimaan kuinka säädöksiä voidaan käyttää hyväksi hintojen nostamiseksi esimerkiksi konserni- ja sidosryhmälainoituksella. Kun länsimaiseen oikeuskäsitykseen kuuluu esimerkiksi investointisuoja, niin eihän mitään ongelmaa ole kun samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä otetaan lainaa täysin poskettomilla koroilla, jotka olivat täysin laillista siirtää luonnollisen monopolin asiakkaiden maksettaviksi.
Toimii myös painoliivinä lenkkeillessä! Eli ei muutakun luotiliivit tilaukseen.
Ensiksi haluan sanoa, että arvostan @Pohjolan_Eka tietämystäsi ja palstan kirjoituksiasi erittäin paljon. Luen kaikki kirjoituksesi mielenkiinnolla ja uskon oppineeni niistä myös paljon matkan varrella. Olen kuitenkin tästä asiasta ainakin osittain eri mieltä ja seuraava laveahko kirjoitus on tarkoitettu argumentoimaan mielipidettäsi vastaan, ei sinua vastaan ja toivon, että otat sen sellaisena. Lisäksi kirjoituksessa on käytetty paikoin tahallisesti kärjistäviä esimerkkejä sen alleviivaamiseksi, mitä haluan tuoda esille. Myönnän, että todellisuus on kirjoituksiani paljon monimuotoisempi, mutta ottakaa siitä se idea mitä yritän tuoda esille, jos jotakin. 
Mietin hetken, kuinka vastaisin, mutta kokeillaan.
Annoin jo esimerkin UK:n vesivarojen yksityistämisestä. Annan vielä toisen esimerkin raideliikenteen yksityistämisestä myöskin samasta maasta. Vesivarojen myötä, myös raideliikenne yksityistettiin 90-luvulla konservatiivien voiman tunnossa. Yksityistämisen piti ratkaista kaikki valtio-ohjauksen aiheuttamat ongelmat.
On 5 November 1993, John Major’s right-wing Tory government passed the Railways Act. The Act moved ahead with what even Margaret Thatcher had considered a step too far: the privatisation of Britain’s railway.
Mitä tehtiin.
The result of the Act was that rail operations were broken up and sold off, with various regulatory functions transferred to the newly created Office of the Rail Regulator. Ownership of rail infrastructure passed to Railtrack, while track maintenance and renewal assets were sold to 13 private companies across the network. Ownership of passenger trains passed to three rolling stock companies (ROSCOs), with the stock leased out to passenger train operating companies (TOCs), which were awarded contracts through a new system of rail franchising. In other words, it was a carve-up.
Miten kävi?
As a result of this carve-up, tens of billions of pounds have been siphoned out of the industry and into the pockets of the shareholders of the host of companies that feed off what should be a vital public service. A new report by my union, the RMT, Rail Privatisation: 30 Years of Waste and Rising Fares, shows that £1.5 billion or more leaks out of Britain’s railways every year in the form of profits extracted by train operating companies, rolling stock leasing companies, subcontractors, and other costs that arising from fragmentation.
Miten rautatiet toimivat? Kilpailu on varmasti ainakin tehnyt kilpailukykyiset hinnat saman alan muihin verrattaviin toimijoihin.
One problem for the UK rail network is the rise in costs. The McNulty report argues UK railways are 34% more expensive than European counterparts. One reason is that relatively short franchises gave little incentive for companies to invest in training staff or investing for long-term. This contrasts to say the Dutch model of competitive tendering, which helped to reduce costs. The implication of rising costs has been an increase in state subsidies.
Yksityinen toimijahan toimii markkinaehdoilla, joten jos hinnat ovat korkeat, se ei ainakaan tarvitse valtion tukea?
In 2018-19 net government support for the railways was £7 bn, double in real terms, pre-privatisation. However, the Covid collapse in passengers saw government costs soar. Between April 2020 and March 2023, the rail system cost the public purse more than £52bn.
On yleinen mantra, että yksityinen tuottaa toiminnan tehokkaammin voiton tekemisen vuoksi. Tämä toteutuu vain ja ainoastaan silloin, kun toiminnan parametrit on säädetty 100% sellaisiksi, että yksityinen toimija joutuu jokaisessa yksityiskohdassa tuottamaan samaa laatua, kuin voittoa tavoittamaton valtion/kunnan toimija.
Tämä ei ole koskaan totuus, sillä laajojen kokonaisuuksien raja-arvoja ei voida koskaan määritellä niin tarkasti, että siellä ei jäisi yksityiselle toimijalle tulkinnan varaa omaksi eduksi. Annan esimerkin:
Kunta sopii hoivapalveluiden tuottamisesta vanhuksille. Parametrit ovat “ihmisarvoinen elämä” ja “Terveyden ja hyvinvoinnin säilyttäminen”. Minulle on implisiittisesti selvää, mitä tämä tarkoittaa, jos omat vanhempani ovat ko. hoivapalveluissa:. Päivittäistä ulkoilua, päivittäistä yhteistoimintaa hoivapaikassa, vähintään kuukausittaisia mutta toivottavasti viikottaisia virkistysmatkoja luontoon, konserttiin, näyttelyyn tai vaikka torikahveille. Hoitaja tarvittaessa kutsuttavissa. Ei mitään kohtuutonta.
Ollessani yksityinen toimija hoidan em. asiat karrikoiden seuraavasti: Päivän ulkoilu on pihakeinu vapaasti käytettävissä. Jos pääset sinne omin voimin. Päivittäinen yhteistoiminta on elokuva aulassa telkkarista. Popcornit talon puolesta. Kuukausittainen virkistysmatka luontoon on kävely takapihan metsikön polulla, jonne rollaattori ei mahdu. Ne, jotka eivät pääse sinne, voivat istua oman rollaattorinsa päällä ja katsella hoivakotia tai polun päätä takapihan puolelta vaihteeksi. Hoitaja on paikalla aamulla 1h ja iltapäivällä 1h ja illalla 1h, juuri sen ajan, että ehtii lääkkeet jakaa. Jos on joku vaiva, pitää varata aika seuraavalle viikolle, jos hoitajan 2h viikoittaisen vastaanottoslotissa on varaamattomia aikoja. Yleensä ei ole.
Lain ja sopimuksen kirjain ehkä täyttyy, muttei välttämättä se ihmisarvoinen elämä.
Yksityinen toimija ottaa voittoa luonnollisesta monopolista kahdella tavalla:
Sopimuksista etsitään kaikki ne saumat, josta se vuotaa ja käytetään niitä pienentämään omia kustannuksia vaikka tuotteen laatu kärsisi. Tämä ei ole toimittajan vika, sillä sopimuksen laatija ei niitä asioita vaatinut. Näitä kohtia löytyy aina. Ja juristit ovat hyvä löytämään tulkinnanvaraiset kohdat, joita ei ole 100% täsmällisesti määritelty.
Kohdan 1 toiminnasta johtuvien tuotanto-ongelmien ja laatuongelmien vuoksi kerrotaan, että lisämaksusta voidaan asiat korjata, mutta hinta on 3X, koska ne ei sisälly sopimukseen, on extratyötä ja sopimuksessa on luvattu toimittajalle yksinoikeus palvelun ja lisätöiden tuottamiseen. Lisäksi, luonnollisen monopolin ollessa kyseessä, kukaan muu ei voi toimittaa palvelua.
Yksityinen toimija on lainsäätäjien ja regulaattoreiden armoilla. Totta. Lainsäätäjät ja regulaattorit ovat myös tekemiensä sopimusten armoilla, muuten toimittaja voi haastaa ne oikeuteen sopimusrikkomuksista. Lisäksi, mikäli lainsäätäjä muuttaa toimitusehtoja kesken toimituskauden, voidaan mennä oikeuteen sopimusrikkomuksesta ja vaatia kompensaatiota ja mikäli sovitaan uusista ehdoista, halvalla niitä ei toimiteta.
Luonnollisessa monopolissa on otettava huomioon se, että asiakas on lukittautunut yhteen toimittajaan. Viime kädessä valtio asiakkaana voi toki pakkolunastaa toiminnan, sanotaan 15 vuoden kädenväännön, laajojen oikeudenkäyntien ja tähtitieteellisen korvauksen saattelemana toimitusoikeuden itselleen. Paitsi tietysti jos olet Venäjä. Mutta me emme ole, ainakaan vielä. Ja toivottavasti emme sellaiseksi tule.
Ja valtion ollessa suvereeni toimija, miksi Caruna hakee sitten oikeutta Yhdysvalloista? Koska Carunan omistajat ovat siellä. Onkin mielenkiintoista nähdä, voiko Yhdysvaltalainen oikeusistuin määrätä, kuinka Suomi suvereenina toimijana kohtelee luonnollista monopoliaan.
Fortum myi Uniperin täysin vapaaehtoisesti. Tilanne, jossa se myytiin, oli aiheutunut kiinteiden kaasusopimusten matalista hinnoista, kun Venäjän toimittama halpa kaasu oli loppunut ja Uniperin oli pakko täyttää sovitut toimitusvaatimukset hinnalla millä hyvänsä - eli kalliilla nesteytetyn maakaasun tuonnilla. Saksan valtio ei muuttanut pelisääntöjä kesken kauden. Se ei tehnyt mitään. Odotti vain, että Fortum toimii jo olemassa olevien pelisääntöjen mukaan.
Koska Fortum ei halunnut jatkaa miljardien syöttämistä Uniperiin kuukausittain, niin Saksan valtio tarjoutui jalomielisesti ostamaan Fortumin ulos. Fortumin ei ollut pakko myydä. Siitä äänestettiin yhtiökokouksessa ja osakkeenomistajien enemmistö suostui Uniperin myyntiin murto-osalla ostohinnasta.
Oli Fortumin oma moka, ettei se ollut ottanut huomioon sitä skenaariota, jossa tuontikaasun hinta voi nousta. Saksan hallituksen ei ole mikään pakko puuttua yksityisen yhtiön itsensä hankkimaan ongelmaan, jossa sen tekemät sopimukset ovat kalliita. Muistaakseni Uniperin johto kertoi tästä potentiaalisesta ongelmasta, ennen kuin Fortum teki valtauksen maaliin saakka.
Ostettuaan Uniperin enemmistön, Saksan valtio jalomielisesti päätti suvereenina valtiona sallia kohonneiden hintojen vuotamisen kuluttajahintoihin.
Scholz said Uniper would be allowed to pass on cost increases to its customers despite having fixed-price contracts in place.
Olen samaa mieltä, että valtion pitää keskittyä pääsääntöisesti lakien ja säännösten laatimiseen, mutta koska niitä ei voi koskaan - heh - vedenpitävästi laatia kattamaan jokaista pientä yksityiskohtaa, luonnollisten monopolien yksityistäminen on aina huono idea. Miten tehokkaasti yksityinen toimija toimiikin, sen tärkein tavoite on tehdä voittoa, eikä tuottaa mahdollisimman laadukasta palvelua, joka parhaassa tapauksessa tulee tärkeysjärjestyksessä toisella sijalla, mutta usein ei. Tämän faktan vuoksi yksityinen toimija voi olla osatoimittajana sellaisissa asioissa, jotka se osaa tehdä hyvin, mutta vain silloin, kun se ei ole ainoa mahdollinen toimittaja ko. asiassa.
Pahoittelen lauantain pilaamista pitkällä jaarituksella. Minun varmaan pitäisi mennä sinne vanhainkotiin tai luontopolulle jaarittelemaan muille taatoille ja oraville, eikä pakottaa teitä lukemaan näitä, mutta ainakin toistaiseksi olen teidän taakka. Siirtäkää politiikkaketjuun, jos katsotte aiheelliseksi.
Hyvää viikonlopua kaikille!
