Laitanpa tähän uudestaan kuvan Suomen sähkönjakeluyhtiöistä.
Caruna saa merkitystään enemmän palstatilaa, koska sen sähkönsiirtoverkkojen omistajana oli aikanaan osittain valtionyhtiö Fortum. Ei se tosiaan kallein sähköyhtiö (Caruna) eikä halvin (Caruna Espoo).
Se että Carunan omistajat ovat verotehokkaasti - omalta kannaltaan - järjestäneet rahoituksen ei liity mitenkään luonnollisiin monopoleihin, vaan Suomen lainsäädäntöön. Vero-optimointia.
Se taas liittyy luonnollisiin monopoleihin että sähkönsiirron hinnoittelu on noussut, hinnoittelua reguloidaan lainsäätäjän toiminnalla, jota kaikki eri sähkönsiirtoyhtiöt noudattavat, ml Caruna. Tätähän on juuri kehitetty omaisuuden arvostuksen osalta. Ennen lainsäätäjä taisi sallia koko verkon arvostuksen jälleenhankintahinnan mukaan, ja sille sai tehdä sallitun tuoton. Ja jota sai vielä boostata emon kalliilla tahoituksella, tämänkin sallittua osuutta taidettiin rajoittaa.
Varmaan monet suomalaiset luulevat että Caruna on nostanut heidän sähkönsiirron hintaa, vaikka Caruna toimii rajallisilla alueilla Suomessa, valtaosa ihan muilla tahoilla.
Luonnollisten monopolien suhteen lainsäädännön laadukkuus ja hyvyys on avainasemassa.
Itse en halua olla epämääräisen palvelun, mielivaltaisen palvelun tai hinnoittelun armoilla niin julkisen palvelun kuin yksityisen palvelun suhteen.
En oikein ymmärrä näkökulmaa, että julkinen toimija on vaihtoehdottomassa maailmassa jotenkin parempi vaihtoehto.
Julkinen sekoilu vs yksityinen sekoilu?
Tehottomuus vs ahneus?
=> ajantasainen ja oikeanlainen sääntely, muuta ei tarvita
-se että lainsääntäjällä on ollut haasteita suorittaa tehtäväänsä ennakoiden ei ole yllätys, mutta petraamalla asia hoituu.
Varmasti jos on yksityistämistä vastaan niin paljon löytyy epäonnistumisia. Varmaan toisensuuntaisiakin jos haluaa etsiä.