Me boomerit olemme keräilleet lätkäkortteja 70-luvulla. Ilman vaihtareita ei olisi onnistunut keräämään kaikkia kortteja. Harvinaisemmista tietysti piti antaa paljon tavallisia vaihtarina.
Boomerit eivät enää kesät/talvet hiihtäneet 70 kilometrin koulumatkojaan, vaan keräsivät lätkäkortteja ja pelasivat pallopelejä ilman näiden hiihtäjien ohjausta
Juuri näin, mutta nämä olivat boomereiden isät ja äidit ja kaikki ennen heitä syntyneet suomalaiset. Kuvailemassasi tilanteessa oli vielä ahkio perässä, jonka kyydissä olivat pikkuveljet ja siskot
OK boomer, olet oikeassa. Boomeri on toden totta väärä termi meille kasarilla/ysärillä lapsuutensa eläneille, mutta jotenkin iskevämpi kuin “Y-sukupolviset”
Kyllä ei boomer-nuorisokaan ollut enää kunnollista, kun pallopeleihin tuhlasivat aikaansa. Paitsi pesäpalloon, joka kehittää sotilaan fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia.
Omien muistikuvien mukaan postimerkkien keräily eli filatelia oli arvossaan kasari lopussa. Pikkupoikiakin yritettiin saada mukaan harrastukseen. Minullakin oli joku sellainen kansio mihin keräsin jonkin aikaa postimerkkejä. Ei se kauaa jaksanut pikkupoikaa kiinnostaa kun en ole muutenkaan mikään keräilijäluonne.
Nykyään ei ole enää mitään havaintoa että joku keräisi postimerkkejä. Ilmeisesti harrastus on kuihtunut kirjeiden vähentymisen myötä. Tunnustaako täällä kukaan keräävänsä postimerkkejä?
Meikäläinen keräili myös näitä molempia ysärin alkupuolen ajan, eli monia hyviä harrastusvuosia kertyi!
Postimerkeistä löytyy suomalaisia postimerkkejä yhä keräilykansiossa jossain tuolla häkkitilassa. Muistelisin, että yhden omistamani tietyn sota-ajan postimerkin arvo oli jotain 100 mk joskus 30 vuotta sitten, mitähän lie nyt…? Kävin kahdesti myös postimerkkimessuilla, kun sellaisiakin järjestettiin.
Perhosharrastus oli myös lähellä sydäntä, pyydystin parin kaverin kanssa perhosia haavilla lasipurkkiin läheisen lenkkipolun niittymaiden varrella ja usein myös mummolassa. Perhosten toukkien kasvattaminen kotelosta aikuiseksi perhoseksi oli myös mielenkiintoista seurattavaa. Kerrostalon 5. kerroksen parvekkeelta lensi maailmalle monet aikuiset nokkosperhoset, suruvaipat ja neitoperhoset.
Näiden lisäksi keräsin myös jalokiviä haalien niitä mm. jalokivi- ja korumessuilta ja harrastin lintujen tunnistamista, lainaten jopa C-kasetteja lähikirjastosta, jossa oli lintujen ääntelynäytteitä. Yhä tunnistan normitallaajaa laajemmin lintuja ulkonäön perusteella, sama pätee myös perhosiin ja kivilajeihin. Luonto oli lähellä meikälapsosen sydäntä ja on yhä!
Voi luoja, miten onneton lapsuus olisi ollutkaan, jos olisin jämähtänyt NES:n tai Amigan eteen, vaikka nekin tarjolla oli, tai vielä pahempaa jos olisin elänyt älypuhelin- ja nettiaikakaudella jo lapsuuttani… Kyllä oli mahtavaa ylittää yleissivistyksessä itseään jo lapsena!
Nauraisin partaani jos Valoekin ilmoittaisi (Lehdon lailla) tekevänsä comebackin kotiakku-bisneksen kautta. Tai jonkin puolustusfirmahässäkän kautta (ex Enersense/Wetteri mitä lie).
Tuli mieleen tuosta @Sijoittaja-alokas huomiosta, että ensi lauantaina pitäisi Valoella olla katsausta.
Joo, 90-luvulla tuli keräiltyä kansiollinen. Hankinnat rahoitettiin pääasiassa pulloja keräämällä.
Strategiana oli keskittää pääasiassa nuoriin pelaajiin läpimurtojen toivossa. Eräänlaista kasvusijoittamista siis.
Viime kesänä sain hieman luotua arvoa portfolioon, pyytämällä nimmarin yhteen korttiin vuodelta 95. Ehkä tässä tapauksessa pelaajan läpimurto jäi tekemättä, jos sellaiseksi ei lasketa Luxemburgin kaljaliigaa, mutta nimmari siinä kortissa nyt on kuitenkin.
Raumaster on vuonna 1984 perustettu konepajayritys Raumalta.
Yhtiö valmistaa energia- ja metsä- ja metalliteollisuuden materiaalinkäsittelyjärjestelmiä joilla raaka-aineita, polttoaineita ja loppu- ja sivutuotteita siirretään ja valmistellaan tehdas- tai voimalaitosalueella prosessin vaiheiden välillä. Tuotteisiin kuuluu esim. siiloja, liukuhihnoja, pneumaattisia laitteita, murskaimia, seuloja ja näihin liittyvää automaatiota ym. Usein yhtiö toimittaa koko järjestelmän esim. voimalaitokselle.
Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 165 M€ ja tulos 9.9 M€. Henkilökuntaa oli n. 390.
Sama. Vaikka olenkin tällainen boomeri, niin silti aina välillä katson bitcoinin kurssikäppyröitä ja mietin, että niin vaan tuolla rahaa tehdään.
Sitten käyn taas lukemassa nämä perusprinsiipit:
Eli selkokielellä tämä tarkoittaa, että Bitcoinien louhiminen perustuu eräänlaiseen lohkoketjuteknologiaan (ketjussa olevia lohkoja), jossa yksittäiset tietokoneet ympäri maailmaa kilpailevat keskenään ja yrittävät ratkaista monimutkaisia ja vaikeita matemaattisia arvoituksia tai ns. monimutkaisia salausalgoritmeja.
Kun joku louhijoista saa lopulta arvoituksen ratkaistua, syntyy uusi lohko ja ratkaisija saa palkkioksi Bitcoin-valuuttaa. Tällä hetkellä palkkio yhden lohkon louhimisesta on 6.25 Bitcoinia. Louhintapalkkio puoliintuu aina 210 000 lohkon välein ja yleensä tähän mene noin nelisen vuotta, joten näillä näkymin seuraava palkkion puoliintuminen tapahtuu vuonna 2024. Edellinen louhintapalkkion puoliintuminen tapahtui 2020 toukokuussa.
Vihoviimeiset Bitcoinit tullaan arviolta louhimaan vuonna 2140, jolloin louhijat saavat palkkionsa pelkästään Bitcoinien siirtokustannuksista.
Palkkion puoliintuminen on lohkoketjun sisään ohjelmoitu ominaisuus, jonka tavoitteena on pitää Bitcoinien kokonaismäärä vakaana ja ehkäistä inflaatiota.
Ja totean ajattelevani ääneen, että mitä h*******ä täällä tapahtuu. Ja palaan pöydän ääreen laskemaan Hesulin firmojen PE-lukuja…
Oho, meikäläisellä näköjään ensimmäinen vuosipäivä foorumilaisena tullut täyteen!
Nettihistoriaa on takana jo vuosikymmeniä, mutta Inderesin sijoitusfoorumi on rehellisesti sanottuna ensimmäinen foorumi, jossa olen edes jollain tapaa aktiivinen kirjoittaja ja jonka aihealueita ja keskusteluja tykkään lukea ihan päivittäin.
Siispä iso kiitos Inderesille mahtavasta foorumista ja foorumilaisille kiitokset laadukkaasta sisällöstä! Mahtava yhteisö!
Mielestäni tätä ei kannata ajatella niin monimutkaisesti. Aika vähän tuolla itse teknologialla on tekemistä bitcoinin hinnan nousun kanssa.
Ajattele bitcoinia poikkeuksellisen likvidinä spekulatiivisena alternative sijoituskohteena tai keräilykohteena. Sitä ei tule enempää kuin 21 miljoonaa, joten sen hinta nousee, jos sitä halutaan omistaa enenevissä määrin.
Ajattele verrokkina vaikka harvinaista viskipulloa. Kyllä niitäkin omistamalla on vaurastunut, jos on itse malttanut litkiä halvempia litkuja.
Noin se toki on, mutta tavallaan haluaisin ajatella, että ehkä olisi hyvä kun teknologialla olisikin tekemistä arvon nousun kanssa. Mietin kaikkia niitä, jotka siellä autotalliensa perukoilla koittavat laitteillaan jyrsiä bittejä kuin oravat pähkinöitä. Nvidia ja Fortum ainakin kiittävät.
Silloin edes jollakin olisi jotain tekemistä arvon nousun kanssa.
Ajattele bitcoinia poikkeuksellisen likvidinä spekulatiivisena alternative sijoituskohteena tai keräilykohteena. Sitä ei tule enempää kuin 21 miljoonaa, joten sen hinta nousee, jos sitä halutaan omistaa enenevissä määrin.
Tuon ajatuksen ostan heti. Mutta eikös sen pitänyt olla valuutta…
Keräilykohteesta puheen ollen, voitaisiinko (hieman kahvihuoneen viikonlopun teemaa sivuten) sopia, että vuoden 93-94 Sisu-sarjan Jouko Narvanmaan kortit ovat arvokkaita? Vaikka ihan kryptovaluutta. Ne kaikki kortit on jo olemassa, joten luontoakin säästyy, kun ei tarvi louhia.
Ihan käsittämättömän kuuloinen puhallus viritteillä.
Tuotteisiin kuuluu esim. siiloja, liukuhihnoja, pneumaattisia laitteita, murskaimia, seuloja ja näihin liittyvää automaatiota ym. 
Usein yhtiö toimittaa koko järjestelmän esim. voimalaitokselle.
