Itselle ei kotoa tullut vinkkejä vaurastumiseen mutta töitä opetettiin aina tekemään ja minähän tein. 14v aloitin kesätöissä ja yläasteella sekä ammattikoulussa tein töitä koulun ohella koko ajan. Valmistumisen jälkeen ei ollut ongelmia löytää töitä ja töiden ohella olen opiskellut kokoajan itselle lisää ammatteja sekä pätevyyttä. Voi kun alusta asti olisi osannut edes kymppejä laittaa jonnekkin kasvamaan korkoa korolle. Onneksi ohjauduin kuitenkin itse tutkimaan vaurastumisaiheista kirjallisuutta ja aloin säästämään säännöllisesti rahastoihin sekä osakkeisiin. Parempi aloittaa takamatkasta kuin ei ollenkaan.
14 tykkäystä
Ammatikouluista sen verran, että ainakin jossain paikoissa lintsaamista katsotaan suurissa määrin läpi sormien ja osa (en tiedä kuinka suuri osa) käy vain “pakolliset” hommat ja tunnit tutkinnon saamiseksi. Ehkäpä talouskasvatus ei ammattikouluissa tavoittaisi tätä haluttua kohderyhmää, jos näitä ei saada edes opetukseen paikalle ja tämä varmaan aiheuttaa lamaantumista myös opettajissa. Tähän voisi toki vastata järjestemällä jotain niin mielenkiintoista talouskoulutusta, josta suurin osa saisi jotain irti ja eväitä oppimisen jatkamiseen.
2 tykkäystä
Itselläni sama. Sain jostain syystä erilaisen kasvatuksen, kuin nuoremmat sisarukseni, mitä tulee työstä ajattelemiseen.
Äiti painosti minut tekemään jotain sivuduunia jo 14-vuotiaana, jotta pystyin maksamaan omat puhelinlaskuni, siispä jaoin kerran viikkoon perjantaisin 3-4 tunnin ajan lähiölehtiä aina armeija-aikaan asti. Myös kesätyöt tulivat kuvaan ensimmäisen kerran ja joka kesä menin kesätöihin. Jokaisen puhelinlaskuni ja ostokseni maksoin aina omilla rahoillani ja siitä jälkikäteen jopa ylpeä, koskaan en pummannut rahaa vanhemmiltani, en tosin koskaan tarvinnutkaan mitään. Pitkälti näillä opeilla ymmärsin työn tärkeyden ja omaksuin taloudenhallinnan hyvinkin nuorena.
Nuoremmat sisarukseni pääsivät helpommalla vanhempien luona asuessaan ja ovat nyt taloutensa kanssa koko ajan tiukilla samaan aikaan, kun menot kasvaa, jopa turhanpäiväisyyksillä. Isoveljenä koen velvollisuudeksi kaikkia opastaa ja auttaa talouden kanssa muistutellen myös sijoittamisen tärkeyttä, mutta ei niitä tunnu kiinnostavan.
19 tykkäystä
Ei päivää, että Hesuli ei kyntäisi. Mikäli tulisi vielä jokin hikka jenkeissä, niin sitten vasta ;“minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy”.
9 tykkäystä
Ei varmaan mikään, mutta miten sinne enää maahanmuuttaja pääsee 
Ping @Pohjolan_Eka . Millon Erkki Pohjola tekee makumatkan ja käy toteamassa pölyisen lukon Fuengirolassa ja haastattelee naapureita?
8 tykkäystä
En yleensä jaksa turhautua asioista, mutta kyllähän tämä tuntuu suorastaan vi**uilulta sen sukupolven edustajana, joka tuskin tulee millään tasolla nykymuotoisen eläkejärjestelmän hedelmistä nauttimaan. Suomesta puuttuu tunnetusti varhaisen vaiheen kasvu/startupyritysten riskirahaa verrokkimaihin nähden. Sen sijaan, että eläkevaroista edes osaa laitettaisiin vaikkapa näihin alkuvaiheen pääomasijoitusrahastoihin, jotka historiallisesti tuottaneet >20% IRR samalla kasvattaen vientiä, työllisyyttä ja osaamispääomaa, on eläkevaramme jenkki-ruokakauppojen 60 P/E:n kasvuodotusten varassa.
Taidankin tästä lähteä metsään rakentamaan savimajaa omien >85v eläkepäivien turvaksi, sillä nykyisestä eläkejärjestelmästä ei siihen ole.
60 tykkäystä
Taloustaitojen opetuksen osalta ollaan paremmassa tilanteessa kuin koskaan. Eikä sijoittamisen oppimismahdollisuudet ja sopivien sijoitustuotteiden saatavuus ole olleet ikinä näin hyvällä tasolla. Globaaleja matalakuluisia indeksirahastoja löytyy vähän joka pankin valikoimasta ja tietoa löytyy suomenkielisenäkin internetistä todella vaivattomasti.
Epäilen, että se todellinen ongelma on kulutuskäyttäytymisessä. Toksinen materialla leveilyn kulttuuri ohjaa nuoret käyttämään rahoja, joita heillä ei ole, turhuuksiin, joita he eivät tarvitse.
18 tykkäystä
Lisää rahoitusta $925 miljoonan valuaatiolla:
9 tykkäystä
Näinpä. Itse opetan siten kuin parhaaksi näen. Käyn läpi verot, tukijärjestelmät, työsopimukset, asunnon hankinnat, auton hankinnat. Kannustan omistusasunnon hankintaan- siinä harvemmin häviää. Ongelma on juurikin lisääntyvä ymmärtämättömyys järjestelmän toiminnasta. Se, että jääkö opetuksistani mitään päähän amis ikäisenä, onkin kokonaan toinen juttu.
4 tykkäystä
Oon pohtinu samaa.
Ja tullut siihen tulokseen, että olen alkanut opettamaan näitä asioita jätkälle jo nyt eskari-ikäisenä 
1 tykkäys
Taas kun tullut puheeksi, että talouskasvatus pitäisi olla entistä enemmän koulujen vastuulla jo ala- ja yläkoulussa, sekä ammattikoulussa, niin tarkistetaanpa peruskoulun opetussuunnitelmasta, mitä se oikeasti pitää sisällään. 
Tavoitteet esimerkiksi luokille 4-6. En viitsi kaikkea kopioida, tulisi aikamoinen sillisalaatti. Googlesta löytyy aika helpolla.
Talousosaaminen on siis osa arviointia, joka tehdään kaikille (pl. yksilöllistetyt oppimäärät). Näin ollen kaikki jotka peruskoulun läpäisevät nykyopetussuunnitelmalla, saavat talouskasvatuksen alkeet. Kaikkeahan aina voisi enemmän, mutta johonkin se raja vedettävä melkoisen niukkojen resurssien kanssa.
Tähän pätee myös vanha viisaus siitä, että tietenkin talousfoorumilla halutaan enemmän talousopetusta. Pakkotoistosta jos kysyisin, pitäisi kyykkäys, mave ja penkki olla opetussuunnitelmassa! Elokapina voisi kertoa, että vaatteet tulisi ommella itse parkatuista teko-hirvennahoista.
Mitä ajan takaa: Vastuu perusasioiden jälkeen kodeilla. Vanhemmilla. Huoltajilla. Kasvattajilla. Ja ihmisellä itsellään.
Tunnistamiseksi tulemisenkin riskillä heitän haasteen, jota palloiteltiin opettajanhuoneessa about viikko takaperin:
Jos koetaan, että talousasioita pitäisi opettaa enemmän, ja siihen olisi intoa, ottakaa yhteys kouluihin! Esimerkiksi minua saa lähestyä privana, ja lupaan järjestää sinulle mahdollisuuden pitää taloudesta 1-2h luentoa yläkouluikäisille teineille, jotka palavat halusta kuulla esityksesi korkoa korolle ilmiöstä, sekä kustannustehokkaasta pitkäjänteisestä indeksisijoittamisesta. Odotan yhteydenottoasi! (ps. tämä tietenkin rakkaudesta lajiin- palkkiolla, mulla tunnit aivan täysi muita töitä)
30 tykkäystä
Buffetilla käteispino kasvaa kasvamistaan ja oma sotakassa on melkein kokonaan käytetty (tosin Hesuliin lähinnä). Ei ole vaikea arvata kumpiko oraakkeli on oikeassa.
12 tykkäystä
Opintotuen avustusosuus on pienennetty hyvin pieneksi ja lainaosuutta kasvatettu, Suomessa on korkea työttömyys melkein aina ja valmistuvan usein vaikea työllistyä niin lainaa ei ole järkevää ottaa, pl. lääkärit tms. Pojan opiskelukaverit (AMK) on hiukan iäkkäämpiä ja he käy käytännössä kaikki töissä, ja pakosta melko isoja tuntimääriä että raha riittää omaan asuntoon ja elämään, koulu sitten joustaa vastaavasti.
Jos ei ole tullut mietittyä vielä lainkaan, miten AI tulee muuttamaan maailmaa (ja sijoitusmarkkinoita), niin tässä tunnin mittainen paketti miettimisen aihetta.
Itse olen kallistumassa samalle kannalle kuin Whitney Tilson, että muutoksen nopeus tulee löymään useimmat ällikälle lähivuosina.
Otsikointi on vähän raflaava, mutta voisi olla myös “coming A.I. collapse” → “coming A.I. revolution”.
Vahva suositus.
2 tykkäystä
Whitney on fiksu äijä, mutta aika jyrkkä kannanotoissaan. puhui muutama vuosi sitten miten kaikki (90%) autoista olisi itseajavia ja ns robotakseja 2024. toisaalta ei kukaan halua kuunnella talousuutisissa jenkeissä toisaalta ja toisaalta mielipiteitä.
6 tykkäystä
Tuskin on oikeassa kaikissa detaljeissa, enemmän tuossa on mielestäni relevanttia muutoksen nopeus ja suuruus.
1 tykkäys
Molemmat tietty!
9 tykkäystä
Ihan hyvä video. Mukava kuunneltava tuo Whitney, vaikka nuo aina pakolliset mainoskuviot mukaan tietysti tulikin.
Aina tällaiset laittavat miettimään, vaikkei nyt mitään maata mullistavaa tietoa tullutkaan. Huomaan, että monen tekoälyyn liittyvän asian kohdalla olen jäänyt “labra-vaiheeseen” (oma keksimä termi). Eli uskon kyllä, että tekoäly tulee korvaamaan monia palvelualan työtehtäviä (videolla oli ainakin kassatyöt, asianajajat, lääkäreiden tekemä diagnostinen työ (MRI, röntgen) jne)., mutta sitten aina mietin, että milloin se tekoäly on Pihtiputaan terveysasemalla tekemässä diagnoosia lääkärin apuna? Tai korvaamassa sen 400 €/h maksavan liimatukka-lakimiehen kun olen Länsi-Espoon käräjäoikeudessa? Kuka sen tekoälyn noihin järjestää? Ja millä aikataululla?
Ehkä looginen reitti on suuret yritykset ja kaupungit ensin… Ehkä tuossa odottamattomassa nopeudessa onkin kyse juuri siitä, että sitten pilotointien jälkeen ilmiö leviääkin nopeammin kuin voisi odottaa. Energiapuoli (energian esim. sähkön riittävyys) koko kuviossa on tosiaankin mielenkiintoinen ja sitä on myös maanläheisempää ajatellakin.
5 tykkäystä
Hyviä mietteitä @Denny. Sähkö lienee se suurin pullonkaula. Suurilla pelureilla on nyt jo pienydinvoimaloista vipinää käynnissä USA:n suunnalla. Saa nähdä kauanko menee, että ensimmäisiä lupia haetaan myös Suomeen. Itsekin veikkaan, että muutos lähtee suuryrityksien joukosta vyörymään ketjussa eteenpäin. Julkisella sektorilla terveydenhuolto voisi olla potentiaalisesti suurin käyttöönottaja sektori julkisella puolella. Varmaan ensin ottavat jenkkien opeista mallia tms.
1 tykkäys