Haha niin on, tai ainakin jos olettaa että kirjoittaja on mies
Onneksi otin ne pois mitä olin asettanut, mm. Qt, Wärtsilä olis mennyt stoppiin heti avauksesta ja nyt ne on ylempänä Ja esim MIND teki eilen uudet 52 viikon huiput. Muutenkin tuo IBKR salkku on tietty AOT niin ei tässä huvita ottaa lisää veroja maksuun kun melkein kaikki on plussalla ja muutenkin nuo REIT:it on pitkässä pidossa ja jatkuvassa lisäyksestä.
Toki tarkkana pitää olla mihin markkina tästä lähtee. Tänään saa viritellä ehkä uusia stoppeja tiettyihin lappuihin missä on alapuolella gäppejä auki yms. laskutrendiä havaittavissa.
Ootteko kiinnittäneet huomiota noiden @Ilkka6 postaamien tuntemattomampien keskisuurten yritysten järjestäen mataliin liikevoittoprosentteihin? Liikevoitto suhteessa liikevaihtoon jotain -5% - 5%, monesti jossain 2-3% kieppeillä.
Olen itsekin kiinnittänyt huomiota. Mieleen on tullut muutamia mahdollisia syitä:
Suomen ja Euroopan nihkeä taloustilanne vaikuttaa moniin, osalla myös mahdollisesti Venäjältä häipyminen (sen ovat tehneet jokseenkin kaikki jotka ovat siellä olleet)
Olen koettanut ottaa mukaan mahdollisimman monia toimialoja joista osa on luonteeltaan varsin matalakatteisia esim. kovan kilpailun vuoksi
Monet ovat perheyrityksiä jotka eivät välttämättä hae maksimaalista tulosta nykyhetkessä vaan joko pitkän aikavälin kasvua tai varovaisuutta ja vakavaraisuutta. Tuloskuntoa saatetaan jopa “piilotella”.
Osa on suhteellisen varhaisen vaiheen startuppeja jotka voivat olla miinuksellakin.
Osa yhtiöistä voi vaan yksinkertaisesti olla keskinkertaisesti tai kehnosti johdettuja
Tästä saa vähän semmoisen kuvan, että kaikki varoittaneet firmat jatkavat aina lisää alaspäin ja joku tulosvaroitus/heikko tulos olisi aina syy kääntää suositusta. Näinhän asia ei tietenkään ole vaan aina pitää arvioida mistä varoitus johtuu ja miten se suhtautuu aiempaan näkemykseen yhtiöstä.
Kuten @JNivala kirjoitti, analyytikot ovat tyypillisesti (yli)optimistisia joka selittää osittain asiaa ja suurin haaste voi ollakin että yhtiöitä keskimäärin pidetään liian laadukkaina. Sen tunnistaminen, milloin yhtiön kilpailukyky on oikeasti pysyvästi heikentynyt on varsin vaikeaa ja semmoista johtopäätöstä on yhden kvartaalin tai vuodenkaan perusteella vaikea tehdä. Jommallakummalla puolella se suosituskin pitää kuitenkin koko ajan olla. Markkina on aika nopea reagoimaan ja onneksi joskus käy niinkin että ongelmat ovat oikeasti tilapäisiä, eikä lisää profareita tule, vaikkapa Terveystalo syksyllä 22 tai Incap viime vuonna. Tällöinhän on ollut ihan oikein pysyä varoituksista ja kurssilaskusta huolimatta positiivisena.
EDIT: Tähän sen verran että Incapissähän isoon negariin mentiin kyllä negatiiviselle puolella, mutta anyway pointti oli että kaikki ongelmat eivät ole merkki pysyvästä muutoksesta
Tämä ja tuo koko hindsight bias on hyvä pointti ja kannattaa pitää mielessä.
Hienoa, että tuot esiin näitä. Paljon ollut yrityksiä, joiden olemassaoloa ei ole tullut ajatelleeksi vaikka ‘tavallaan’ on tiennyt. Suomessa on kekseliäisyyttä ja hyviä ideoita mutta siihen se tuntuu monesti jäävän. Meiltä ei tule IKEA tyyppisiä globaaleja menestystarinoita.
Mistä kiinnostuksesi kumpuaa? Kuitenkin näet kohtuullisen vaivan selvitellessäsi faktoja.
Tätä sarjaa seuratessa alkaa jo odottamaan ja funtsimaan mikä voisi olla vuorossa…ja yllättyy kun ei hajuakaan.
“EDIT: Tähän sen verran että Incapissähän isoon negariin mentiin kyllä negatiiviselle puolella, mutta anyway pointti oli että kaikki ongelmat eivät ole merkki pysyvästä muutoksesta”
Saatte anteeksi, kunhan ei toistu.
Incap on niitä harvoja Helsinki-osakkeita joissa näen Nordean lisäksi vähänkään valoa tunnelin päässä.
Joku täällä tuuletteli jo NoHon 9 päivän nousuputkea mutta tänä vuonna keskisuuressa kaupungissa useampien pikkujoulujen kokemuksella yöelämästä voin sanoa ettei ainakaan alkoholin kulutus tuota yrittäjille pennin hyrrää.
Boomerit ovat liian väsyneitä (ja köyhiä) juomaan entiseen malliin, nykynuoret menee yökerhoon seurustelemaan ja yökerhon meno muistuttaakin enemmän herätysjuhlaa. Vuoden hittijuoma ja sisään heittotuote oli halpa hanaolut+karaoke.
Kun tähän lisää vielä sen ettei ihmisillä ole varaa syödä ulkona niin ravintola-ala RIP.
Onko sinulla datat mahdollisesti helposti saatavissa? Voisiko näistä tehdä jonkin yhteenvedon? Kuinka firmat eroavat joukkona esimerkiksi Indereksen seuraamista firmoista?
Mielestäni on aina mielenkiintoista tutkia miten maailma toimii, ja kun kyseessä on näin suuri kysymys johon ei koskaan saa täyttä vastausta sitä voi aina tutkia eri näkökulmista. Pörssissä on suurin osa kaikkein suurimmista yrityksistä mutta monien toimialojen ja toimitusketjujen koko kuva jää väistämättä puutteelliseksi jos katsoo vain listattuja yrityksiä.
Toisaalta kun jutut kirjoittaa omin sanoin ja laittaa julki niin saa samalla itsekin ainakin jonkin verran tiiviimmän ja täsmällisemmän käsityksen kuin vain esim. passiivisella firman nettisivun vilkaisemisella. (Virheitä voi toki silti tulla.)
Aloitin kirjoittelun hetken mielijohteesta ja pääsi tulemaan vähän “scope creepiä” kun jatkuvasti tulee mieleen “ai niin tääkin” mutta eiköhän 60 riitä tällä erää vaikka firmoja kyllä riittäisi vaikka lampaat söis.
Ainakin osalle yhtiöistä löytyy aika suorat pörssiverrokit, jos ei Suomesta niin ulkomailta. Voisin lopuksi laittaa niistä jotain vertailua.
Nohon Laivakoirassa on onnistuttu starttaamaan käsitykseni mukaan täysillä illoilla, myös 7pv/vk aukioloajoilla. Hienot arviot lehdissä ovat varmasti myös siivittäneet suosiota. Joillain on siis edelleen varaa syödä ja juoda ulkona. Ei nyt varsinaisesti Nohon keissiin tai koko toimialaan liittyvä havainto, vaan tämmöinen kahvihuonekommentti ravintoloihin.
No niin valveutuneet sijoittajat ovat tahkonneet sakkuunsa jenkkilästä hurjat nousut parin viime vuoden aikana. Moni on ehkä keventänyt joulukuussa jenkkisalkkuaan suurilla voitoilla.
Onneksi monella on ehkä myös tappiollisia hesulisijoituksia, joista on nyt järkevä tehdä veromyynnit. Ilmankos suomiosakkeet vain laskevat.
Ennnustan hesuliin rajua perinteistä tammikuuilmiötä, kun piesijoittajat päättävät ostaa jenkkilästä vapautuneilla rahoilla sikahalpoja suomalaisia pienyhtiöitä.
on tämä taas vaikeaa. Charlie Munger sanoi aikoinaan, että jos laskevat kurssit häiritsevät sinua niin silloin ei kannattaisi sijoittaa osakkeisiin. aika harvalla ei ole lainkaan tuskaa. @Sijoittaja-alokas taitaa olla ainut joka ottaa nämä laskut Mungerin lailla.
Täysin päinvastaista mieltä ja tuon ennusteen laatiminen vuoden 2034 tuloista on varsin triviaalia. Ennusteiden arvioiminen sillä perusteella että kuinka lähelle ne jälkikäteen osuvat lopputulosta on väärä lähestymistapa. Jos sinulla vaikka olisi jokin tapahtuma, missä 99% todennäköisyydellä teet paljon rahaa ja 1% todennäköisyydellä häviät paljon rahaa, niin ainoa oikea ennuste on että teet paljon rahaa, täysin riippumatta kumpi vaihtoehdoista lopulta sitten toteutuu. Hyvä ennuste on mahdollisimman laajasti laatimishetken parasta tietoa hyödyntävä malli siitä, että mihin suuntaan asiat todennäköisimmin kehittyvät.
Niin, voihan se tulosvaroitus johtua ihan puhtaasta ulkoisesta sattumastakin tai vaikka siitä että on lyöty liian tiukka haarukka. Aika vähän kuitenkin tunnutaan kunnioittavan trendien voimaa ja sitä ajatusta että voittajat jatkavat voittamistaan ja häviäjät häviämistään kunnes löytyy pivottipiste missä trendi muuttuu.
Teiltä varmasti löytyy hurjasti dataa analyyseistä mitä allekirjoittaneelta ei löydy, mutta itse huomaan ihan empiiristen havaintojen perusteella, että ennusteissa toistuu säännöllisesti “Ihan just lähtee” -ilmiö. Siis se, että kasvu- ja käänneyhtiöissä seuraavalle vuodelle ennustetaan trendimuutosta ja tilanteen huomattavaa parantumista, kunnes keskipitkällä aikavälillä päädytään takaisin jonnekin ‘kestävälle tasolle’. Tässä muutama puolisatunnaisesti valittu esimerkki:
En mainitse mitä firmoja kuvaajat kuvaavat, koska en halua kritisoida näiden yhtiöiden analyysiä, joka varmasti on huolella laadittu ja voi hyvinkin pitää paikkaansa, vaan halusin vain demonstroida laajempaa ilmiötä. Siellä analyysissä näkyy kyllä, että on käytetty valtavasti aikaa ja vaivaa tutkimukseen, mutta jostain syystä sen ennustepuolen voi valtaosalla analyytikoista tiivistää toteamalla ääneen että “Ihan just lähtee”.
Kun sitten kuitenkin trendeillä on oma liikemääränsä ja niiden jatkuminen on se oletustilanne ja trendimuutokset pikemminkin poikkeamia, niin harvoin se liiketoiminta aidosti lähtee aiemmasta poikkeavalle uralle. Tämä ei kuitenkaan yleensä muuta analyytikon näkemystä vaikka alkuperäinen ennuste ei toteutunut, sillä julkisesti ilmaistut näkemykset ovat ihan jo psykologisista syistä tahmeita, joten samanhenkiset ennusteet voidaan lyödä seuraavalle vuodelle ja näkemys säilyttää, koska “Ihan just lähtee”. Ja sit jossain kohti huomataankin, että ei se liiketoiminta vaan missään kohti lähtenytkään ja ollaan oltu vuosi enimmäkseen väärällä näkemyksellä.
Ei ole helppoa olla analyytikko ja tilanne varmaan näyttää erilaiselta kehän sisäpuolelta, mutta jotenkin näin mä kuvailisin tota toimintatapaa, että miksi siellä roikutaan tolkuttoman pitkiä aikoja väärällä suosituksella. Toivottavasti tästä julkisesta keskustelusta on apua analyysiprosessin kehittämisessä, vaikka kivaahan se varmasti kenenkään mielestä ei ole, kun sitä kritiikkiä annetaan aika isoina ryöppyinä kerralla silloin kun ennusteet eivät toteudu.
Aikamoista sähkösyöppöä suunnitteilla tänne Kokkolaan, eikä kyse ole edes vedystä tai datacentereistä, vaan alumiinitehtaasta. Jutussakin mainitaan, että sähkönkulutuksen arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan noin kymmenessä vuodessa, kuulostaa melko hurjalta. Joku viisaampi voisi nähdä tässä myös sijoitusmahdollisuuksia.
Miten markkinat on aina oikeassa, kun juuri kukaan ei koskaan tiedä mitään eikä ole oikeassa, kuin vahingossa? Hirveä määrä mutuilua ja väärässä olemista = kollektiivisesti oikeassa oleminen
Tämä taitaa ainakin jossain määrin olla ihan totta, en tiedä osuiko omia firmoja tuohon, mutta niitäkin löytyy Tuohan on loogista jos kyse on arvoa tuhoavasta liiketoiminnasta, jota ei rationaalisesti pitäisi (ainakaan sellaisenaan) jatkaa kovin pitkään. Vaaralliseksi se muuttuu etenkin silloin jos tulevaisuuteen povataan sellaista arvonluontia, josta firmalla ei juurikaan ole träckiä. Tämä mielestäni kertoo siitä, että ongelma on juurikin keskimääräisen yhtiöiden laadun/potentiaalin yliarviointi ei ehkä niinkään usein se, että yhtiön laatu olisi muuttunut. Lohduttavaa on, että ainakin itse pidän helpompana korjata analyysiprosessissa tuota ensimmäistä kuin jälkimmäistä.
Voin kyllä tiimin puolesta vakuuttaa, että analyytikoiden taipumus optimismiin on hyvin tiedostettu ja viimeksi tänään siitä ennusteiden suhteen pääanalyytikot @Antti_Viljakainen ja @Petri_Gostowski meitä muistutti
Ja esim MIND teki eilen uudet 52 viikon huiput. Muutenkin tuo IBKR salkku on tietty AOT niin ei tässä huvita ottaa lisää veroja maksuun kun melkein kaikki on plussalla ja muutenkin nuo REIT:it on pitkässä pidossa ja jatkuvassa lisäyksestä.
Pörssissä on suurin osa kaikkein suurimmista yrityksistä mutta monien toimialojen ja toimitusketjujen koko kuva jää väistämättä puutteelliseksi jos katsoo vain listattuja yrityksiä.
