Osinkoinsinööri eli Jesse Viljanen on kirjoittanut hyvän jutun likviditeetin merkityksestä piensijoittajille.
Osakemarkkinoiden likviditeetistä puhutaan monissa sijoituskirjoissa. Piensijoittajan, kuten allekirjoittaneen, näkökulmasta on helppo ohittaa tämä osio kirjasta ylimalkaisesti tarpeettomana, kun tietää omien yksittäisten osakekauppojen olevan maksimissaan parissa tuhannessa eurossa.
Olen itsekin syyllistynyt usein ajatukseen: ”Mitä merkitystä likviditeetillä on, kun toimintasi on nappikauppaa?”. Tämän vuoksi ajattelin pohtia asiaa tänään artikkelin verran.
Maailmansota on yksi kauhuskenaarioista, jonka olen sijoitussuunnittelussa huomioinut. Pitkälti tämän vuoksi olenkin keskittynyt miettimään allokaatiota enemmän kuin osakepoimintaa eikä minua hirveästi näe yhtiöketjuissa.
Sodan kohdalla on tärkeää huomata, että se tuhoaa pääomia. Toki tuho on yleensä erittäin epätasaisesti jakautunut (eivätkä vakuutukset yleensä auta). Sotaa käyvässä taloudessa on kuitenkin vaikea asemoitua niin, että voisi suojella omia pääomia yhteisvastuulta, koska sosiaalinen ja poliittinen paine pakottaa kaikki osallistumaan. Ehkä parempi siksi on varautua pistämään omat panokset kansakunnan selviämisen tukemiseen. Pitkällä tähtäimellä se on varmaankin kaikista paras sijoitus siinä tilanteessa.
Mutta jos nyt välttämättä haluaa omaa omaisuuttaan suojata, esimerkiksi hedgenä oman maan kaatumisen varalta, miettisin, mikä omaisuus on helppo salakuljettaa mukanaan. Jos skenaario sen sallii, niin kallistuisin itse hyvin hajautettujen kryptovaluuttojen puoleen.
Piti käydä tänään ostamassa vähän NVIDIAa mutta eipä ollut tavaraa. Turhan virtuaalisia nämä näytönohjainjulkistukset nykyään. Hypeä, arvosteluja ja sitten… poof… myydään eioota. Ja siis ei vain hinnat-alkaen malleja, vaan ihan noita rasvaisia älyttömyyksiin pumpattuja bling mallejakin.
“Vahinko” tirsk if you say so. Mitäpä siinä, miksi ei ihmisvartalosta voisi tykätä. Tästä tuskin kenellekään tulee paha mieli tai no, ehkäpä sittenkin tulee. Pikkusieluisia on on yllättävän paljon.
Itselleni on kanssa käynyt näitä “vahinko” tykkäyksiä ja onpa sitä tullut ihan vahingossa vierailtua tietyillä sivustoillakin.
Tämä on tunnettu markkina-anomalia. Silloin kun pörssi on kiinni kannat suuremman riskin ja tästä palkitaan tuoton muodossa. Tulosjukistukset tulevat myös pääsääntöisesti markkinan ollessa jo kiinni.
Tervetuloa takaisin lomilta työarkeen, @Verneri_Pulkkinen! Hienoa saada sinut jälleen aktiiviseksi jäseneksi Inderesin foorumilla. Odotan innolla kirjoitustasi siitä, mitä kaikkea olet oppinut tai lukenut sijoittamisesta!
Ja onneksi olkoon vielä kerran nuorelle isälle!
Minä olin joskus vajaa kymmenen vuotta sitten pienimuotoisessa seminaarissa, jossa tunnettu suomalainen IT-asiantuntija esitti omalta koneeltaan internetin vaaroja. Kun hän sitten esitystilassa olleella koneellaan selaili - osana esitystä - iltapäivälehtien verkkosivuja, niin aivan joka ikinen personoitu mainos oli kaalimatoa, g-piste.fi-sivustoa ja muuta seksileluvalikoimaa.
Jussi Halme on tehnyt videon Nordeasta ja Nokiasta, mutta pohtii läpi muutenkin Hesulia nopsaan.
Nokia ja Nordea julkaisivat odotuksia vahvemmat Q4-tulokset – mutta mitä se tarkoittaa sijoittajille? Nokian liikevoitto nousi 38 %, ja yhtiö panostaa nyt tekoälyyn, datakeskuksiin ja puolustusteollisuuteen. Nordean tulos pysyi vakaana, osinkoa nostetaan ja omien osakkeiden takaisinostot jatkuvat.
Onko Helsingin pörssi sittenkin elpymässä? Vai oliko tämä vain hetkellinen piristys? Käyn läpi molempien yhtiöiden tärkeimmät luvut, analysoin markkinareaktiot ja pohdin, mitä tämä tarkoittaa suomalaisille sijoittajille.
Jokin tässä kombossa ei nyt mätsää. Mainokset on pitkään ollut se ensisijainen tapa miten ihmiset altistuvat huijauksille, valesivustoille yms. Ei kai kukaan todellinen IT-ukko selaa Internettiä mainokset päällä ja omalla IP:llä?!?
if you say so. Mitäpä siinä, miksi ei ihmisvartalosta voisi tykätä. Tästä tuskin kenellekään tulee paha mieli tai no, ehkäpä sittenkin tulee. Pikkusieluisia on on yllättävän paljon.
