Tämän voi nähdä luovuttamisena, jolloin sillä on hiukan haikea sävy. Tai sitten juhlittavana muutoksena. Vähän kuin avioero.
Pitkässä juoksussa tämän toimintamallin etu nimenomaisesti tulisi esiin. Se ohjaisi proaktiivisesti toimintaa. Kun suositus alkaisi mennä pieleen olisi hetimmiten reagoitava, ei olisi aikaa odotella. Tämä johtaisi parempaan analyysiin ts. lisäarvoon.
Tuo analyysiosaamisen arviointiin vastasit hyvin, ja hyvin perinteisellä tavalla. Juuri näitä luutuneita perinteitä haluaisin räjäytettävän.
Hmm, en nyt ihan hahmota tätä. Väärässähän voi olla molempiin suuntiin eli pelkästään sen taakse ei voi mielestäni mennä, että tietyn suositukseen nähden väärään suuntaan menneen kurssimuutoksen jälkeen hypätään autopilotilla vastakkaiseen suositukseen ja estetään kynnysrajan kynnysrajan rikkoutuminen. Toki isot kurssilaskut positiivisella suosituksella ovat täysin ymmärrettävästi niitä, jotka saavat eniten huomiota ja kritiikkiä, kun näissä pääomaa tuhoutuu vähintääkin väliaikaisesti (vrt. ison kurssinousun missaaminen negatiivisella, joka vastaa lähinnä menetettyä tuottoa).
Tosiaan työkalupakista listasin tuossa ensimmäiset työkalut, joilla hankalia tilanteita yleensä lähdetään ratkomaan. On siellä toki muutakin, jos tarve vaatii.
Toivoisin boreon targaridatan lisäämistä tähän ketjuun. En ainakaan löytänyt mainintaa ketjusta?Siinä oli hieno aloittelevan sijoittan polttaa totaalisesti rahansa.
Auts. Kiusallista, tuota en tosiaankaan tarkoittanut, vaan sitä, että korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään, siis miettimään mikä analyysissä mättää. Se, analyysistä tiputus, olisi isompi uhka kuin vain se että todetaan ”hups, pieleen meni”.
Ehkä koette, että ette motivaatioksenne tarvitse tällaista Damokleen miekkaa, mutta voinhan minä sitä kuitenkin siitä huolimatta kannattaa.
Aivan, nyt hahmotan hieman paremmin. Ei täällä tosiaan pelkästään nenää kaivella, kun analyysi ei osu vaan tilannetta pyritään korjaamaan erinäisillä toimenpiteillä. Sinällään en kuitenkan näe, että tiputusuhkaa tarvittaisiin perälaudaksi vaan muut työkalut ovat soveltuvampia kaikkien sidosryhmien kannalta tarkasteltuna. Kannattaa toki pudottamistakin saa.
Tässä Boreon suositushistoria. On menty metsään, mutta en tämän perusteella analyytikoita alkaisi ristiinnaulitsemaan.
Pitkään oltiin hyvin mukana nousussa. Toki nousun voimakkuudessa oltiin pahasti jäljessä, mutta kuitenkin positiivisella suosituksella.
Kesällä 2021 tuli pientä vauhtisokeutta, mutta tällöin kaikki näytti vielä menevän katosta läpi. Jälkikäteen virhe, mutta hankala tästä on tuomita.
Loppuvuonna 2021 tuli ensimmäinen erikoistilanne Sievi-fuusion kautta. Se meni plörinäksi ja sen jälkeen varmaan tuli ensimmäinen isompi virhe osta-suosituksella jatkettaessa. Tässä vaiheessa myös yleinen sentimentti oli kääntynyt ja korkojen noususta alkoi tulla viitteitä.
Venäjän hyökkäyksen vaikutus aliarvioitiin ja tämä on toinen selvä virhe.
Sitten analyytikko vaihtui ja nuo uudet suositukset ja tavoitehinnat menee kohtuu pienen marginaalin sisään. Kurssi pyörii nyt vajaassa 40 eurossa ja ei nyt mitenkään mahdotonta, että kesän jälkeen oltaisiin yli 50 €. Toki voidaan olla myös alle 30 €, sitä ei kukaan tiedä.
Itselleni Boreon omistajana Inderesin analyysi on ollut mukava lisä. Suosituksia ja tavoitehintoja on toki viihdyttävää seurailla, mutta ainakin itselle suurin lisäarvo tulee ihan muualta.
Omaan salkkuun on tarttunut paljon osakkeita, joilla on ollut lisää tai osta suosituksia. Todella moni on mennyt aivan päin mäntyä. Voi todeta että laajasti on mennyt suositukset pieleen. Muutama hyvä valinta on paikannut huonoja, mutta on track record kyllä luokattoman heikko Inderesillä näin yleisesti viimeisen 1,5v ajalta (ja varmaan vähän kauempaakin). Ainakin tämä on opettanut enemmän itsenäiseen ajatteluun ja tämä varmasti ollut ihan hyvä oppi. Nyt tosiaan en välitä suosituksista kovinkaan paljoa, koska selvästi niissä katsotaan keskimäärin ruusunpunaisten lasien läpi. Hieman on uskottavuus kärsinyt, vaikka tietty jokainen varmasti yrittää parhaansa.
Myy suositukset on melkein ainoat suosituksista, jotka on yleensä syystäkin myy suosituksia. Niistä on oikeasti ollut hyötyä. Ne firmat kun passaa niin muut on sitten omassa arvioissa suosituksien puolesta aika pitkälti samalla viivalla ja siitä pitäsi sitten osata valita hyvät talteen.
Duellit, Nightingalet, Vincit ja LeadDeskit olen onnistunut välttämään (niilläkin oli osta suositus). Paljon kuitenkin keräsin talteen turskakasoja (Robit, Boreo, Remedy, Glaston, Nokia, Witted, Solteq, Sievi, Siili jne). Osaa vielä holdaan ja osasta luopunut. Ainoa ilo että en ole ostanut huipulta. Ei ole helppo laji varsinkaan karhumarkkinassa. Opettaa ainakin nöyryyttä, jota kyllä jo löytyi ennestään ilman opetustakin.
Viimeaikoina olen ihmetellyt Talenomia jolla tavoitehinta nyt 8e. P/E 26,6 tämän vuoden ennusteilla eikä ole edes velaton. Kupla ei mielestäni ole vielä tyhjentynyt. Koska omassa laskelmassa sain sopivaksi hinnaksi selvästi nykyhintaa alemman luvun niin passataan ainakin vielä. En ihan ymmärrä tuota 8e suositusta vaikka se defensiivinen bisnes onkin. Eiköhän sitäkin 8€ tavoitetta kohta alas ruuvata 6€:oon.
Todettakoon loppuun, että paljon asioita kyllä oppinut enkä olisi näin nopeasti päässyt nykypisteeseen ilman Inderesiä ja sen yhteisöä. Vielä on paljon opittavaa ja se tuskin loppuu koskaan.
Ei muuta kun leuka rintaan ja kohti uusia “hyviä” osakepoimintoja!
Inderes menee minusta aika Bullina tilanteessa kuin tilanteessa. Toki sijoittamisessa pitää olla optimismia siitä, että se tuottaa. Mutta jos katsoo Osakevertailu-osiota niin arviolta 90-95% yhtiöstä saa ennusteen jossa niiden P/E luku pienenee vuodesta 2023 → 2024. Itse en toki analyysia ole tehnyt ensimmäistäkään joten en tiedä onko jokin este ennustaa P/E-luvun nousua?
Talenomin kohdalla P/E -luku vaikuttaa suurelta KOSKA bisnes on defensiivinen. Passiivisella alalla P/E-luku tulisi olla pieni, mutta Talenomin kohdalla lienee epäorgaanisuus jonka avulla sallitaan isohko P/E.
Tuo P/E:n lasku olettaa että tulos kasvaa pörssikurssin pysyessä paikallaan. Tätä voidaan perustella siten että yhtiön toimiala kasvaa niillä markkinoilla joilla se toimii ja yhtiö säilyttää oman markkinaosuutensa siinä. Tämä on “top down” tarkastelukulma. Käytännössä mukaan voi tulla kaikenlaisia odottamattomia ongelmia. Kilpailu voi kiristyä, mikä laskee marginaaleja. Yritysostojen tuotto voi jäädä oletuksia pienemmiksi. Kuluttajakäyttäytyminen voi muuttua - kulutuskorin rakenne ei ole sama taantumassa ja korkeasuhdanteessa. Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta vähän ihmetyttää kyllä miten analyytikot ennustavat monen yhtiön tekevän kaikkien aikojen parhaan tuloksen korkeimmilla marginaaleilla monta vuotta peräjälkeen.
Tää on pakko nostaa framille jälleen. Tällä kertaa valitettavasti voidaan kyllä jo puhua pääoman aika mittavasta tuhoutumisesta, kun uudella osta-suosituksella vähennä-suosituksen jälkeen (ks. alla) otettiin vastaan teoreettisesti -33,33 %:n lasku kun käytetään noita raportin osakekursseja 1,26 € ja 0,84 €. Hyvä kuitenkin huomioida, että toistaiseksi korkein hinta, jolla osakkeenomistaja on päässyt eroon osakkeista (tämän tekstin kirjoitushetkellä 23.9.2023) on 0,790 € - tällä laskutavalla potentiaalinen tappio on ollut mitä tahansa lähtien -37,3 %:n tappiosta, jos sijoittaja on entrynnyt tuolla 1,26 € osakekurssilla. Ja tää siis huomioi vaan tän viimeisimmän drawdownin, sitä ennen kokonaisuudessaanhan mitattu drawdown on pahimmillaan todella merkittävä (joskin osa siitä on otettu lievemmällä lisää-suosituksella vastaan tuol lähempänä v. 2022 H2:n alkua).
Tägään @Petri_Gostowski:n nyt tähän siksi, että esitän tarkentavan kysymyksen Duellin analyysiin liittyen. Kysymys sisältää omia taustaoletuksia, jotka esitän tähän, ja niitä saa haastaa.
Kysymys kuuluu, että oltiinko Duellin kanssa arvioitu alun alkujaankin täysin väärin potentiaalinen downside-riski? Itselleni on jotenkin todella hankala uskoa että näin olisi, mutta tämä kysymys on pakko esittää siksi, että nyt viimeisimmässä analyysissä targaria jouduttiin leikkaamaan -50 %, mikä on siis omiaan kuvaamaan sitä, että downside-riskien realisoituessa tappio on tämän näköinen. Myös näin suuri lasku targariin on varmaan suurimpia laskuja prosentuaalisesti mitä Inderesiä vuodesta 2017 seuranneena muistan, jos laskuista otetaan pois nyt sellaiset yhtiöt, jotka ovat akuutin konkurssivaaran johdosta saaneet isoja targarin leikkauksia (tähän lukeutuu esim. viimeisimpänä Lehto, ja aikoinaan vaikeina aikoina Tecnotree).
Ja vielä tarkennuksia: jos (tulkintani mukaan jokseenkin vahvaa?) osta-suositusta annettaessa ollaan tiedetty yli -40 %:n downside-riskistä (karkealla arviolla) huonossa skenaariossa, niin miten tällainen suositus ollaan voitu ylipäätään antaa? Kuitenkin tuolla 1,26 € kurssilla nousuvara esim. 2 € DCF-arvoon (<12 kk aikavälin “käypä-arvo” paremman sanan puutteessa, jota voidaan mielestäni verrata tuohon <12 kk aikavälillä huonossa skenaariossa realisoituvaan “käypään arvoon”) nousuvara olisi teoreettisesti vain +58,7 %. Saattaa olla, että tartun tavallaan lillukanvarsiin, mutta minulle tuo kuulostaa vähän väärin arvioidulta riski-tuottosuhteelta, mitä muut ovat mieltä? Tämä pyörittelyhän minulla ei tosiaan vielä edes huomioi sitä skenaariota, että esim. 3 kk sisään Duell joutuisi toteuttamaan viimeisimmässä raportissakin käsitellyn mahdollisen osakeannin, jolloin todennäköinen markkina-reaktio (ts. arvo, jolla sijoittaja pystyisi tekemään kohteesta akuutissa vaiheessa exitin) ohjaisi kurssia vielä pahimmillaan esim. 0,6 € tuntumaan (tämä osuus on omaa spekulointia mikäli asiat menevät vielä enemmän huonompaan suuntaan, huom. )
Ja kyllä tähän loppuun: tiedostan hyvin sen, että jokainen suositus ei todellakaan tule osumaan nappiin, mutta tässä tilanteessa minulla pistää kaikista eniten silmään se, että ensin ollaan oltu todella pitkään väärällä puolella osta/lisää-suosituksella iso kurssilasku, sitten käydään lyhyesti vähennä-puolella suht onnistuneesti, mutta sitten käännytään uudestaan osta-suositukseen, joka menee metsään. Se pistää miettimään pakosti, että menikö homma metsään (Duellin sijoitusprofiili huomioiden) siitä johtuen, että downside-potentiaali oltiin arvioitu väärin, koska sehän on käytännössä ainoa skenaario, missä pääomaa voi tuhota tosi isosti. Tuottopotentiaalin väärinarviointi ylöspäin tekee kyllä myös huonon riski-tuottosuhteen, mutta silloin jos downside-potentiaali on arvioitu oikein matalaksi, niin sijoittaja todennäköisesti häviää vain vaihtoehtoiskustannuksen muodossa, mikäli asiat menevät metsään. Pitkä pohdinta, mutta toivottavasti tästä on joillekuille jotain apua, ja ennen kaikkea toivottavasti tämä nostaa tämän epäonnistumisen siten esille, että se käsitellään asiaan kuuluvalla vakavuudella! =)
Minua tässä Duell-keississä hieman huolettaa laadullinen puoli, jota ei voi nähdä suoraan numeroista. Inderesin sijoituskoulunkin (sekä Damodaranin “Narrative and Numbers”) oppien mukaan tarina ja numerot etenevät ikään kuin käsi kädessä. Tarinaan ja laadulliseen puoleen liittyen Duell-ketjussa esitetyn keskustelun perusteella on vähintäänkin syytä epäillä, että a) TJ on käyttänyt sisäpiiritietoa omaksi edukseen, oma etu sijoittajien edellä b) lähipiirissä on tehty treidauksenomaisesti kauppaa ennen hyviä/huonoja osavuosikatsauksia.
En voi sanoa 100% varmaksi, että väärinkäyttöä on firmassa tapahtunut, mutta näin vahvojen epäilysten ollessa ajankohtaisia herättää tämä huolta koskien pörssiyhtiöiden viestintää ja uskottavuutta. Onneksi näitä tapauksia on ollut vähän, mutta juuri kuluvalla viikolla esillä oli myös tämä Hexatronicin ja SEB:n välinen tapaus.
Indereksen keskeinen missio on saattaa yhteen yhtiöt ja sijoittajat. He varmasti käyvät läpi seurannan aloituksessa ja sitä edeltävän kaupallisen asiakassopimuksen yhteydessä näitä omia periaatteitaan (Esim. avoimuuden edistäminen objektiivisin analyysein jne).
Mikä inderesin rooli sitten on tarinan “laadullisen puolen” arvioinnissa? Eihän analyyseihin voida kirjoittaa suoraan, että “analyytikon mielestä johdon uskottavuus tällä hetkellä on tasolla 7/10”. Tätä laadullista puolta on kyllä vaikeampi mitenkään selkeästi analysoida, koska kyseessä on kuitenkin ihmiset ja henkilöt, ja kuulijan on sitten itse mietittävä paljonko asioihin uskoo ja miten niitä tulkitsee.
Voiko tästä mitään oppia? Noh, ehkä entistäkin enemmän skeptisyyttä yleensäkään eri firmojen johtoon itsellä syntyy varsinkin näin talouden dyykatessa alaspäin.
Vaikka edellä totesin, että johdon luotettavuutta ei ehkä voida suoraan arvioida, tai ainakaan se ei parantaisi asiakassuhteita jos annetaan vaikka “3/10”, niin voisiko firmojen laadullista puolta pukea jotenkin mittareiksi analyyseissä? Parantaisiko se “tarinan” arvioinnin luotettavuutta?
Totean heti, että välttämättä ei parantaisi. Esimerkiksi RedEye tekee tätä “People Quality Ratingia.” Alla esimerkki Hexatronicista, joka ilmeisesti siis jäi kiinni sisäpiiritiedon vuotamisesta SEB:lle. Melestäni kyllä RedEye on enemmän “osta meiltä bullish-analyysiä” tyyppinen toimija muutenkin.
Ihan mielenkiintoista olisi silti pohtia, miten inderes arvottaa yhtiön johdon laatua ja luotettavuutta, kun uusi asiakas tulee seurantaan saatikka sitten mallisalkkuun.
Tällaista ajatuksen virtaa tällä kertaa. Illan jatkoja.
Hyviä näkökulmia! Johdon luotettavuutta ja tarkoitusperiä on varmaan analyytikon aika riskaabelia lähteä julkisesti arvioimaan tai kommentoimaan. Mutta minustakin olisi kyllä relevanttia arvioida yhtiön tarinan realistisuutta. Sen voisi toteuttaa hienovaraisesti esim bear-neutral-bull -skenaariolla, johtoryhmän track-record ratingillä tai erillisellä “tavoitehinta-kertoimella”.
Mielestäni Inderesin analyysit ovat laadukkaita, mutta tarinan realistisuutta ei juurikaan kyseenalaisteta. Sijoittajan siis tulisi muistaa, että ennusteet ja suositukset perustuvat historiaan sekä yrityksen antamiin näkymiin. Ne ovat teknisesti laskettu oikein ja ihan perusteltuja.
Tässä lainaus sijoittaja-/pokeriammattilaiselta Aki Pyysingiltä: “Jopa pokeriammattilaisille on mahdotonta lukea toimitusjohtajan silmänvalkuaisista yhtään mitään, jos kaveri itsekin uskoo omiin satuihinsa ja tarinoihinsa.”
On siis tärkeää pitää mielessä tietty skeptisyys, kun tulkitsee yritysjohdon sanomisia. Äskeinen lainaus irrallaan kontekstista, joten voitte käydä lukemassa halutessanne artikkelin täältä:
Kyllähän tätä kyseenalaistamista tavallaan tehdään jo ennusteissa. Ei sinne suoraan laiteta yhtiön omia tavoitteita, ero voi olla välillä merkittäväkin.
Aiheesta muuten, tuo johdon laadullinen arviointi on aika vaikeaa. Joku voi olla hyvin taitava ja vakuuttava puhuja ja esiintyjä, mikä voi antaa osaamisesta todellista substanssia ruusuisemman kuvan. Joku toimari voi nousta lähes kulttimaineeseen firmassa, jonka liiketoiminta ja asema markkinassa on niin tikissä että heikompikin kaveri pärjäisi johdossa. Ja niin edelleen.
Mielestäni on selvää, että juurikin tuosta kuvailemastasi merkittävästä targarin leikkauksesta ja takin käännöstä näkee, että vastaus on tähän yksiselitteinen kyllä.
Oon puhunut jo pitkään siitä, että tuloksessa ja käyttöpääomassa on merkittävä kausiluonteisuus, jolloin tilikauden “iso kuva” ratkeaa Q3:lla ja Q4:llä. Toki H1 meni yhtiöltä odotuksia heikommin, mutta raportteja ja keskustelua seuranneet ymmärtävät, että H1 on selvästi em. elementtien osalta heikompi ja tiedostavat myös ne taustatekijät. Q3 menikin sitten tämän pelikirjan mukaisesti, myyntikate-% oli varsin terve ja muukin kulurakenne tuli hyvin alaspäin. Tähän vielä lisäyksenä se, että käyttöpääoma pyöri jo oikeaan suuntaan Q3:lla. Tämä oli omiaan vahvistamaan uskoa siihen, että tämä tarina etenee niin kuin analyysi liiketoimintamallista on koko ajan sanonut. Tämän myötä myös odotukset kohtuullisesta Q4:stä tuloksellisesti ja etenkin käyttöpääoman osalta vahvistuivat. Ennusteet ei siis olennaisesti muuttuneet, mutta luotto siihen, että “näinhän tämä menee” kohosi selvästi. Tämä oli omiaan myös laskemaan sitä arviota, että mikä on downsiden riskitaso. Tältä arviolta sitten putosi pohja tuosta negarista.
Omassa ajattelussani en varsinaisesti sovella Osta-suositukselle (tai myy-suositukselle) erilaisia asteikkoja eli en miellä toista suositusta sen vahvemmaksi kuin toinen. Osta on osta ja myy on myy. Ylempi vastaus myös vastasi toisaalta tuohon downside riskin kokoluokan tai ehkä jopa enemmän riskitason virhearviointiin.
Ei ollut hyvä paikka lisätä kaksin käsin ei. Ja positiivinen suositus…jatkuu, voe Luoja. Vincitin analyysit ja varsinkin suositukset on kyllä valitettavasti menettäneet uskottavuutensa ainakin minun kohdalla jo ajat sitten, mikä on tietenkin harmillista. Nyt pitäisi saada jokin tolkku tuohon analyytikkoon ja Vincitin suositusten downswingiin stoppi. (Eikä voida puhua edes downswingistä, sehän tarkoittaa tappioputkea huonon tuurin johdosta).
Ei tuo Norrhydro myöskään tainnut ihan lankulle mennä 2,5e lisää suosituksen kanssa. Tänään kurssi käynyt alimmillaan 1,56e ja ihan ansaitusti. Tämän puukon onneksi itse väistin.
Edit: Nyt on tippunut vähennä tasolle ja 1,8€. Kuulostaa paremmalle.
Suuri velkamäärä on tänä päivänä iso ongelma varsinkin kun ollaan mörnimisvaihteella täällä taantumalandiassa. Lainojen korko kun vie EBIT:stä leijonan osan niin ei hyvä heilu. Norrdydron tapauksessa miinuksella olevasta EBIT:stä viedään vielä korkokulut niin alamäki syvenee entisestään. Toki kontraajalle voi olla iskun paikka jos osaa veikata syklin pohjan. Harvassa on ne Hesulin firmat jotka tekee niin hyvää kannattavuutta ettei suuri velkamäärä ole ongelma.
Hesuli on täynnä käänneyhtiöitä. Sieltä voi onnistuakin hyvin poimimaan, mutta kaikki ei koskaan käänny. Suuren velan kanssa on vaikeampi saada käännettä tehtyä. Jos se tapahtuu, menee helposti 5-10 vuotta että tase on terveenä.
Norrhydrolla ei ole sentään ollut missään vaiheessa osta-suositusta. Analyytikko on koko ajan korostanut kärsivällisyyttä Norrhydron suhteen. Tavoitehinnalla ei nyt ole juuri merkitystä. Tuskinpa tämä heikohko puolivuotiskatsaus/tilinpäätös tuli kenellekään yllätyksenä. Olen roikkunut Norrhydron kyydissä alusta lähtien ja seuraan tilannetta ainakin kuluvan vuoden loppuun asti, josko käänteestä alkaisi vihdoin näkyä merkkejä. Odotan myös lisätietoja, miten yhtiön teknologisten innovaatioiden kaupallistaminen etenee. Onhan tässä paljon potentiaalia, mutta kärsivällisyyttä koetellaan ja yhtiön taloudellinen tilanne arveluttaa. Norrhydron tiedottaminen sijoittajille on ollut kovin niukkaa. Siihen toivoisin petrausta.
Listalla on tilaa myös Kempowerille. Hypejunaan hypättiin mukaan.
Kempowerin kasvustrategia etenee hyvin ja samalla liikenteen sähköistymistrendi voimistuu entisestään, minkä ansiosta teimme tasokorotuksen ennusteisiimme. Nostamme suosituksen tasolle lisää (aik. vähennä) tavoitehinnalla 52 euroa (aik. 43).
7kk myöhemmin kurssi valunut alle 17€:n. Nousuvaraa aiempaan tavoitehintaan yli 200%. Ei tämä ainakaan nyt näytä kovin hyvältä suositukselta.
Tämä pyörittelyhän minulla ei tosiaan vielä edes huomioi sitä skenaariota, että esim. 3 kk sisään Duell joutuisi toteuttamaan viimeisimmässä raportissakin käsitellyn mahdollisen osakeannin, jolloin todennäköinen markkina-reaktio (ts. arvo, jolla sijoittaja pystyisi tekemään kohteesta akuutissa vaiheessa exitin) ohjaisi kurssia vielä pahimmillaan esim. 0,6 € tuntumaan (tämä osuus on omaa spekulointia mikäli asiat menevät vielä enemmän huonompaan suuntaan, huom. 
)
