Jos uskoo, että yhtiön arvo on sen tulevaisuuden diskontattujen kassavirtojen summa, niin silloin on melko oleellisen tärkeää osata määrittää diskonttokorko oikein. Tällä hetkellähän markkinakorot ovat vieläkin lähellä nollaa inflaation huidellessa viidessä prosentissa.
Kysymys onkin: Mikä vaikutus inflaatiolla on diskonttokorkoon? Ainakin itse haluaisin diskonttokoron olevan korkeampi kuin inflaation, ja toki myös investointikohteeseen liittyvä riski täytyy kompensoida.
Turvallisintahan nimellisesti mitattuna on pitää rahaa pankkitilillä, mutta siellä rahan arvo katoaa tällä hetkellä 5% vuosivauhtia. Jotta pääsee reaalisesti nettonollaan tarvitsee investoinnin tuottaa vähintään 5% tuottoa vuodessa.
Diskonttokorko vastaa kysymykseen, kuinka paljon vaadit tuottoa jotta olisit valmis sijoittamaan riskisenä pidettyyn instrumenttiin. Vertaislaina on riskinen ja siksi korkeakorkoinen, koska on kohonnut todennäköisyys ettei velallinen maksa velkojaan takaisin. Osake on riskinen koska yhtiöiden tuloksentekoon liittyy epävarmuustekijöitä. Markkinat voivat suhtautua yhtiöiden kykyyn kasvaa ja tehdä tulosta erittäin positiivisesti, jolloin P/E-lukemat huitelevat sadoissa ja osakkeen tuotto-odotus on realistisesti erittäin heikko. Samaten markkinat voivat suhtautua pessimistisesti vaikeuksissa olevaan yhtiöön, mutta voi olla että vaikeudet osoittautuvat väliaikaisiksi.
Inflaatio on realiteetti, joka ei riipu siitä mikä omaisuutesi allokaatio on. Siten sen ei pitäisi vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Esimerkki: sijoitat yhtiön osakkeisiin. Vuoden kuluttua osake on 0,9x arvosta jonka maksoit. Inflaatio on 5 %. Saat omaisuudellasi 0,9 / 1,05 - 1 = -14,3 % vähemmän hyödykkeitä kuin vuosi sitten. Jos olisit pitänyt käteisenä omaisuuden, saisit 1 / 1,05 - 1 = -4,8 % vähemmän. Onhan täysin mahdollista että kaikki vaihtoehdot ovat negatiivisia, toiset vain enemmän kuin toiset. Jos sairastut, vaihtoehto on menettää rahaa ostamalla lääke, tai olla ostamatta lääkettä ja kärsiä sairaudesta.
Inflaatio ei muuta siis diskonttokorkoa. Vaihtoehdot on edelleen 0 % tuoton pankkitili ja 5 % tuoton osake riippumatta inflaation suuruudesta. Keskuspankin rahapolitiikan kiristäminen muuttaisi näitä suhteita. Jos pankkitililtä saisikin 1 % niin osakkeesta tulisi saada 6 %, mikä laskisi osakkeen hintaa. Jotkut yhtiöt pystyvät siirtämään kohonneita kustannuksia paremmin hintoihin kuin toiset. Markkinoilla on sellainen piirre, että jos jokin vaikuttaa ilmeiseltä, se siirtyy usein hintoihin. Laskevat osakekurssit ennakoivat tulevaa koronnostoa.
Väitätkö ettei inflaatio vaikuta ihmisten, yritysten tai markkinoiden investointipäätöksiin?
Väitteesi saattaa olla teoriassa totta ja pitää paikkaansa täydellisesti hajautetulle portfioliolle pitkällä aikavälillä, mutta jotenkin en jaksa uskoa etteikö inflaatiolla olisi vaikutusta käytännön tasolla markkinoihin vaikka korot eivät nousisi tai niiden ei odotettaisi nousevan etenkin lyhyellä aikavälillä.
Jos inflaatio olisi vaikka 200% niin mielestäni tuossa tilanteessa on selvää että ainakin käteisen allokaatio kannattaa pitää lähellä nollaa ja mielellään negatiivisena kiinteäkorkoisen velan kautta. Korkean inflaation maailmassa myös kaukana tulevaisuudessa olevien kassavirtojen nykyarvo on pieni mikäli inflaatio on korkea.
Maailma jossa inflaatio on korkea, suosii kohteita jotka tuottavat kassavirtaa tänään ennemmin kuin ylihuomenna. Tällaisessa maailmassa diskonttokorko on suurempi. Toki jos olettaa tulevaisuuden kassavirran kasvavan inflaation mukana (= hinnoitteluvoima) niin silloin diskonttokorkoa ei tarvitse nostaa.
Raaka-aineinflaatio voi tehdä jostain yritystoiminnasta kannattamatonta. Esimerkiksi maatalous on tällä hetkellä vaikeuksissa lannoitteiden nousseiden hintojen ja huonon saatavuuden takia. Toisaalta tilanne voi hyödyttää sellaisia yhtiöitä jotka valmistavat juuri niitä hyödykkeitä joista on pulaa.
Hyperinflaatiotilanteessa käteisestä tulee arvotonta. Onko silloin kassavirtalaskelmillakaan väliä? Valuutta on silloin “toksinen assetti”, jota kukaan ei halua. Kauppaa käydään reaaliomaisuuden vaihtokaupoilla tai käyttämällä jotain toista ulkomaan valuuttaa. Turkkilainen kauppias ottaa mieluummin vastaan eurosi kuin liiroja.
Osakkeen hinnan voi ajatella muodostuvan yksinkertaistetusti tuloksesta ja arvostuskertoimesta, eli P/E-luvusta. Tämän käänteisluku on tulostuotto. Jos tulos pysyisi samana, E/P vastaisi sijoittajien tuottovaatimusta. Kustannusinflaatio todennäköisesti tulee heikentämään yhtiöiden tuloksia ja näin ollen osakekursseilla on laskupaineita. Arvostuskertoimien pysyessä samana 10 % tulosheikennys olisi 10 % lasku osakekurssiin. Pienempi lasku tarkoittaisi arvostuskertoimien kasvua. Tämä voi äkkiseltään tuntua paradoksaaliselta että heikentyvää tulosta arvostettaisiin korkeammalle, mutta näin käy usein syklisillä yhtiöillä.