Vakuutuskuori on vakuutusyhtiön palvelu, jossa he hoitavat pitkälti kaiken. Tilaajalta tarvitaan lähestulkoon vain allekirjoitus. Myös vakuutuskuoren verotus on yksinkertainen, koska tapahtumia verotukseen tulee vain jos rahaa nostetaan ulos kuoresta. Kuoren sisällä tapahtuvat kaupat eivät aiheuta veroseuraamuksia.
Yksittäisten palveluiden osalta meillä on politiikkana, että autamme jatkuvan sopparin asiakkaitamme sekalaisissa asioissa, kuten esim. juuri tilien avaamisessa, mutta muille emme mielellämme tällaisia pienempiä keissejä hoida. Syynä on byrokraattiset asiat kuten tilitoimiston KYC-velvoitteet ym. Suuremmat kokonaisuudet kuten esimerkiksi kumppaneidemme kautta hoidetut yritysjärjestelyt ovat asia erikseen.
Uskoisin, että sijoittaminen yrityksen kautta kiinnostaa monia, mutta ylimääräinen työ, ulkoistetun työn hinta (pääasiassa juuri tilitoimisto), riskit ja epäselvät hyödyt mietityttänevät monia. Suomessahan on aika vahvasti henkilönä säästämisen ja sijoittamisen kulttuuri ja sijoitus-/holdingyhtiöt aiheuttavat monelle jotenkin hähmäisen / epärehellisen kuvan.
Yksi konkreettinen haaste pienten sijoitusyhtiöiden kanssa on pankkipalvelut. Käsittääkseni pankit eivät ole kovin innoissaan sijoitusyhtiöistä ja harvalta löytyy sijoitusyhtiölle sopivaa pakettia vaan halutaan myydä aina luottokortit ym. ja hintaa useampi kymppi kuussa vaikka tarve olisi vain käyttötilille. Onko teillä Investcolla tai foorumilla kokemusta mistä pankista saisi kevyimmän ja kohtuu matalasti hinnoitellun paketin?
Voiko sijoitusyhtiöstä muuten nostaa normaalia palkkaa? Jos ajatellaan firettäjiä eli kerätään riittävä omaisuus ja jäädeen “eläkkeelle” elelemään sijoitustuotoilla niin eikö kaikista alhaisimpaan veroasteeseen pääsisi pienillä palkkatuloilla? Toki jos on tarvetta nostaa isommin, niin sitten progressio iskee kiinni.
Hyvin sanottu. Hyötyjä ja kustannuksia on siis selvästi tarve selkeyttää ja avata tarkemmin. Ensimmäisessä tekstissä yritettiin käydä läpi hyötyjä. Alla tekstin yhteenvedosta valikoidusti kopioituna.
Verotuksen osalta yhteenvetona voidaan todeta osakeyhtiön 26-26,8% tuloverotuksen olevan selvästi henkilön pääomatuloverotusta matalampi jos pääomatuloja on yli 30.000€ ja veroprosentti on 34%.
Jos teet listaamattomia osakesijoituksia, on osakeyhtiön kautta sijoittaminen lähes poikkeuksetta ehdoton valinta.
Toinen puoli on sitten ylimääräinen työ ja kustannukset, josta ehdottomasti olisi hyvä kirjoittaa. Riskeistä tulee tältä istumalta mieleen lähinnä verotukselliset riskit, jotka muodostuvat siitä, että kirjanpitoa ja verotusta tehdään virheellisesti. Minkälaisia riskejä sinulla oli mielessä? Hähmäisyyden kuva liittynee ainakin verojärjestelyihin, joihin osakeyhtiöt on julkisuudessa liitetty.
Samaa mieltä siitä, että sijoitus-/holdingyhtiölle suunnattu palvelupaketti olisi tervetullut. Pankeilta kyllä saa yritykselle (myös sijoitusyhtiölle) pelkän tilin ja verkkopankin, mutta hinnat ovat nousseet viime vuosina ja ovat nykyään usein lähempänä 20e/kk kuin 10e/kk. Tilin avausmaksukin saattaa olla 200e luokkaa. Vaihtelua on eri pankkien välillä ja esim. OP:n tilillä taitaa selvitä hieman alle 10e/kk. Asia ei ole meille vielä tuttu, mutta olemme kuulleet Alisa Pankin tarjoavan hyvin edullisen vaihtoehdon. Kaikki on kuitenkin suhteellista ja 200e vuosikulu ei ole olennainen jos sijoitusvarallisuus ja verosäästöt ovat tarpeeksi suuret.
Kyllä voi ehdottomasti nostaa normaalia palkkaa. Olet oikeassa, Suomessa ansiotulosta ensimmäiset n. 20.000e menevät lähes nollaverolla. Yhtiön (sijoitus)tuloja voi siis ikään kuin muuntaa verotettavaksi palkkana tietyn verran, olettaen että ansiotuloja ei saada muualta. Esim. omilla tiedoillani syötettynä veroprosenttilaskuri(linkki) antaa veroprosentiksi 20.000e vuosipalkalla 3,0%. Sivukuluja palkasta menee ainoastaan työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,53%. Palkkaverotuksesta tullaan kirjoittamaan toisessa tekstissä, joka liittyy enemmän yhtiöön ja voitonjakoon. Yel-käytäntöihin on tullut hiljattain uudistusta, mutta passiivisen sijoitusyhtiön osalta yel-vakuutusvelvollisuutta ei pitäisi muodostua.
Viestini oli enemmän yleistä pohdintaa, kuin konkretiaa Lähinnä hienoa, että teiltä tulee lisää kirjoituksia ja eiköhän tämäkin lanka tästä heräile ajan kanssa. Hyötyjä/haittoja on varmasti paljon ja fiksumpaa pudotella niitä yksittäisissä teksteissä selkeästi avattuna kuin lätkäistä pitkä lista ranskalaisille viivoilla.
Riskeistä suurin tavalliselle sijoittajalle lienee epätietoisuus ja pelko siitä, että tekee jotain väärin ja kohta onkin verottajan tai pahimmillaan poliisin pihdeissä. En asiasta tarkemmin tiedä, mutta käsittääkseni tämä riski on käytännössä olematon, jos käyttää asiantuntevaa tilitoimistoa eikä tieten tahtoen hyppää harmaalle alueelle. Tämä liittynee osittain myös tuohon sijoitusyhtiöiden hähmäiseen maineeseen. Aika monelle tulee holdingyhtiöstä ensimmäisenä mieleen veroparatiisit, vanhat rikkaat suvut ja Ylen MOT
@Sijoittaja-alokas toivoikin kirjoitusta tuosta salkun suuruudesta ja sijoitusyhtiön hyödyistä. Tästä olisi kiva lukea hieman aiempaa vastaustanne syvällisemmin. Nimenomaan sillä kulmalla, jos yhtiö perustettaisiin vain sijoittamista varten. Eli pallottelua siitä missä kohtaa hyöty alkaa kasvaa kustannuksia suuremmaksi. Mielellään ihan esimerkkilaskelmin havainnollistettuna.
Jos vaikka vuosittainen pääomatulo olisi 30 000 € ja siten verohyötynä käytettäisiin yksinkertaistettuna 4% (30% vs. 26%) niin kustannukset pitäisi jäädä alle 1200 €/ vuodessa. Tilitoimiston kulut + pankkikulut ovat varmaan minimissään tuota luokkaa?
Laskelmastasi näkee hyvin, että erityisesti 30% pääomatuloverokantaan verrattuna sijoitusyhtiön suorat veroedut osake-/rahastosalkun siirtämisen osalta ovat vähäiset ellei olemattomat. Henkilöverotuksessa kun voi vielä lisäksi saada etuja osinkotulojen huojennuksesta ja hankintameno-olettamasta.
Kun pääomatulot nousevat yli 30 000€ vuodessa, on hyöty jo selkeä. Silti sanoisin, että hyvin harvoin suora tuloverohyöty osakesalkun pyörittämisessä on syy viedä sijoituksia osakeyhtiön alle. Useimmiten syynä ovat omistukset listaamattomissa yhtiöissä tai usean omistajan omistusjärjestelyt joko yhteishankkeisiin tai perheyhtiöihin liittyen.
Jos yhtiö on joka tapauksessa olemassa ja sen hallinto järjestetty, pyöritetään usein yhtiön alla myös osakesalkkua. Tässäkään tilanteessa suurin syy viedä osakesalkku yhtiön alle harvemmin on suora tuloverohyöty. Suurempi intressi osakesalkun siirtoon liittyy muiden yhtiön tulojen (esim. osingot listaamattomasta yhtiöstä) tehokkaampaan kotiuttamiseen: siirtämällä osakesalkku yhtiöön ja kirjaamalla sijoitus SVOP-rahastoon, saadaan nostettua yhtiön nettovarallisuutta ja jaettua enemmän huojennettua osinkoa henkilöomistajalle.
Tässä alla olevassa jutussa tarkastellaan yrityksen tulonjakoa ja varojen käsittelyä verotuksen kannalta päivämäärällä. Kannattaa lukea.
Edellisessä tekstissä henkilöllä oli suuri summa rahaa henkilökohtaisella tilillään. Pohdimme silloin, kannattaako varoja sijoittaa henkilökohtaisesti, kapitalisaatiosopimuksen kautta vai osakeyhtiön kautta ja miten tilanne eroaa erilaisten sijoituskohteiden osalta.
Tässä tekstissä suuri summa rahaa on päätynyt osakeyhtiön tilille esimerkiksi liiketoiminnan tai merkittävän sijoituksen myynnin seurauksena. Mitä vaihtoehtoja omistajalla on tästä eteenpäin varojen järjestelyyn ja miten niitä voisi tehdä järkevästi myös verotuksen näkökulmasta?
Olen InvestCo:n (tyytyväinen) asiakas ja olin jo laittamassa kysymyksen suoraan heile, mutta kysytään täällä, kun liippaa niin läheltä blogikirjoitusta.
Kysymys: @Investco_Tuomas käsittelee blogikirjoituksessa hankintameno-olettaman käyttöä yhtiön purkutilanteessa, mutta onko sijoitusyhtiön mahdollista ostaa omia osakkeitaan, minkä ansiosta yrittäjä saisi sovellettua hankintameno-olettamaa yhtiötä purkamatta?
Mukava kuulla, että olet ollut palveluumme tyytyväinen! Hyvä myös kun laitoit kysymyksen tänne, niin saadaan jaettua tietoa samalla kertaa laajemmin.
Näkemyksemme on, että ilman liiketaloudellista perustetta omien osakkeiden hankkimiselle, tapahtuma verotetaan helposti luovutuksen sijaan peiteltynä osinkona. Peitelty osinko verotetaan 75% ansiotulona ja 25% verovapaana tulona eli samoin kuin ansiotulo-osinko.
Verotusmenettelystä annetun lain 29.2 § sanoo näin:
@Investco_Tuomas on kirjoittanut suhteellisen kannattavan jutun siitä, miten varallisuutta voidaan siirtää jälkipolville mahdollisimman optimaallisesti.
Tämä teksti keskittyy pohtimaan ensisijaisesti keinoja, joilla varallisuutta voidaan siirtää jälkipolville verotehokkaasti ja hallinnollisesti järkevästi. Paras ratkaisu riippuu aina tilanteesta ja tekstissä kuvatut keinot ovat vain havainnollistavia esimerkkejä. Toissijaisesti tekstissä käsitellään myös varallisuuden tasaamista puolisoiden välillä. Teksti on kirjoitettu selkeyden vuoksi vanhemman ja lapsen näkökulmasta, mutta samoja malleja voidaan soveltaa lähes poikkeuksetta myös puolisoille.
Tähän liittyen: Jos perustaisin esim kaveriporukalla sijoitusyhtiön, ja yksi osakas haluaa joidenkin vuosien jälkeen irtaantua yhtiöstä niin kuinka se pitäisi tehdä jos yhtiö ei voi ostaa em osakkeita peitellyn osingon pelossa? Tuntui äkkiseltään loogiselta, että yhtiö ostaisi osakkeensa takaisin. Toki muille osakkaille myyminen on aina vaihtoehto, mutta jos ei siihen vaiheeseen rahaa muilta löydy kun kaikki on sijoitettu jo yhtiöön…
Tuli myös mieleen edellä kirjoittamaani tilanteeseen, että “aktiiviselle firmanpyörittäjälle” olisi hyvä saada joku korvaus. Nimike on vapaavalintainen… olkoon sitten toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja? Parhaassa tapauksessa korvaus olisi 100% osakkeina tai 50/50 osakkeita ja rahaa. Tuleeko kaikissa tapauksissa työnantajamaksut jne maksettavaksi.
Nämä kun on aika keskeisiä murheita, ennen kuin kannattaa firman perustamista tällaisessa tapauksessa edistää ja alkaa tilitoimistoja kilpailuttamaan
ps. Pääsikö @Notorious mainitsema ±1200€/v hinta tilitoimistopalvelulle oikealle pallokentälle ajatellen pienehköä useamman omistajan sijoitusyhtiötä? Huomioiden, että perustamisvaiheessa toki kysymyksiä ja sitämyöten yhteydenottoja on enemmältikin, ja yhtiön kasvaessa toki tuokin kulurivi tietenkin kasvaa.
Nähdäksemme esittämässäsi tapauksessa olisi selkeästi todellinen liiketaloudellinen peruste kun yksi osakas luopuu omistuksistaan ja näin omistussuhteet muuttuvat. Peitelty osinko tulkittaisiin siis esim. tilanteessa, jossa yhtiö ostaisi kaikilta osakkailta omistusten suhteessa osakkeita, eivätkä omistussuhteet muuttuisi. Tämä jälkimmäinen operaatio tulkittaisiin helposti osinkoverotuksen kiertämiseksi, koska olisi luonteeltaan niin selkeästi voitonjakoa.
Kyllä tuo 1200€/v on ainakin meillä hyvin tyypillinen pienehkön sijoitusyhtiön veloitus. Omistajien määrällä ei ole suurta vaikutusta hinnoitteluun. Sijoitustoiminnan laajuus ja monimutkaisuus määrittävät pitkälti hinnan.
Työnantajamaksujen kannalta ei ole merkitystä, maksetaanko palkkio osakkeina vai rahana. Hallituspalkkioista ei tule sivukuluja maksettavaksi. Palkasta tulee täydet sivukulut maksettavaksi, mikäli palkansaajaa ei katsota yrittäjäksi. Palkansaaja katsotaan yrittäjäksi, jos hän omistaa itse yli 30% tai perheenjäsentensä kanssa yli 50% osakkeista tai äänimäärästä JA työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä kuten esim. hallituksessa. Yrittäjältä ainut sivukulu on työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,16%, mikäli yrittäjällä on yel-vakuutus.
@Investco_Tuomas Esimerkki: Rahastojen arvot nousevat kalenterivuoden aikana esim. 10%. Pitääkö tällaisesta laskennallisesta tuloksesta maksaa vuotuinen yhteisövero / ennakkovero? Vai tuleeko yhteisövero maksuun vasta, kun rahastoja lunastetaan? Eli seuraako verottaja kassavirtaa vai tasetta? Arvaisin itse, että kassavirtaa
Lyhyesti sanottuna, sijoitusten realisoitumaton arvonnousu ei pääsääntöisesti tuloudu osakeyhtiössä. Muu omaisuus, käyttöomaisuus, rahoitusomaisuus ja vaihto-omaisuus arvostetaan lähtökohtaisesti korkeintaan hankintamenoon. Tietyissä tilanteissa voidaan itse valita käytettävän menettelyä, jossa sijoituksia arvostetaan käypään arvoon, jolloin myös realisoitumattomat arvonnousut tuloutuvat.
Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa foorumille! Kyllä ehdottamasi kuvio on teknisesti täysin mahdollinen. Sijoitukset voivat olla myös kuukausittaisia.
Rakenteen suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon hallintokulut, jotka ovat pitkälti kiinteät, eivätkä siis ole juuri sen alemmat, vaikka yhtiössä olisi vähemmän varoja. Yhtiön hallintokulut ovat ulkoistettuna kaikkineen minimissäänkin n. 1000e/vuosi, joten varallisuuden määrän tulee olla melko suuri, jotta yhtiörakenne on perusteltu. Lisäksi, kuten olemme aiemmissakin viesteissä maininneet, esimerkiksi pörssiin ja rahastoihin sijoittaminen henkilöltä peräisin olevilla varoilla on harvoin yhtiön kautta verotehokkaampaa kuin henkilökohtaisesti sijoitettuna. Yhtiö toki mahdollistaa yhteissijoitushankkeet, joita on vaikea järjestää ilman yhtiötä. Yhteissijoitushankkeissa on kuitenkin omat haasteensa ja toimiva järjestäminen vaatii paljon sopimista, sääntöjä ja hallintoa.
Oma neuvo näillä tiedoilla olisi harkita kuukausisäästämistä henkilökohtaisten tilien kautta ja sijoitusstrategiasta riippuen mahdollisesti hyödyntää osakesäästötilejä.
Lähinnä hienoa, että teiltä tulee lisää kirjoituksia ja eiköhän tämäkin lanka tästä heräile ajan kanssa. Hyötyjä/haittoja on varmasti paljon ja fiksumpaa pudotella niitä yksittäisissä teksteissä selkeästi avattuna kuin lätkäistä pitkä lista ranskalaisille viivoilla.