Mitenkös @Johannes_Sippola toiminta Medifilmin kautta? Liippaako ketjun aihetta? Löytyykö kokemuksia/mielipiteitä?
1 tykkäys
Perheen yhteisessä sijoitusyhtiössä on myös sellainen hyvä puoli, että sijoitustuottoja voi nostaa myös palkkana ja Suomessahan palkkaverotus on pienillä tuloilla olematonta. Tämä toimii hyvin silloin, kun henkilöt ei ole aktiivisesti työelämässä. Esimerkiksi jos vanhemmat haluaisivat käyttää yhtiötä omana eläkekassanaan.
Yhtiössä pitää toki olla myös aktiivinen hallitus ja hallitushan pitää toki vuosittaisen strategiapalaverin esimerkiksi Levillä tms., jolloin hiihtolomareissusta tuleekin työreissu. Sijoituspäätökset pitää tietenkin tehdä harkiten ja ennen kuin sijoittaa esimerkiksi PYN Eliteen, on hyvä käydä tutustumassa Vietnamin talouteen. Jenkeissä voi käydä tutkimassa sopivia kiinteistösijoituskohteita tai tapaamassa potentiaalisia start up-yrityksiä. Toki jossain menee sitten peitellyn osingonjaon raja, mutta kun reissuista tekee asianmukaiset dokumentit, niin aika vaikea verottajan on lähteä niistä valittamaan. Veikkaisin, että tuollaisen pienen sijoitusyhtiön joutuminen verotarkastukseen on myös suhteellisen epätodennäköistä, ellei nyt jotain oikein poikkeavaa ole.
3 tykkäystä
Lainaaminenhan ei varsinaisesti pienennä nettovaroja. SVOP kasvattaa, lainan vaikutus ±0.
Jos SVOPpia ei laiteta omistuksen suhteessa, niin siinä lienee teoreettinen mahdollisuus myös sille, että se tulkittaisiin lahjaksi. Tuo kannattaa siis huomioida, jos vanhempana suunnittelee lastensa osaomistamien yhtiöiden vastikkeetonta pääomittamista muulla kuin lainalla.
Muuten hyvä pointti ja sinänsä totta, mutta myös esim. eläkkeet ovat verotettavaa ansiotuloa. Verotehokkaiten palkkatulojen nostaminen toimii silloin, kun on käytännössä vapaaherrana/-rouvana (ja ei vielä saa eläkettä)
Hieman vanha artikkeli (ja vanhat luvut), mutta saa idean hyvin esille koskien palkan nostamista sijoitusyhtiöstä.
1 tykkäys
Juu, näin se on, ettei eläkeläisenä pahemmin kannata palkkaa nostella. Itse kun on tällainen reilu 40-kymppinen yrittäjä, joka makselee kutakuinkin minimi YELiä ja virallinen eläkeikä lienee jossain 30-vuoden päässä, niin en ihan hirveästi anna tuolle valtion maksamalle eläkkeelle painoarvoa.
Palkkatulo pienellä prosentilla on toki saajalle tehokasta, mutta onko se kuitenkaan tehokasta rahansiirtoa yhtiöltä yksilölle?
Palkanmaksun sivukulut ovat kuitenkin Suomessa aika huomattavat. Siksi pysyisin ehkä siellä osingonjaon puolella jos halutaan antaa verottajalle vähemmän.
Kiitoksia vinkistä. Tämä ketju pitää myös ottaa syynättäväksi.
Juuri näin! Tämä onkin jo tuttua puuhaa. Olen aina huolehtinut että pöytäkirjat kokouksista tehdään kirjallisesti ja minulla on puoliso hallituksen jäsenenä liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössäni. Joten vähintään kuukauden välein meillä on rouvan kanssa ravintolaillallinen jossa “kokoustellaan”. Oikeastikin käydään läpi firman asioita ja kaikkea varurastumiseen liittyvää. Lisäksi meillä on kirjoitettu ylös strategiaan että hallitustyöskentely on aktiivista liiketoiminnan kehittämiseksi, joten ei pitäisi olla verottajalla nokan koputtamista.
Okei, luulin että laina vähentää nettovarallisuutta. Mutta ainakin tuo SVOP kasvattaa. Kiitos lisäyksestä. Laitoin jo eilen kirjanpitäjälle kyselyn että saadaanko mitenkään ko. toimenpidettä tehtyä takautuvasti 31.12.2023 tilinpäätökseen. Tilisiirtoja ei pystytä takautuvasti tekemään, mutta onnistuisko joillakin dokumenteilla ko. toimenpide tehdä niin saataisiin heti vaikutusta huojennettuun osinkoon. Täm kyseenomainen yhtiö on liiketopimintayhtiö jossa minulla on osaomistus ja jonka tehtävänä on aikaansaada sijoitustuottoja sijoitusyhtiöön laitettavaksi.
Tämä on kyllä hemmetin mielenkiintoinen aihealue ja huomaan että täältä saan enemmän vastauksia ja ideoita kuin mistään muualta aiemmin. Olen sijoitustoiminnan yhtiöittämistä, verosuunnittelua yhtiöittämisen kautta sekä perintöverotussuunnittelua yhtiöittämisen kautta suunnitellut jo parisen vuotta, mutta vasta nyt asia on saanut semmoista turbulenssia että menee toteutukseen kunhan vielä kasaan aiheen ja mietin mikä meidän perheelle sopisi parhaiten. Tämän ketjun keskutelujen pohjalta asia on jo muokkautunut päässä erilaiseksi kuin se oli aiemmin.
MIetin vielä tarvitsenko lakimiestä, joka oikeasti kirjoittaa osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset puolestani, että ei menisi hyvä ajatus mönkään loppumetreillä sen vuoksi. Kyseessä kuitenkin aika iso asia. Joka tapauksessa pystyn taholle joka paperit puhtaaksi kirjoittaa latelemaan suoraan mitä haluan, eikä tarvitse koko hommaa pyöritellä alusta loppuun lakimiehen kanssa.
1 tykkäys
Jos on valmiiksi yrittäjä on sivukulut pienemmät (tai ne joutuu joka tapauksessa maksamaan muista syistä). Lasten osalta mietin että heidän osalta voisi olla verotehokasta ennen varsinaista työuraa 17 ikävuoden jälkeen maksaa palkkana jonkin verran, mutta siellä tulee tosissaan Tyelit sun muut lisäkustannukset. Lisäksi ei ollut tarkoitus liian helposti antaa jälkipolville rahaa, jotta se ei passivoisi heitä. Lisäksi lopullista tarkoitusta varten on alkuvaiheessa parempi pitää pääomaa yhtiössä jotta korolle korkoa efekti toimisi parhaiten.
Näin se menee, pakollisia sivukuluja ei ole kuin ns. sotumaksu, joka on vähän yli prosentin maksettavasta palkasta. Maksettu palkka kuitenkin pienentää yhtiön verotettava tuloa, joten käytännössä tuolla pienellä palkalla on negatiivinen veroprosentti. Osingoista maksat kuitenkin periaatteessa vähintään 26% veroa.
1 tykkäys
Tässä vielä Investcon asiantuntijan vastaus toisessa ketjussa liittyen näihin palkan sivukuluihin
Alla on aika pitkä lainaus, mutta mielestäni oleellinen asia ottaa huomioon sijoitusyhtiötä pohdittaessa. Erityisesti tuo toinen kappale koskien sitä, eli milloin yhtiön tulosta verotetaan EVL:n mukaan TVL:n sijaan.
Sitaatti
Kun sijoitusyhtiötä ryhdytään perustamaan, niin laskelmissa on syytä ottaa huomioon yrityksen perustamiseen liittyvät kulut sekä yrityksen pyörittämisestä johtuvat kirjanpito- ja mahdolliset tilitarkistuskulut. Yhtiön tuloksesta maksetaan myös vuosittain 20 % yhtiöveroa. Varallisuuden sijoittaminen yhtiöön tulee myös suunnitella huolellisesti, jotta vältytään turhalta veronmaksulta. Jos yhtiöön sijoitettavaksi tarkoitettua sijoitusomaisuutta on jo kertynyt ja se halutaan sijoittaa nopeasti uuteen yhtiöön, tulee laskelmissa huomioida siirrosta johtuva verorasitus. Tällöin sijoitusyhtiön osakkeen lunastaminen katsotaan maksetuksi apportti-omaisuutena, ja maksettavaksi tulee myös VSVL:n 15 §:n mukainen varainsiirtovero 1,6 % (VSVL 20.1 §). Jos luovutuksen kohteena on asunto-osakeyhtiön tai muun VSLS 20.3 §:ssä mainittu vastaava osake tai osuus, vero on 2 %. Apportilla maksetun osakkeen merkinnän yhteydessä sijoittajan katsotaan myös luovuttaneen osakkeet, joten mahdollinen luovutusvoiton vero tulee maksettavaksi. Jos käytettävissä on enemmän aikaa, varallisuutta voidaan sijoittaa yhtiöön hitaassa aikataulussa, eli realisoidaan omaisuutta sekä sijoitetaan se rahana yhtiöön. Näin vältetään varainsiirtoverosta aiheutuvat kustannukset. 168
Sijoitusyhtiön perustamiseen liittyy riski, että sijoitustoiminnan ei katsota täyttävän elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja yhtiön tulosta verotetaan EVL:n sijaan TVL:n mukaan elinkeinotoiminnan henkilökohtaisena tulona. Näin haluttua verohyötyä ei saavuteta. 169 Jotta sijoitusyhtiön tuloa verotetaan elinkeinotulona, on sitä voitava pitää elinkeinotoimintana. Ja jotta toimintaa voidaan pitää elinkeinotoimintana, sen on täytettävä liiketoiminnan tunnusmerkit eli toiminnan on tavoiteltava voitto, sen on oltava itsenäistä, suunnitelmallista ja jatkuvaa ja siihen on sisällyttävä taloudellisen riskin olemassaolo. Toiminnan on myös suuntauduttava ulospäin rajoittamattomasti tai aikakin laajahkoon henkilöjoukkoon. Myös toiminnan laajuus on saanut merkitystä ainakin oikeuskäytännössä, koska joissakin tapauksissa pienimuotoista toimintaa ei ole pidetty liiketoimintana. Myös verovelvollisen omilla toimilla, kuten liiketoiminnan muodollisten piirteiden noudattamisella, on ollut merkitystä ratkaistaessa sitä, pidetäänkö toimintaa elinkeinotoimintana. Tällaisina on pidetty kirjanpidon pitämistä, kaupparekisterimerkintää ja elinkeinoveroilmoituksen antamista. Jonkinlaisena arviointia auttavana tekijänä voidaan pitää ajatusta, että jos sijoitustoimintaa toimittaessa luonnollisena henkilönä on verotuksessa pidetty elinkeinotoimintana, se on sitä myöskin yhtiön kautta harjoitettuna.170
Sitaatti
@Investco_Tuomas voisi ehkä kommentoida asiaan liittyen, eli miten perheen kanssa perustettu sijoitusyhtiö, joka sijoittaa esim. vain rahastoihin, saadaan näyttämään verottajan silmissä EVL:n alaiselta (vai saadaanko)? Jos käy muuten esim. normaalisti palkkatöissä, onko tällä vaikutusta asiaan? Eli lähinnä kysymyksenä, että voidaanko tietyillä toimilla varmistaa, että toiminta täyttää EVL:n kriteerit, vai onko aina riski, että sijoitusyhtiön toiminta ei niitä täytä?
Tässä linkki vielä itse pro gradu -tutkielmaan, josta asian bongasin. Muutenkin hyviä pointteja ylipäänsä verosuunnittelua koskien, joka on mielestäni oleellinen osa ylisukupolvisen varallisuuden suunnittelussa.
Osakeyhtiöissä ei ole enää TVL-tulolöhdettä(tai kai voi olla jos on yleishyödyllinen). Kaikki on EVL, mutta tilanteesta riippuen osakkeiden luovutustappiot on vähennettävissä vain muun omaisuuden luovutusvoitoista.
1 tykkäys
“Tarkotus on lahjoittaa yhtiön osakkeet lapsille jo varhaisessa vaiheessa, mutta säilyttää itsellä tuotto- ja hallintaoikeus, ja itseni jälkeen ne siirtyvät vaimolle jos kuolen ennen häntä.” Riittääkö että lahjakirjassa mainitaan tuo vai pitääkö olla myös testamentissa, ja voiko ylipäänsä hallinta ja tuotto-oikeutta lahjakirjassa tai testamentissa siirtää puolisolle?
En ole juristi mutta käsitykseni on että lahjakirjalla oleva teksti riittää ja on sitova, mikäli lahjan saaja ei ehtoja hyväksy hän voi jättää sen vastaanottamatta. Omaisuushan on jo ennen kuolemaa tuolla lahjakirjalla annettu tietyin ehdoin pois joten ei testamentissa siihen oikein voi enää tehdä muutosta.
Linkataan nyt tähänkin ketjuun, kun mielestäni aihetta liippaa.
2 tykkäystä
YEL ei pitäisi olla ongelma, jos kyseessä on pelkästään sijoitustoimintaa. Itsekin taannoin laitoin YELlin kokonaan katkolle vakuutusyhtiön hyväksymänä, kun ei ollut ns. ‘varsinaista liiketoimintaa’.
Kysehän on työtulosta. YEL tulisi sijoitustoiminnassa kyseeseen vain sellaisen henkilön kohdalla, joka oikeasti työskentelee ko. yhtiön hyväksi, ja jossa toiminta on niin laajaa, että siitä tulisi ulkopuolisille hoitajalle palkkaa maksaa. Käytännössä tämä vaatisi jo aika isoja pääomia ja aktiivisia päivittäisiä sijoituspäätöksiä/tutkimusta. Ehkä jossain venture capitalist buulaakissa tämä voisi tulla kyseeseen oikeastikin.
Ei se pienennä muttei nostakaan. Siinä käy samoin kuin muissakin lainarahoissa: yhtiölle toisaalta tulee velkaa mutta vastaavasti tulee sama rahamäärä varallisuutta pankkitilille → nettovarallisuus ei muutu.
SVOP tosiaan nostaa nettovarallisuutta, koska merkitään taseessa oman pääoman eriin. Sen palauttaminen on tosin työläämpää kuin lainan, koska vaatii yhtiökokouksen päätöksen. Jottei siitä joutuis maksamaan veroja, pitää tehdä palautus kymmenen vuoden sisällä alkuperäisestä sijoituksesta. Lainassa ei ole mitään takarajaa ja sitä voi palautella milloin vain huvittaa.
Käytännössä itse lainaan rahaa yhtiölle koko ajan ja se on meille aina vähän velkaa. Tilikauden lopulla sitten arvioidaan kuinka paljon tästä kulloinkin halutaan merkitä SVOPpiin.
Jottei veroja päädytä maksamaan turhaan omista pääoman palautuksista, pidämme toisaalta huolta, että SVOPista myös palautetaan rahoja. Tämä tehdään, kun nyt on jo kymmenen vuotta mennyt ensimmäisistä eristä. Osa tästä tosin saatetaan sijoittaa takaisinkin.