Tulispa Reaktor pörssiin </3
1 tykkäys
Ihan mielenkiinnon vuoksi kysyisin kuinka paljon näillä IT-palvelufirmoilla on päällekkäisyyksiä/onko jotkut jotka mahdollisesti voisivat tulevaisuudessa hyötyä esim. fuusioitumisesta toistensa kanssa?
4 tykkäystä
Tätä olen kanssa kysellyt tässä useampaan kertaan foorumilla, mutta vielä ei ole tullut siihen vastauksia. Korona toi lisää kasvua taas vuosiksi, joten tuskin konsolidaatio on vielä suuresti ajankohtaista.
2 tykkäystä
Päällekkäisyyksiä on, monellakin tavalla.
- asikkaiden arkkitehtuurivalinnat
- asiakkaiden teknologiavalinnat
- asiakkaiden toiminnalliset järjestelmätarpeet
- tietoturva
- palvelinkeskukset/konesalit/pilvipalvelut
- tietoliikenne/verkkoyhteydet
- käyttäjien koulutus ja käytön tuki
Rajoittavia tekijöitä ovat
- Suomen markkinan rajallisuus haittaa tuotteistamista
- kielikysymykset samoin
- osaajien puute (tätä virttä on veisattu jo parikymmnentä vuotta)
- kasvu tapahtuu osin lainsäädännön muutoksista johtuen eikä perustu käyttäjien toiminnallisiin tarpeisiin
Julkishallinnon sovellukset ovat maakohtaisia, joten niillä ei ole käytännössä vientimahdollisuuksia, mikä vaikeuttaa tuotteistamista (ROI) ja estää skaalautumisen. Ei Suomessa tarvita kuin yksi ALV-järjestelmä ja päivähoidon ohjausjärjestelmiäkin vain parisen sataa.
Esim. Innofactor on kyennyt tuotteistamaan joitakin kuntien perusjärjestelmiä, mutta niissä ei ole juuri kasvumahdollisuuksia, ylläpitoa ja vähäisiä muutoksia toki aina tarvitaan.
Innofactorin Microsoft-arkkitehtuuri-idea voidaan kyseenalaistaa, mutta osaaminen on järkevää keskittää yhdelle teknologia-alustalle eikä haahuilla asiakkaiden toiveiden perässä.
TietoEvryllä taas on osaamista useilla teknologia-alustoilla, mutta parhaat kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin julkishallinnon ulkopuolella. Hybridipilvet ovat kilpailuetu.
Julkiset IT-järjestelmät nousevat kansan (sijoittajien) tietoisuuteen lähinnä ongelmien pulpahtaessa pintaan, mikä antaa alasta sijoittajille rajallisen kuvan. Ongelmien perussyyt ovat aivan samoja kuin yksityiselläkin puolella, missä haavoja nuollaan hiljaisuudessa mikäli pörssin säännöt eivät pakota niistä tiedottamaan.
Syitä ovat mm.
- asiakas ei osaa määritellä järjestelmätarpeitaan
- asiakkaalla ei ole tietoteknistä arkkitehtuurikuvausta ollenkaan tai se on oleellisesti puutteellinen
- toimittaja lupaa sellaista, mitä ei osaa toimittaa
- aikataulut ovat liian optimistisia
- hankkeilla ei ole ohjausryhmää tai siitä puuttuu se lopullinen päättäjä
- organisaatiossa on “varjo-IT”, mikä koostuu käyttäjien itse hankkimista valmissovelluksista (apps) joita ei ole tietoturva-auditoitu eikä niillä ole yhteensopivuutta muiden järjestelmien kanssa.
IT-palveluyritysten tarkempi analyysi vaatisi yritysten teknologioiden suuritöistä läpikäyntiä ja asiakkaiden toiveiden tynnyrien (julkishallinnon tarjouspyynnöt) penkomista johon minulla ei ole aikaa -joten en sijoita näihin osakkeisiin ollenkaan.
Tieto lisää tuskaa.
15 tykkäystä
Innofactor mukana sairaaloiden optimoinnissa tekoälyllä. Innofactor varmaankin Hus:sin valintana jatkumona terveyskylä hankkeesta. EU-rahoitusta ei kovin monelle hankkeelle saatu kun yli 80 hankkeesta vain 4 sai ja Hus oli yksi näistä. Olisi kiva tietää kuinka laajasti Innofactoria käytetään projektissa.
5 tykkäystä
Tämä vastaus tulee vähän myöhässä, mutta tämä on oma järjestykseni joulukuussa 2020. Järjestys perustuu historiaan usealta vuodelta, jossa vertaillaan kaikkia osakkeita samalla menetelmällä. Laskennassa on huomioitu osakkeen hinta, kannattavuus, kasvu, osinko ja velkaantuneisuus. Kasvun huomiointi on näistä epävarmin, kun ei tiedä sen kestoa. Historia toistuu vuodesta toiseen. Jonkin verran poikkeuksia tulee (esim. Lehto), mutta se ei haittaa, kun hajauttaa sijoituksia.
Itse laitan yhteen kohteeseen ostohetkellä maksimissaan 5 % sijoituspääomasta.
Tässä järjestys ja laskettu sijoitustuotto ja hinta laskentahetkellä.
- Tietoevry 8,0%, 26.2€
- Vincit 7.5%, 6.7€
- Siili 6.5%, 2.45€
Koska minimi tuottovaatimukseni on 6.2%, seuraaviin en sijoita nyt. - Gofore 4.2%, 17.7€
- Digia 3.2%, 7.3€
- Innofactor 0.9%, 1.3€
Toivotan onnea sijoituksille!
8 tykkäystä
Katselin tuossa Innofactorin Q3-osarin videot uudelleen. Innofactorin sivuilta löytyy myös Evlin haastattelu. Hieman huolestuttaa, että yhtään uutta tilausta ei ole julkistettu pariin kuukauteen. Olin aika varma Q3 jälkeen, että ohjeistukseen tehdään viimeistään joulukuussa nostoja esim. “Käyttökate nousee merkittävästi”. Nythän ohjeistus on vaan, että kasvaa, vaikka käyttökate on jo q3 jälkeen korkeampi kuin viime vuonna. Saas nähdä onko kysyntä alkanut tökkimään lisää muualla kuin Suomessa.
Edit. Vuonna 2019 Q4-aikana ei tullut yhtään julkistettua tilausta, joten tämän vuoden hiljaisuudesta ei voikaan vetää pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Edit. Lisäksi mietin noita muiden Pohjoismaiden osuutta liikevaihdosta. Tanskan osuus enää 5 % eli karkeasti noin 700 000 e per kvartaali (Norjassa 9 %). Tässä varmaan voisi fokusoida organisaatiota esim. Suomi-Ruotsi-akselille. Ts. onko Tanskasta ja Norjasta mitään hyötyä isossa kuvassa? Voisiko Suomi-Ruotsi-akseliin satsaaminen terävöittää strategiaa.
3 tykkäystä
Näis on vähän se ongelma etteivät nämä konsulttipajat juurikaan skaalaudu, ts. konsultin voi myydä vain kertaalleen. Tämä aiheuttaa sen että kovista tekijöistä on krooninen pula. Nämä putkat myös jatkuvasti priorisoivat projektityöt tuotekehitys investointien edelle, joten tulevaisuudessakaan mitään edgeä eivät toisistaan saa.
Näistä Tiedolla on selkeä vallihauta julkisen puolen IT-infran tarjontaan, mutta pilveen siirtyessä tämä etulyötniasema hiljalleen murenee. Tietysti on aina semmoisia järjestelmiä mitä ei nykyisen lainsäädännön myötä koskaan pilveen viedä ja se onkin Tiedon vahvuus. Asiakkaat tosin haluavat tästä eroon ja palvelu on tökkinyt jo pitkään. Heti vain jos tulee mahodllisuus vaihtaa infra toimittajaa Tieto lentää pihalle alta aikayksikön.
Digia on alkanut haastelemaan muita tekijöitä ostelemalla yhtiöitä ja sulauttamalla ne agressivisesti itseensä, tämä aiheuttaa osaajien kytkimen noston ennenkuin edes tekijän domainnimi ehditty muuttaa digiaksi.
GoForesta ei ole oikeen muuta kokemusta kuin ärsyttävä rekrykampanja koronakriisin aikoihin, että tule meille töihin kun olet kuitenkin saanut kenkää. Ylimielistä ja koppavaa.
Innofactor hassasi hyvän nousukauden kompastelemalla omiin kengännauhohinsa (mm. oma erp ja epäonnistuneet projektit). Ensin palkataan keski-johtoa ja käsien heiluttelijaa, koodaajien ja oikeiden tekijöiden jäädessä taka-alalle. Sen jälkeen kun ovi alkoi käymään alkoi sekoilu ja täysin utopistinen 20% ebitda + 20% kasvu -strategia ilman minkäännököisiä konkreettisia toimenpiteitä sai sijoittajatkin karsastamaan yhtiötä samalla kun alkoi tulosvaroituksia tulemaan. Ehkä kovin pohjanoteeraus omistajan kannalta oli se, että juurikuin inderes alkoi ennustamaan käännettä, parisenkymmentä keskijohdon jäsentä lennätettiin vegasiin ja kyllä tulosvaroitushan sieltä sitten tuli syksymmällä. Ja juuri sen verran alittivat tuloksen kun mitä olisi voinut tuohon vegasin matkaan kuvitellen menneen rahnua. No mutta toisaalta sitten alkoi keski-johdon puhdistus ja käyttöön tuli itseohjautuvat tiimit. Tosin näille tiimeille tulee budjetti ja tavoitteet ylhäältä, rekryt pyörivät keskitetysti ja oikeestaan tekijät eivät voi päättää itsenäisesti edes lomistaan. Nyt julkistettu osingonjakopolitiikka ei enää hämää, nollan kertotaululla on käteenjäävä osuus on sama kuin ennenkin. Pettymystä tullaan taas jossain vaiheessa näkemään, lukuisista kaupoista huolimatta (tai siistä syystä) ovi on alkanut taas käymään ulospäin.
Vincit:stä ei ole juurikaan muuta kokemusta kuin epäonnistunut Mikko -rekrykampanja.
Siili on näistä paras, vaikkakin sielläkin on liikettä ollut ulospäin, mutta ovat saaneet houkuteltua myös sisäänkiin osaavia kavereita. Itse olen kytännyt milloin tätä saisi halvemmalla, kun lupaavista pienimmistä tekjöistä jotka ovat näitä suurempia haastaneet eivät nyt jostain syystä ole IPO:telleet. Ehkä tekevät niin kovaa tiliä, ettei julkiseen jakoon kannata näitä laittaa. Jotain Futuricea ja Zurea kiinnostaisi omistaa, näissäkin on sama skaalautuvuus ongelma mutta näkisin että ehdottomasti enemmän kasvupotentiaalia.
18 tykkäystä
Moni dissaa nimenomaan Innofactoria ja ihan syystäkin, mutta itse nään näiden muutaman hyvän kvartaalin jälkeen tässä vihdoin pientä kipinää. Itsellä riittää usko kun se alkaa jo paperillekkin näyttää hyvältä tai ainakin paremmalta. Q3 oli toisaalta neutraali, mutta itse näin sen positiivisena. Missaanko tässä jotain? Onko siis niin, että Innofactor tulee jatkamaan rämpimistä ja tuloskunto heikkenee vai onko Innofactor näihin muihin verrattuna vain heikompi tapaus? Itse olen koittanut kaivaa tästä huonoja merkkejä, mutta en ole oikein enää löytänyt. Voi toki olla, että en löydäkkään kun amatööri olen. Mielelläni siis ottaisin teiltä tietoa vastaan.
Ps. Olen sijoittanut Innofactoriin.
1 tykkäys
Toivon itsekin menestystä ja pieni seurantapositio jäänyt salkkuun myös itsellä. Mutta pahoin pelkään että pelkästään toivomiseksi se jää, kovia lukuja edelleen odotellaan. Kun on pari kertaa pettänyt luottamuksen, se tarvitsee useamman ehjän kvartaalin että usko palaa. Itse huomasin toimarin haastattelussa Q2:lla että Innofactor jopa hyötyi etätöistä, Q3 sama aihe ei enää kuitenkaan näkynyt samana optimismina vaan korona alkoi mielestäni vähän kääntymään taas selitykseksi. Mielnekiintoista on nähdä Q4 luvut, jotka pitäisi olla yleensä ne kovimmat. Ainakin odotuksia on tälle kvartaalille ladattu, katsotaan miten toimittaa.
2 tykkäystä
Innofactor oli pohjilla muutama vuosi takaperin, mutta löytänyt nyt tiensä takaisin salkkuuni. Itsellä uskoa ainakin että käänne olisi tapahtunut ja nyt aletaan nauttimaan kyydistä. Toki kyyti on vielä vähän huteralla pohjalla, mutta pieni haparointi ei haittaa kunhan ei taas mennä turvalleen niin kuin muutama vuosi sitten.
2 tykkäystä
Q2 Inderesin haastattelussa toimari oli naama Naantalin aurinkona kun tulos oli hyvä ja näkymät myös. Frendi myös kalasteltiin sinne töihin. Digitalisaatio trendi ei ole kadonnut mihinkään ja korona kiihdyttää muutosta, vaikka Q3 ei ollut niin hyvä. Toivottavasti se on vain mutka matkassa. Muistelisin että Innofactorin arvostuskertoimissa olisi myös nousun varaa jos alkaisi kääntyä kunnolla vihdoin. Että ei mitään super konkreettista, mutta merkit kohdillaan.
2 tykkäystä
Eihän se kallis ole, mutta pientä kasvua toivoisin ja osingon maksun aloitusta, uskon, että se miellyttäisi sijoittajia.
Tilauskantaa vaan liikevaihdoksi muuttamaan.
Pitkästä aikaa Innofactoriltakin tiedotettavaa!
Innofactor valittiin ensisijaiseksi toimittajaksi Azure-ohjelmoinnin osa-alueeseen. Azure-ohjelmoinnin osa-alueen hankinnan tavoitteena on tukea Verohallintoa kehittämään sovelluksia Microsoft Azure -pilvialustan päälle hyödyntäen Azuren teknologioita ja palveluita. Osa-alueen arvioitu resurssitarpeiden suuruus on arviolta 30 henkilötyövuotta vuonna 2021, 40 henkilötyövuotta vuonna 2022, 30 henkilötyövuotta vuonna 2023 ja 20 henkilötyövuotta vuodesta 2023 eteenpäin.
Asiakkaan hankinnassa ilmoittaman volyymin perusteella osa-alueen kokonaisarvo on noin 15–25 miljoonaa euroa. Puitesopimuksen kesto on 6 vuotta ja puitesopimuskautena tehdyt toimeksiannot voivat jatkua 4 vuotta puitesopimuksen päättymisajan jälkeen.
12 tykkäystä
Komea soppari. Jakaantuu toki monelle vuodelle mut silti taitaa olla Innofactorin historian isoimpia jos ei isoin diili.
2 tykkäystä
Juu komea soppari ja tällainen pitkäkestoinen diili tuo tilauskantaa & ennustettavuutta.
Very GOOD! Ja kurssikin kiittää. Ensio vielä näyttää epäilijöille!
2 tykkäystä
Innofactorin tarina etenee sen verran hienosti, että enää ei malttanut olla avaamatta riviä. Hieno, merkittävän kokoluokan diili heille. Hyvää työtä Ensio & co!
3 tykkäystä
meilenkiintoista, että tämä jaettiin Goforen ja Innofactorin kesken, vai olenko väärässä?
Ei, Gofore (tai Qentinel tässä tapauksessa) hoitaa eri osa-aluetta:
Verohallinto on valinnut Gofore-konserniin kuuluvan Qentinel Finlandin tietojärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa tukevien teknisten projektipäällikköpalveluiden ensisijaiseksi toimittajaksi.