Gartnerin ennuste vuodelle 2024 voi pitääkin paikkansa.
Pitäisin todennäköisenä että Suomessa hallituksen/julkisen puolen säästöt tulevat näkymään myös IT-kuluissa käytettävän rahan määrässä.
Näinollen, vuoden 2024 jälkeen ei taida lähivuosina julkisen puolen IT-markkinoilla kasvua olla tiedossa, ennemminkin jonkinlaista laskua. Toki, voihan tilanne valtiolla/kunnilla myös parantua ja lisämarkkinoita tulla.
Tanskalainen Netcompany julkisti aamulla Q1-tuloksen, joka näytti olleen jonkin verran analyytikkoennusteita ja myös sijoittajien odotuksia parempi, koska kurssi on 10 %:n nousussa. Liikevaihto kasvoi orgaanisesti vajaa 4 % ja oik. EBITA-% laski vähän 12,5 %:iin (Q1’23: 12,8 %). Yhtiön mukaan työpäivillä oli 3 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon, joka valuu myös kannattavuuteen. Tämä kompensoi parantuneiden laskutusasteiden vaikutuksen vertailukauteen nähden.
Kasvua ajoi julkinen sektori, jonka liikevaihto kasvoi 6 %, kun taas yksityisen sektorin liikevaihto laski 1 %:n. Yhtiö kuitenkin kommentoi Tanskassa yksityisen sektorin palautumisen jatkuneen ja vahvistuneen viime vuodesta. Liikevaihdosta noin puolet tulee Tanskasta, mutta yhtiön kautta saa myös jonkinlaista osviittaa Euroopan maiden kehityksestä.
Yhtiö toisti ohjeistuksensa 7-10 % orgaanisesta kasvusta, joka tarkoittaa kasvun piristymistä loppuvuonna ja nousemista kohtuullisen hyvälle tasolle tässä markkinassa. Oikaistun EBITDA-%:n yhtiö ohjeistaa olevan 15-18 % (Q1: 15,5 %).
Bruttokatteet
Netcompany raportoi hyvin yksityiskohtaisesti sen eri segmenttien lukuja. Mielenkiintoinen on erityisesti bruttokatteiden kehitys, jota eivät esim. suomalaiset listatut verrokit juuri raportoi (Digital Workforce taitaa olla ainoa sektorilta). Nosto täältä esim. että Tanskassa julkisella sektorilla yhtiön bruttokatteet ovat tällä hetkellä 6-8 % matalammat kuin yksityisellä sektorilla. Samoin kannattavuus EBITA-%:lla mitattuna on selkeästi korkeampi yksityisellä sektorilla, jossa yhtiön kannattavuus on todella korkea (Q1’24 22,7 %). Julkinen sektori vastaa koko firman bisneksestä noin 2/3-osaa. Toki ylipäätään yhtiön core-bisneksen Tanskan kannattavuus on edelleen erinomaisella tasolla.
Tässä määritelmä revenue visibilitylle: Netcompany measures revenue visibility on a 12-month rolling basis, based on two main input parameters, which are defined as total value of committed engagements (which is comprised of fixed price engagements and service agreements), and ongoing time and material engagements with a high likelihood of conversion and/or prolongation, defined as non-contractual committed engagements.
Crayon raportoi tänään ja markkina tykkäsi (+15 %). Kurssi on näköjään kiivennyt tästä kahden viikon takaisesta viestistäni jo 27 % ylöspäin ja nyt tietty harmittaa kun ei ole joutanut ostonapille Aika ei vain tahdo riittää kiinnostavan firman penkomiseen, mutta jaetaan edes rapsa tänne:
Digiankin raportoitua tänään tuloksensa oheistan päivitetyn Q1 / 2024 tilannekatsauksen IT -palvelusektorin yhtiöiden tuloksiin ensimmäisellä kvarttaalilla. Ohessa myös Harri Siepin pyytämä sanallinen arvio seuraavan kvarttaalin kehityksestä. Koska arvio on puhtaasti henkilökohtainen näkemys yhtiöiden toimitusjohtajien kommenteista Q1 -raporteista pyydän kommentoimaan, jos näette asian toisin.
Hintakilpailu on jatkunut kovana ja osin voidaan sanoa, että se on laajentunut viime neljänneksinä, kun useat listatut yhtiöt ovat myös lähteneet mukaan hintakilpailuun. Tämä on sektorin keskeisin huolenaiheemme. Hintakilpailu luo painetta kannattavuuksiin, kun palkat eivät jousta samalla tavalla. Hintakilpailulle ei näy loppua, ennen kuin kysyntä piristyy, mikä taas vaati mielestämme vahvistuvaa talousympäristöä, joka lisäisi jälleen asiakasyritysten investointirohkeutta. Korkojen (Euriborien) ennustetaan laskevan noin 1 %-yksikön seuraavan vuoden aikana ja Suomen talouden (BKT) ennustetaan kääntyvän vuoden lopulla jälleen ujoon kasvun, minkä lisäksi monilla globaalisti toimivilla asiakasyrityksillä kysyntänäkymät ovat vahvistuneet ja Euroopassa talousennusteet ovat olleet myös hieman noususuunnassa. Tätä taustaa vasten arvioimme vahvistuvalle kysynnälle olevan edellytykset seuraavan vuoden tähtäimellä, sillä digi-investointitarpeet ovat samalla tavalla olemassa kuin aiemminkin. Lyhyellä aikavälillä sektorin kysyntätilanteen kehityksen ennustaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa.
Tervetuloa seuraamaan perinteikästä IT-palveluiltaa. Ilta käynnistyy analyytikko Joni Grönqvistin katsauksella ja etenee sektorin yhtiöiden esityksiin.
IT-palveluillan ohjelma:
16.00 Keynote – Joni Grönqvist, analyytikko
16.10 Digia – Timo Levoranta, toimitusjohtaja
16.30 Netum – Matti Mujunen, toimitusjohtaja
16.50 Innofactor – Sami Ensio, toimitusjohtaja
17.10 Vincit – Julius Manni, toimitusjohtaja
17.30 Loihde – Samu Konttinen, toimitusjohtaja
17.50 Digital Workforce – Jussi Vasama, toimitusjohtaja
18.10 Siili Solutions – Tomi Pienimäki, toimitusjohtaja
Digitalisaatiotyötä on tässä maailmassa valtavasti tekemättä. Tehokkuuden parannus merkitsee sitä että digitalisoidaan asioita joita ennen ei ollut järkevä tehdä. Näin mielestäni kakkua jakaantuu sekä asiakkaille että IT-asiantuntijoille.
Hieman kyllä epäilen tuota tuplausta. Se koodin itsensä kirjoittaminen lopulta aika pieni osa kokonaisuudesta, tarvitsee ensin ymmärryksen mitä on tarkoitus saada aikaan ja kuinka se on mahdollista tehdä. Sitten kun tekoäly auttaa tekemään vaatimusmäärityksen ja ymmärtämään (usein) olemassaolevan aiemman toteutuksen erityispiirteet niin tekemisen vauhti on varmasti hurja.
Uskon, että makrotasolla tuottavuus voisi nousta helpostikin 100%, jos siis laskee tuottavuuden inputtien ja outputtien välisenä erotuksena syntyvänä lisäarvona (kuten esim. kansallisen tason tilinpidossa tuottavuutta lasketaan). Tämä siksi, että tekoälyavustajat mahdollistavat halvemmilla inputeilla (aka nuoremmilla ja kokemattomammilla ja siten halvemmilla resursseilla) nykyistä paremman outputin.
Erilaiset akateemiset tutkimukset kertovat junnu-devaajien kohdalla jo nyt 50-60% tuottavuusparannuksista esim. GH copilotilla.
Tuollaisiin mikrotason tuottavuusparannuksiin, jossa yksittäinen henkilö suorittaa yhden päivän tehtävät lounaaseen mennessä jollain hyperassistenteilla, en minäkään kyllä usko.
Usein uuden vanhaa muuttavan teknologian vaikutusta yliarvioidaan lyhyellä tähtäimellä ja aliarvioidaan pitkällä tähtäimellä. Muistan hyvin omat ajatukseni 2010 Google:sta, että eiköhän tämä olla jo nähty. No ei oltu
Tuo ennuste oli vuodelle 2030 mennessä, jolloin tällä hetkellä käytössä olevasta softasta vielä aika paljon on edelleen käytössä, ainakin joiltain osin, johon sitten halutaan muutoksia. Eipä minulla ole kristallipalloa näkemään mitä tulee tapahtumaan, mutta ihminen se varmaan ainakin tuolla aikajänteellä joutuu edelleen määrittämään kuinka sen ohjelmiston tulisi toimia, ja selvittämään ongelmat kun se ei toimikaan. Se paljon puhuttu “koodi” kun harvoin on tyhjältä pöydältä tehty vakioympäristössä pyörivä ohjelmanpätkä.
Mitenkäs käy kun koodia voi tuottaa puheohjauksella? Sama kehittyvä digitalisaatio kuin kuvissa, videoissa ehkä jopa leffoissa - voisiko jokainen olla oman elämänsä koodari, artisti, taiteilija tai ohjaaja.
Aina vaan enemmän ylläpidettävää, korjattavaa ja integroitavaa ja enemmän dataa ja riippuvuuksia ja monimutkaisempia solmuun meneviä tech stackeja ja ylipäätään uudenlaisia ongelmia ratkaistavaksi.
Yhtiöiden pitää tietty varmistua että henkilöstön osaaminen kehittyy jatkuvasti ja että strategia on oikeanlainen jne.
Yleensä aina kun teknologian mahdollisuudet kasvavat niin kasvaa myös asiakkaiden/käyttäjien vaatimustaso.