Witted sai paljon laatupisteitä ja samalla tuntitaksakin oli kova. Siili ja Gofore jäivät laadussa kauas taakse ja Gofore oli selvästi halvin. 
Wittedin konsortio sai kilpailutuksessa 79 laatupistettä (max 87), Gofore 68 ja Siili 66. Hinnoissa taas Wittedin tuntihinta oli laskelmiemme mukaan 96 € (33 pistettä), Goforen 83 € (38p) ja Siilin 91 € (35p). Kilpailutuksessa Wittedin konsortion sijoitus oli 3, Gofore 5 ja Siili 6.
Listauksen halvin toimia on useampaan otteeseen harmitellut kasvaneesta hintakilpailusta ja maininnut etteivät itse siihen lähde.
Tuollaiset 80-90e tuntihinnat näkyvät kyllä katteessa. Toki parempi sekin kuin että jengi on penkillä ilman projektia.
Halpuuttavatko IT-konsultit itsensä rappiolle? Q2/Q3 rapsoja odottelen mielenkiinnolla. Ehkä varoivaisesti oletan että Q4 ollaan jo pois taantumasta IT-alan osalta.
Vähän pessimistinen olen Suomen it-palvelumarkkinasta ainakin kuluvan ja ensi vuoden osalta. Paljon vapaata kapasiteettia ja sen takia hintakilpailua. Julkinen sektori on ollut iso ostaja ja budjetit pienenee lähes joka sektorilla. Yllämainitussa YLE:ssäkin leikkauksia tulossa. Jos budjetista lähtee 100-200 miljoonaa niin jokaiselle ohjelmalle, urheilukisalle ei tehdä enää omia mobiilisovelluksia, kisapelejä jne mitä YLE teettänyt viime vuosina isolla konsulttiarmeijalla sekä kovilla tuntihinnoilla.
80€ tuntihinnoilla yritys voi vielä tehdä rahaa, mutta lienee selvää että siihen hintaan ei tule yhtään huippuosaajaa auttamaan toimeksiantoa. Pidän yleisesti erikoisena, että ostajat haluavat aina yhden hinnan, vaikka heille olisi selkeämpää jos vaikka 95% tunneista laskutetaan 80€/h hintaan ja tarvittaessa käytetään yrityksen 200€/h resursseja, joiden osuus tunneista saa olla max 5%. Ja ei, ei ole olemassa sellaista geneeristä perusdevausta, jossa ei kannata koskaan kysyä kokeneemmilta apua.
Suomen markkinat mätänevät käsiin, tuntuu siltä että seuraavien vuosien voittajia ovat ne jotka voivat tuoda itäisen EU:n osaamista suomen 80€ tuntihintoihin ja hankkia projekteja maista, joissa maksetaan 50-100% enemmän sen enempää kyselemättä.
En mä nyt ihan noin pessimistinen olisi. Kyllä yksityisellä puolella maksetaan vielä osaajista yli satasen tuntihintoja vaikka on sielläkin hinnat tulleet alas. Nämä hinnat eivät vaan koskaan tule yleiseen tietoon niin niitä on vaikea arvioida.
Ja jossain vaiheessa myös yksityisten firmojen on Suomessa pakko jatkaa investointeja softapuolelle. Toki se vaatii että talous kääntyy kasvuun. Siinä se suurin riski onkin että taantuma pitkittyy.
Itse ihmettelen alan hintakehitystä. Mitä on tapahtunut ostovoimalle? Sain itselleni satkun tunti + alv jo 2012, ja nykyään sen varmaan hikiseen saisi edelleen mutta inflaation ansiosta käytännössä satkulla ei saa mitä silloin sai.
Olin alalla 11v freelancerina, ja oikeastaan tuntilaskutus ei tuntunut kehittyvän mihinkään - välillä joissain projekteissa oli kohtuullinen laskutus, ja sitten taas välillä oli jotain Nokiaa joka maksaa vähemmän rahaa ja odottaa siitä silti uskollisuutta ( ei saanut - olin harvinainen konsultti joka sanoi ei kiitos jatkolle kun määräaikainen keikka loppui ).
Mitä olen kuullut korona-ajasta ( ja sen jälkeen ), hinnoissa on lähinnä ollut laskupainetta. Ja koska laatua ei mitata yleensä kovin hyvin, tai käytetä ostokriteerinä, hintajousto johtaa lähinnä siihen että halvan työn jälleenmyyjät voittavat. En ole kovin innostunut palaamaan alalle vaikkakin noita keikkoja näkyy jonkunverran nykyään olevankin tarjolla.
Varmaan järkevintä olisi tehdä keikkoja suoraan jenkkifirmoille, mutta niiden keikkojen saaminen on hankalaa ilman verkostoa.
Yhteenveto? En varmaan sijoittaisi mihinkään konsulttifirmaan jolla ei ole jotain hyvin kysyttyä erikoisosaamista. Tai hyvää ulkoistusosastoa.
Kymmenisen vuotta IT-alalla, joista noin puolet yrittäjänä/freelancerina.
On totta, että tuntihinnat ovat junnanneet vuosia paikallaan. Laskua en ole havainnut. Yksittäisiä hintasensitiivisa asiakkaita on aina ollut ja tulee aina olemaan. Osalle riittää “tekijä”, mutta suurin osa haluaa edelleen hyvän tekijän.
Pidän kuitenkin, että IT-allalla tuntihinnat ovat melko hyvät. Yllä mainitut 80-90€ tuntihinnatkin ovat täydellä allokaatiolla 12-13,5k€/kk + alv. Paljon parempi vaihtoehto kuin istua penkillä. Omat kokemuset ovat datapuolelta, mutta myös hyvä näkyvyys softadevaukseen.
Yllä mainitut tuntihinnat ovat julkkariksi hyviä, mikä johtunee siitä, että laatuvaatimukset kilpailuun osallistumiseen olivat myös kovat. Julkkaripuolella on aina vähän eri hinnat kuin yksityisellä. Pahin mitä olen nähnyt (muutama vuosi sitten) puoli tusinaa senior data-engineerejä pitkään toimeksiantoon 72€/h. Yksityisellä pyörivät satasen molemmin puolin.
Freelancer projektitarjonta on hyvin ailahtelevaa. Hiljaisen talven jälkeen ovat viimeiset kuukaudet tuoneet kysyntää enemmän kuin pitkään aikaan, jopa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asiakkailla vain tuntuu jäävän arvontavaihe päälle. Keskustellaan ja edetään, mutta lopullinen päätös on vaikea. Eräällä pörssilistatullakin yrityksellä oli samat tuntemukset, kun jokin aika sitten juteltiin.
Erään ison julkisen sektorin tuoreehkon puitesopimuskisan tarjotut tuntihinnat senior UI/UX asiantuntijasta. Mukana pieniä ja isoja tässäkin ketjussa olevia yrityksiä: 78,00 € 73,00 € 85,00 € 80,00 € 84,50 € 67,49 € 69,00 € 78,00 € 77,00 € 63,90 € 61,80 €. Reilusti alle 80€ on mennyt viimeiset kilpailutukset kehittäjistäkin.
Julkkari toimeksiannot ovat tyypillisesti hyvin pitkiä. Alle 80€ hinnalla lähinnä varmistellaan pienelle porukalle töitä pitkäksi aikaa, vaikka viivan alle ei paljoa jäisikään. Riippuen palkoista ja overheadista, on break even jossain 50-70€/h välissä.
Itse en näissä paljoa ole mukana ollut. Tietoinen päätös. Verkostoista kuulee vain usein lopputuloksista.
Hyvä on subjektiivinen käsite. Olen kyllä monesti miettinyt, että tuollainen 80€ alkaa olemaan hyvin monen ammattitutkinnonkin suorittaneen tuntitaksa (kampaaja, kosmetologi jne. ainakin pk-seudulla). Kyllähän tässä hintatasossa ollaan ihan eri sfääreissä verrattuna esim. juristeihin tai lääkäreihin, vaikka monella alalla olevalla on suurin piirtein yhtä vaikeasti hankittavaa erityisosaamista.
Kyllähän nyt on täysi polkumyynti markkinoilla. Kiinteästi hinnoiteltuja projekteja myydään hinnoilla, jotka ei ikimaailmassa kata edes puolia työn kustannuksista. Penkillä taitaa olla monissa yhtiöissä puolet tai ylikin ja näyttäisi siltä, että työtä yritetään haalia millä hinnalla tahansa palkkojen ja kiinteiden kattamiseksi edes osittain. Osalla yrityksistä palkkarakenne on sellainen, että laskutusasteriskiä on siirretty työntekijälle ja ne ovat vähän paremmin toki suojassa kulurakenteen kannalta - motivaatio onkin sitten toinen kysymys.
Jos oma veikkaus pitäisi antaa, niin ehkä Q1-Q2/25 on ihan ensimmäinen hetki, kun valoa ylipäätään voisi näkyä tunnelin päässä. Todennäköisesti myös ensi vuosi on aika menetetty, koska budjetoinnithan käynnistyvät käytännössä ihan kohta eikä mikään tunnu indikoivan, että ensi vuonna rahaa panostetaan IT:seen isosti sen enempää julkisella kuin yksityiselläkään puolella pakollisia korvausinvestointeja tai muutamia julkishallinnon isompia kehityshankkeita lukuunottamatta.
Sen verran villiä tekstiä, että pakko kysyä mikä on lähde tai mistä mutu peräisin?
Jos monissa yhtiöissä olisi puolet tai ylikin penkillä tarkoittaisi, että monissa yhtiöissä olisi massiiviset YT:t menossa.
Ei ole tullut vastaan.
Lähde on työskentely alalla ja tällaisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen.
Eikös tässä myös YT:eitä ole IT-alalla nähty poikkeuksellisen paljon? Nopeasti tulee mieleen viimeiseltä vuodelta Vincit, Futurice, Siili, Solteq, F-Secure, TietoEvry, Witted. Jos vielä laajentaa vähän otosta ohjelmistokehitykseen tms. ja palveluoperointiin niin joukkoon tulee vielä mm. Heeros, Sarastia, SSH, Netox, Telia, Teleste, QPR ja moni muu.
Sen verran tarkennan “puolet penkillä” käsitettä, että tarkoitan sillä, että yhtiökohtaiset / liiketoiminta-aluekohtaiset käyttöasteet ovat valuneet sinne 50% tasolle tai alle, kun ne hyvinä aikoina on ehkä 80% tasolla (laskettuna teoreettisista työtunneista). Tämä on se viesti, jota kuullut arviolta 5-6 yhtiöstä , joista osa Indereksen seurannassa, ihan suoraan heidän edustajiltaan. Pienellä laskennallahan tämän pystyy päättelemään yhtiöiden raportoiman orgaanisen kasvun, hintojen nousuvaikutuksen ja henkilöstömäärän kaavana, jos asiaa on hankala uskoa muuten.
Edit: ja ainakin osassa yhtiöistä tosiaan työntekijä kantaa riskiä vapaasta kaistasta ja se tuo suojaa. Ts. kuukausipalkka ei ole kiinteä vaan sisältää verraten matalan pohjan sekä laskutusasteriippuvaisen komponentin. Näin on esim. Goforella (ainakin osalla työntekijöistä) ja myös joillain muilla alan yhtiöillä.
Accenturelta tuli tänään kvartaaliraportti (tilikausi ei mene yksiin kalenterivuoden kanssa joten tämä on Q3).
EPS missasi, tilauksissa 22% kasvua, erityishuomiona generatiivisen AI:n tilaukset yli $900 miljoonaa (edelliskvartaalilla reilut $600 miljoonaa).
Koko vuoden ohjeistusta nostettiin hiukan. Kurssireaktio alustavasti +6%.
Edit: kolmen kvartaalin aikana myös 35 yritysostoa, yht. $5.2 miljardia. 
Suuri ranskalainen IT-palveluyhtiö Atos on ollut vaikeuksissa velkojen ja kolmen pahasti tappiollisen viime vuoden jäljiltä.
Osakekurssi on laskenut viidessä vuodessa n. 99% ja reilu viikko sitten yhtiö sopi pelastuspaketista Onepointin johtaman konsortion kanssa. Vanhoille omistajille jää vain 0.1% yhtiöstä. Yhtiöllä on globaalisti noin 95 000 työntekijää.
(Viime viikon aikana meemiosakesijoittajat ovat innostuneet osakkeesta ja ilmeisesti koettaneet short squeezea ja osake on pompannut 130% viidessä päivässä mutta tällä ei ole vaikutusta tuohon miltei täydelliseen diluutioon.)
Pieniä YT:it on allalla hyvinäkin aikoina. Etenkin isoilla toimijoilla. Välillä tekee ihan hyvää “putsata vähän nurkkia” niin julmalta kuin se kuulostaakin. Näitä tulee myös usein M&A jälkeen.
Mutta palaten alkuperäisiseen kommenttini, mikäli käyttöasteet olisivat 50% tai alle olisi paniikkinappia painettu jo kaksin käsin, sekä massiiviset YT:t menossa. Omiin korviini kantautuntu vain yksi muutaman kymmenen henkilön pieni firma, joka ajautui talvella ongelmiin.
Itse yrittäjänä elän ja hengitän tätä alaa. Kaikista toimijoista en tietenkään tiedä kaikkea, mutta teemme paljon muiden kanssa yhteistyötä ja siten melko hyvä kuva. Kulta-aikaa emme elä, mutta kriisinkään merkkejä ei ole nähtävissä. Olen hieman jäävi kommentoimaan yksittäisiä yrityksiä enkä siksi sitä tee. Yleisellä alan tasolla osallistun mielellään keskusteluun.
Pistetään vielä tännekin, että ensi viikolla luvassa historian neljäs Tietoevry-live noin klo 8:55 alkaen eli pistäkäähän kaikki kiinnostuneet kalenteriin merkintä! 
@Joni_Gronqvist ja @Frans-Mikael_Rostedt ovat tehneet jälleen erinomaisen yhteenvedon IT-palvelusektorista viimeisimmän kvartaalin jälkeen. 
Suomalaisten listattujen IT-palveluyhtiöiden orgaanisen liikevaihdon kehityksen lasku jyrkkeni työpäiväkorjattuna hieman, vaikka vertailukausi oli jo usealla heikko. Kannattavuus kuitenkin nousi vertailukaudesta kustannussäästöjen tukemana, vaikka se jäi hieman odotuksistamme. Isossa kuvassa Q2:n trendit olivat samantyylisiä kuin aikaisemmilla neljänneksillä. Suurin huolenaiheemme liittyy edelleen kovaan hintakilpailuun, joka vaikuttaa levinneen pääosaan sektorin toimijoista ja ui yhä syvemmälle yhtiöiden tilauskantoihin. Näin elpyminen tulee myös tapahtumaan aikaisemmin odottamaamme hitaammin. Lyhyellä aikavälillä arvioimme kilpailutilanteen säilyvän kireänä, mutta Suomen ja Euroopan odotettu vahvistuva yleinen talouskehitys sekä korkotason todennäköinen jatkuva lasku luovat mielestämme edellytykset asteittain vahvistuvalle kysyntänäkymälle ensi vuonna. Henkilöstömäärän kvartaalikohtainen lasku hidastui Q2:lla edellisiin kvartaaleihin verrattuna, mikä antaa hieman luottoa siihen, että kysynnän pohja olisi lähellä.
Suomessa useammat valtion virastot ja liikelaitokset ovat ilmoittaneet julkisuudessa tulevista kymmenien miljoonien säästöistä, esim Tulli, Traficom, Kela. Ja muihinkin valtion yksiköihin säästöt kohdistuvat, joten ainakin julkkaripuolella toimivien otsikon yhtiöiden liikevaihdon voi olettaa pysyvän korkeintaan samana kuin kuluvana vuonna. Vai löytyykö positiivisempia alueita joistain markkinan osista ?
Löytyy.
Kuluttajien reaaliansiot ovat nyt kasvamassa (kiitos laskevien korkojen), Suomen BKT näyttää kasvaneen Q2 aikana 0,4% edellisestä neljänneksestä, tehdasteollisuuden uudet tilaukset kääntyneet kasvuun.
Valtion kassa on tyhjä ja sieltä voi olla hankala ATK firmojen kammeta lisää euroja. Mutta ainahan on joko muita valtioita tai sitten yksityinen sektori, joka reagoi nopeammin muutoksiin. Yritykset pistivät investointijarruja päälle jo 2022 syksyllä kauan ennenkuin julkinen sektori reagoi muutokseen, sieltä tulee myös ensimmäisenä uudet lähdöt.
