Eteenpäin katsova asenne vie pitkälle, " mieluummin tienaan euron kuin säästän euron " 
Julkisen puolen säästöt ovat tosiasia, lähinnä otin esille josko niistä on yhteisymmärrys. Ja toivottavasti ko. sektori ei suuremmin laske, jos kohta ei kasvakaan.
Jotain saman suuntaista kirjoitin yli vuosi sitten. Silloinkin ajattelin, että tämä itsestään selvää kaikille. Silti muistelen jonkun sanoneen, että julkinen puoli vetäisi. Meillä ainakin yrityspuoli vetää paremmin kuin vuosi sitten.
@Joni_Gronqvist ja @Frans-Mikael_Rostedt juttelivat IT-palvelusektorista.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:18 Liikevaihdon kehitys
05:00 Henkilöstömäärän kehitys
09:04 Kannattavuuden kehitys
12:05 Hintakilpailu markkinalla
16:43 Julkisen ja yksityisen sektorin erot
20:32 Millaisessa kunnossa yhtiöt ovat jos lasku pysähtyy?
22:52 Digia
24:10 Digital Workforce
26:12 Gofore
27:14 Innofactor
28:21 Loihde
29:45 Netum
31:34 Siili Solutions
32:49 Solteq
35:05 Tietoevry
37:01 Vincit
38:21 Witted
40:17 Yhteenveto
Hei @In_Der_Esche ,
Kiitos, oli kyl tosi hyvä vastaus. Tuli heti mieleen muutama kysymys, kun selvästi tunnet sektorin hyvin.
”Julkinen sektori ei osaa/voi lopettaa toimintoja, jolloin ratkaisuna on hoitaa säästöjä ensisijaisesti htv-poistuman kautta. ”
Tämä on just niinkuin itsekin olen tuon asian kokenut ja uskon että tulee käymään, mutta jotenkin apinan aivoni haluavat kysyä että miksi? Eikö YT-neuvottelut tarjoa julkisille toimijoille ihan samanlaiset mahdollisuudet uudelleen miettiä, mitä organisaatiossa tehdään ja mitä ei? Tekeekö lainsäädännöllinen puoli ja velvoitteet tästä liian monimutkaista yksittäisen organisaation kannalta, jolloin kaikkia toimintoja on vain pakko jatkaa? Voisin kuvitella, että tilanteessa jossa on aito kriisi päällä, yhteistyössä myös lainsäätäjien kanssa olisi ihan tuhannen taalan paikka muuttaa asioita.
Tuolla logiikalla, ettei nykyisiä palveluita ja niihin liittyviä toimintoja voi karsia, ja säästöt tehdään HTV-poistuman kautta, on edessä aika lohduton huominen. Kunnon first in, last out -meininki. Enkä puhu nyt digihoopo näkökulmasta. Mikäli katsot tätä asiaa sieltä julkisen sektorin sisältä, niin huolettaako tämä lähestyminen ihmisiä siellä vai ovatko ihmiset sitä mieltä, että tämä lähestyminen on oikea?
Mun näkökulmasta:
Tuollaisessa skenaariossa meidän julkinen sektori menee siilimoodiin, vanhat jermut pyörittää asioita ”kuten ennen”, ei uudisteta eikä uudistuta. Palvelut eivät lähtökohtaisesti kehity, jolloin ne heikkenee ja vetovoima työnantajana murenee. Ennen kaikkea, me ei kyl pystytä tekemään minkäänlaista isoa uudistumista, joka voisi mahdollistaa tehokkuusparannuksia ja jotenkin terveemmän rakenteen. Vuonna 2021 julkiset menot olivat Suomessa 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen - tällaisella logiikalla tuo suhde ei nyt ihan merkittävästi tuosta muutu. Aika vähän hyvää oli 90-luvun lamassa, mutta hei, silloin ainakin onnistuttiin saamaan nuo julkiset menot alle 50%:iin. Tällöin oli myös sitä kykyä lopettaa toimintoja. Itseäni kirvelee esimerkiksi armeijan kotiuttamisrahasta luopuminen. Ainoa tie, joka tällä HTV-poistumalla ja kulujen jäädytyksellä näyttää mahdolliselta on sit istua ja odotella, jos vaikka talous kasvaisi sen verran että suhteellinen kulutaso tasautuisi.
”Omalla näppituntumalla säästöt otetaan ensisijaisesti konsulteista, koska se on nopein tie lyhyen tähtäimen säästöihin.”
Näissä on lyhyet tai melko lyhyet irtisanomisajat asiakkaan puolelta, joten jos näin mennään niin tulokset alkavat näkyä tulevan syksyn aikana. Ei se kyl riitä alkuunkaan, sillä tuo 1mrd vuodessa mitä tutkihankintoja palvelun mukaan tähän käytetään vuodessa rahaa, on ihan eri mittakaavassa kuin säästötarpeet. Mutta ainakin pääsee nopeasti liikkeelle ja syntyy nopeita tuloksia. Onneksi myös julkisella sektorilla on tosi päteviä ATK-johtajia, jotka kyl osaavat kuvata miten palvelukehityksellä syntyy säästöjä, myös tämän hallituskauden aikana.
Hei… @In_Der_Esche Nimimerkin turvin ja tälleen ihan kahden kesken. Miten sä toteuttaisit nuo muutokset ja säästötoiveet?
Osaisiko muuten @Sijoittaja-alokas tai joku muu admin siirtää tän vastauksen jonnekin yleisen höpinän ketjuun, kun ei varsinaisesti enää mitenkään liity yhtiöön :). Kato kun mä en osaa.
Ruotsissahan toimitaan juuri noin, ja on niillä kuitenkin mennyt ihan hyvin 
Siellä on googlen mukaan julkiset menot 49,2 % BKT:sta (tosin 53,59 % ennen vuotta 2023). Että varsinanen ongelma on varmaan jossain muussa kohtaa.
Jep. Se on tullut tutuksi kun on Ruotsissa toiminut. Todella kankea ja hankala systeemi. Homma toimii siellä koska on talouskasvua ja mahdollisuus sitä kautta panostaa uuteen. Toimii aika paljon heikommin tilanteessa jossa kasvua ei ole tai talous on laskeva
Kiitos kehuista, en voi väittää puhuvani tietenkään koko sektorin puolesta Kälviän kunnasta ympäristöministeriöön, mutta kummallisella tavalla ne kaikki tuntuvat toimivan samassa hengessä.
Tämä olisi varmaan ihan oman keskustelunsa aihe ja yritys pitää vastaus lyhyenä on karkea yleistys. Ja omien tietojen puutetta.
Lainsäädännön tie on helvetin hidas ja epävarma väylä. Prosessit kestävät helposti vuosia ja prosessiin kuuluvat erilaiset kuulemisjärjestelyt (etujärjestöt, muut julkkaritoimijat jne) ja poliittiset ambitiot takaavat sen, ettei alkuvaiheessa suunniteltu takki ole välttämättä edes asuste ulos tullessaan.
Isot muutokset vaativat parlamentaarista prosessia ja ne voivat kestää parikin vaalikautta. Pienemmät voivat edetä muutamassa vuodessa, mutta ne tuppaavat jäämään isojen jalkoihin.
Lainsäädäntö velvoittaa monesti toimimaan tavoilla, jotka ovat hyvää hallintoa, mutta vaativat just in case esimerkiksi ihmisten kuuntelua tai sanallisten selvitysten antamista. Tai mahdollistavat paperiset liput ja laput. Siis vaikeasti ATK:lla tulkittavaa sisältöä, joissa toleranssi tulkintavirheille on hyvin pieni. (Tapa kirjoitaa lakeja pohjautuu jonnekin roomalaiseen oikeuskäytäntöön, eikä lähtökohtana ole ajatella automaatioasteen nostoa. Mikä on ihan ymmärrettävää.)
Virheistä puheen ollen, lakia isompi este on organisaatioiden kulttuuri. Erilaisten yksiköiden johto ei ole liiketoiminnassa marinoituneita, vaan koulutukseltaan subtanssipohjaisia. Pelätään huonoa julkisuutta ja virheitä, joita isot muutokset väistämättä tuovat.
Media rakastaa julkkarin epäonnistumisia, joita riskien ottaminen tuottaa. Jokaisella meistä on varmasti mielipide julkisten toimijoiden IT-hankkeiden onnistumisesta, joita juuri median ruokkima mielikuva vahvistaa. Onnistumisista saa harvoin kehuja, vaikka ihan samalla tavalla ERP-hankkeita sössitään yksityisellä sektorilla.
Jätän häveliäisyyden viikunanlehteä ympärille, enkä nyt enempää avaa omaa positiota ollaanko laatikon sisä- vai ulkokehällä. Tappituntumalla kuutenkin.
Ehkä suurin huoli tulee perinteisestä downhill-skenaariosta, jossa ne pätevimmät pursimiehet aistivat karikon olevan lähellä ja jättävät laivan. Jäljelle jäävät, anteeksi ranskani, ne vähemmän osaavat tai vähemmän työkykyiset, joiden työllistyminen yksityiselle sektorille olisi heikompaa. Jäljelle jää puurtajisto, joille työ on vain työtä. Se on sallittua, mutta ei kehitä kokonaisuutta.
Pestaamalla Harri Siepin valtakunnan ylipäälliköksi ja tulemalla Wittediin töihin…(noniin, maksettu mainos).
Vakavasti ottaen: en tiedä. En viitsisi haaveilla utopiamaailmasta, jossa yllä kuvattu johtajuusongelma poistuisi. Siitähän homma täytyy aloittaa. Muuten nämä säästöt on äkkiä syöty julkkarin uusilla laajennuksilla ja homma stoppaa. Koska se aparaatti nielee kaiken mitä annetaan.
Accenturelta tuli juuri Q4-tulos (tilikausi ei ole kalenterivuoden mukainen). Hiukan yli analyytikkojen odotusten niin liikevaihdon kuin tuloksen osalta.
Koko kuluneen vuoden liikevaihto $64.9 miljardia ja uudet tilaukset $81 miljardia, vapaa kassavirta $8.6 miljardia.
Voitonjaon kasvattaminen jatkuu vaikkakin tämän vuoden kasvuluvut ovat ollet kokonaisuutena vähän vaisuja; osinkoon +15% korotus ja omien ostoihin $4 miljardia lisää.
Markkinareaktio kaupankäynnin ensi minuuttien perusteella +7%.
Miten suomalaisten IT-palveluyhtiöiden tekoälyyn liittyvät investoinnit ja osaaminen ovat vaikuttaneet niiden tekemiseen? Onko hajuakaan, ketkä ovat eturintamassa ja ketkä vaikuttavat siltä, etteivät olisi olleet tarpeeksi ajoissa mukana näissä hommissa?
Millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia tekoälyllä on odotettavissa yritysten liiketoimintamalleihin ja kannattavuuteen?
Mietin, että onhan tämä mahdollisuus joillekin ja toisille uhka, eli jotkut edelläkävijät ovat ottaneet etumatkaa, kun taas toiset tulevat liian myöhässä.
Siili on puhunut paljon tekoälystä sekä mainostanut sitä että myös kouluttaneet työntekijöitään saamaan jonkun sertifikaatin. Paljon puhetta, mutta en ole saanut mitään konkretiaa irti.
Aika moni puhuu tekoälystä ja vastaavasta, mitä on ollut olemassa jo pitkään, mutta aiemmin niistä ei vain puhutta tekoälynä. Nykyään kaikki vaan mainitsevat tekoälyn jo sähköpostiautomaattivastauksen yhteydessä. 
Tässä Universumin houkuttelevimmat työnantajat IT-sektorilla rankingin IT-palveluyhtiöt taulukoina. Universum toteuttaa kyselytutkimusta erikseen työelämässä oleville ja opiskelijoille. Käsittääkseni tutkimukseen ei voi suoraan vaikuttaa maksamalla ja se on laadultaan kohtuullisen hyvä, vaikka erityisesti otoskoko voisi olla suurempikin. Yhtiö myös tarjoaa erilaisia työnantajabrändin kohotus asiantuntijapalveluita, mutta suoraan rankingiin ei mielestäni voi vaikuttaa.
Työelämässä olevien rankingin viime vuosien kehityksessä näkyy selvästi markkinatilanteen muutos ja muutokset rankingissa ovat mielestäni varsin loogisia. Erityisesti ohjelmistokehitykseen keskittyneet ja historiassa erittäin työntekijäfokusoituneet yhtiöt ovat kärsineet, kun ne ovat joutuneet pitämään muutosneuvotteluita ja sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen. Yleisesti voisi sanoa, että vakaat yhtiöt ovat nostaneet statustaan, mikä on odotettua laskusuhdanteessa. Meidän seurannan yhtiöistä Gofore, Digia ja Tietoevry ovat nostaneet statustaan, kun taas Vincit ja Siili ovat menettäneet. Toki edelleen molemmat ovat varsin hyvillä sijoituksilla, mutta menetyksiä listoilla ei voi vain sivuuttaa olkia kohottamalla. Pääsy top 50 -listalle on silti jo itsessään hyvä suoritus ja useat esim. meidän seurannan pienemmistä yhtiöistä eivät vielä tälle listalle yllä.
Goforen edeltä löytyy vielä (Microsoft, Google, Puolustusvoimat, OP, Supercell ja S-ryhmä).
Opiskelijakyselyssä tulokset ovat samankaltaisia. Täällä suurten yhtiöiden näkyvyys ja resurssit tehdä opiskelijamarkkinointia korostuvat enemmän kuin työelämässä olevien kyselyssä. Tuoteyhtiöt tuntuvat myös nostaneen houkuttelevuuttaan melko selvästi tämän vuoden kyselyssä suhteessa IT-palveluyhtiöihin. Työelämässä olevien kyselyssä ero ei ollut näin selvä. Meidän seurannan yhtiöistä erityisesti Vincitin kohdalla operatiiviset haasteet näyttävät osuneen yhtiön rankingiin. Sektorilla myös aiemmin kaikista houkuttelevimpina työnantajina pidetyt Futurice ja Reaktor ovat selvästi menettäneet tätä statustaan, kun nekin ovat joutuneet pitämään muutosneuvotteluja ja tekemään isoja muutoksia.
Joni ja Frans ovat taas tehneet mainon katsauksen IT-palvelusektoriin.
Q2-raporttien ja sen jälkeisten tulosvaroituksien myötä liikevaihtoennusteemme ja kannattavuusodotukset laskivat hienoisesti. Suomen ja Euroopan odotettu vahvistuva yleinen talouskehitys sekä koronlaskut antavat hieman valoa tunnelinpäähän ja luovat edellytykset asteittain vahvistuvalle kysyntänäkymälle myös IT-palvelusektorille seuraavan vuoden aikana.
Aiheeseen liittyen Academic Work julkaisi oman nuorten ammattilaisten houkuttelevaisuustutkimuksensa. Tuossa Siili ja Vincit ovat hieman korkeammalla kuin muut seurantanne yritykset.
Hyvä nosto! Tässä kuvankaappaukset rankingeista, joista olen alleviivannut selkeät IT-palveluyhtiöt. Tutkimuksessa näytti olleen mukana tänä vuonna 359 IT-alan ihmistä (tietojenkäsittely, tieto- ja viestintätekniikka), joten otoskoko on melko selvästi pienempi kuin universumilla. Otin mukaan myös edellisten vuosien rankingit, ja hajonta tuntuu olevan keskimäärin melko suurta. Tulkintaa myös haittaa mielestäni se, että käsittääkseni kaikkien eri alojen työntekijät ovat samassa korissa arvioimassa yhtiöitä. Esim. Siili ei päässyt top 50:een 2022-2023, mutta nousi 2024 peräti kymmenenneksi. Toisaalta taas Reaktor ja Futurice olivat täälläkin aiemmin hyvin korkeilla sijoilla, mutta putosivat nyt täysin pois, mikä johtunee yhtiöiden omista haasteista. Yhtäkaikki, kun otetaan huomioon (oletuksella, että tutkimuksen laatu on hyvä), että mukana on kaikki mahdolliset yhtiöt, on listalle pääsy jo itsessään hyvä suoritus.
2024
Joni ja Antti keskustelivat Siilistä, mutta paljon puhuttiin myös IT-palvelusektorista yleisestikin, niin laitoin tänne.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:15 Siili vaikeuksissa
01:22 Ohjelmistokehityksen kysyntä hyytynyt
03:25 Tekoäly
04:30 “Markkina on rikki”
10:00 Investointivelka ja kysyntäfundamentit
Ei saa syyttää markkinaa 
”Pahimmillaan tällä tehdään hallaa koko toimialalle. On rakennettu tarina, josta ei päästä enää irti. Toki on yrityksiä, joilla menee oikeasti huonosti, mutta silloin täytyy olla selkärankaa analysoida ja myös kertoa, mistä se täsmällisesti johtuu”
Nyt vaan peilin eteen arvioimaan mikä Omassa tekemisessä on pielessä. Vai mitä?
Mun mielestä Timurilla oli tuossa jutussa viime talvena kaksi hyvää näkökulmaa. Toinen on, että markkinan syyttäminen on vähän sellaista tuuleen huutamista - vaikkakin se olisi nyt perusteltua. Mutta se toinen kulma on, että kaikenmoinen negatiivisuus vaikuttaa luoden lisää negatiivisuutta. Voitte vain kuvitella kuinka kivaa on kävellä tuonne Inderesin lauteille, jos tuntuu siltä että homma ei toimi niin hyvin kuin toivoisi.
Huomenna on taas useammalla ATK-firmalla tulospäivä tulossa. Mä toivon koko sydämestäni, että me kuultaisiin onnistumisista Q3:lla sekä positiivisia näkökulmia tulevaisuuteen liittyen.
Mulla olisi sellainen ehdotus, että mitäs jos alettaisiinkin kannustamaan näitä firmoja? Ei ainakaan vaivuta negatiivisuuteen, me, jotka suurella sydämellä seurataan tätä sektoria ja ehkä omistetaankin sitä. Mehän halutaan et nämä firmat menestyy, joten kannustetaan ja tsempataan mieluummin niitä kohti uutta kasvua. Mä ainakin teen niin ja ihan jokaiselle toimarille jotka tonne inderesin lauteille astelee. Noi tyypit on tän IT-alan parhaita. Hyvä Tomi, Mikael, Julius, Aarne, … jokainen näistä on tämän sektorin menestyneimpiä johtajia ja mä nostan hattua ja lähetän tsemppejä jokaiselle.
Tomi (Siili) puhui eilen kuinka vaikeuksista huolimatta eri toimialat ovat ihan eri tilanteissa, samoin on selvä eritahtisuus julkisella ja privapuolella. Onnistumisiakin tulee. Hyvä! Lisää näitä stooreja kehiin.
Eihän nää nyt mitään futis- tai lätkäjengejä on jotka suoriutuisivat paremmin kun “fanit” kannustavat yhtiöitä suorittamaan?
Sinänsä täsmälleen samaa mieltä siinä että on aivan turha vinkua mistään vaikeista markkinoista jos yritys kyntää, se on johdon tehtävä pistää palikat järjestykseen. Hyvät firmat menestyvät vaikka ajat olisi huonot, se että meillä on liikaa näitä EilaKaisla -hanurinvuokraajia alalla jotka ajelehtivat markkinoiden laineilla ajopuun tavoin on se todellinen ongelma.
Hard times create strong companies - strong companies create good times - good times create weak companies - weak companies create tough times.
Ajattelitko että pottuilusta, arvostelusta ja negatiivisuudesta tulisi enempi voimaa hyviin suorituksiin? ns. Voittava ja arvoa tuottava omistajastrategia. Mä valitsen sen positiivisemman kulman mieluummin.
Ps. Mun silmissä omistajat on aina samalla puolella omistamansa yhtiön kanssa ei julkinen vastustaja tai arvostelija. Ihanteellisesti jokainen pienomistajakin pystyy osallistumaan omistajastrategiaan seuraamalla yhtiötä, jakamalla ideoita, ajatuksia ja rakentavaa palautetta joka voi auttaa yhtiötä ja johtoa parempiin suorituksiin. Tällä samalla logiikalla, se ei tapahdu huutelemalla puskista tai katsomosta että tuomari on nuija tai valmentaja vaihtoon.
On kyllä mukava seurata, että mitkä yritykset tulevat pärjäämään, nyt kun puhelimella pitää osata myös soittaa pelkän vastaamisen sijaan, jos haluaa keikkaa. Monessa yrityksessä voi aiheuttaa kipuilua myyntiosastolla 
Kyllähän se juuri niin on, että mikäli markkinat ovat paskoja, niin sitten pitää laittaa markkinat vaihtoon. Mulla löytyy omasta listaamattomien salkusta mm. Sisua Digitalia ja vaikka hekin liputtavat Suomen markkinan vaikeudesta, niin toimintaa laajennetaan hieman epätyypillisimmissä maissa kuten vaikkapa Chilessä, Meksikossa ja Vietnamissa sekä tutkitaan samanaikaisesti useampaa isoa yrityskauppamahdollisuutta nyt kun hinnat ovat kaikenkaikkiaan järkevöityneet.
Et jos firman johto on ensin tehnyt PÄÄTÖKSEN toimia Suomen markkinoilla ja sitten toisen PÄÄTÖKSEN olla laajentumatta muille markkinoille, niin onhan se sit kummallista uikuttaa omien tekojensa seurauksista johtuvaa tilannetta siitä miten myynti ei vedä, koska markkinakysyntä Suomessa on heikko. Väitän että globaalisti löytyy paljon erilaisia markkinoita missä ICT-tekijöille löytyy merkittävästi kysyntää ja se vaatii valtavan asennemuutoksen myös ICT-firmojen johdoilta, että ne keikat ei enää tule oman firman tekijöille kuin manulle illallinen vaan jatkossa vaaditaan hikeä ja kyyneleitä myös johdon osalta, että löydetään ne kohteet missä kysyntä vetää.
