Eteenpäin katsova asenne vie pitkälle, " mieluummin tienaan euron kuin säästän euron " 
Julkisen puolen säästöt ovat tosiasia, lähinnä otin esille josko niistä on yhteisymmärrys. Ja toivottavasti ko. sektori ei suuremmin laske, jos kohta ei kasvakaan.
Jotain saman suuntaista kirjoitin yli vuosi sitten. Silloinkin ajattelin, että tämä itsestään selvää kaikille. Silti muistelen jonkun sanoneen, että julkinen puoli vetäisi. Meillä ainakin yrityspuoli vetää paremmin kuin vuosi sitten.
@Joni_Gronqvist ja @Frans-Mikael_Rostedt juttelivat IT-palvelusektorista.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:18 Liikevaihdon kehitys
05:00 Henkilöstömäärän kehitys
09:04 Kannattavuuden kehitys
12:05 Hintakilpailu markkinalla
16:43 Julkisen ja yksityisen sektorin erot
20:32 Millaisessa kunnossa yhtiöt ovat jos lasku pysähtyy?
22:52 Digia
24:10 Digital Workforce
26:12 Gofore
27:14 Innofactor
28:21 Loihde
29:45 Netum
31:34 Siili Solutions
32:49 Solteq
35:05 Tietoevry
37:01 Vincit
38:21 Witted
40:17 Yhteenveto
Hei @In_Der_Esche ,
Kiitos, oli kyl tosi hyvä vastaus. Tuli heti mieleen muutama kysymys, kun selvästi tunnet sektorin hyvin.
”Julkinen sektori ei osaa/voi lopettaa toimintoja, jolloin ratkaisuna on hoitaa säästöjä ensisijaisesti htv-poistuman kautta. ”
Tämä on just niinkuin itsekin olen tuon asian kokenut ja uskon että tulee käymään, mutta jotenkin apinan aivoni haluavat kysyä että miksi? Eikö YT-neuvottelut tarjoa julkisille toimijoille ihan samanlaiset mahdollisuudet uudelleen miettiä, mitä organisaatiossa tehdään ja mitä ei? Tekeekö lainsäädännöllinen puoli ja velvoitteet tästä liian monimutkaista yksittäisen organisaation kannalta, jolloin kaikkia toimintoja on vain pakko jatkaa? Voisin kuvitella, että tilanteessa jossa on aito kriisi päällä, yhteistyössä myös lainsäätäjien kanssa olisi ihan tuhannen taalan paikka muuttaa asioita.
Tuolla logiikalla, ettei nykyisiä palveluita ja niihin liittyviä toimintoja voi karsia, ja säästöt tehdään HTV-poistuman kautta, on edessä aika lohduton huominen. Kunnon first in, last out -meininki. Enkä puhu nyt digihoopo näkökulmasta. Mikäli katsot tätä asiaa sieltä julkisen sektorin sisältä, niin huolettaako tämä lähestyminen ihmisiä siellä vai ovatko ihmiset sitä mieltä, että tämä lähestyminen on oikea?
Mun näkökulmasta:
Tuollaisessa skenaariossa meidän julkinen sektori menee siilimoodiin, vanhat jermut pyörittää asioita ”kuten ennen”, ei uudisteta eikä uudistuta. Palvelut eivät lähtökohtaisesti kehity, jolloin ne heikkenee ja vetovoima työnantajana murenee. Ennen kaikkea, me ei kyl pystytä tekemään minkäänlaista isoa uudistumista, joka voisi mahdollistaa tehokkuusparannuksia ja jotenkin terveemmän rakenteen. Vuonna 2021 julkiset menot olivat Suomessa 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen - tällaisella logiikalla tuo suhde ei nyt ihan merkittävästi tuosta muutu. Aika vähän hyvää oli 90-luvun lamassa, mutta hei, silloin ainakin onnistuttiin saamaan nuo julkiset menot alle 50%:iin. Tällöin oli myös sitä kykyä lopettaa toimintoja. Itseäni kirvelee esimerkiksi armeijan kotiuttamisrahasta luopuminen. Ainoa tie, joka tällä HTV-poistumalla ja kulujen jäädytyksellä näyttää mahdolliselta on sit istua ja odotella, jos vaikka talous kasvaisi sen verran että suhteellinen kulutaso tasautuisi.
”Omalla näppituntumalla säästöt otetaan ensisijaisesti konsulteista, koska se on nopein tie lyhyen tähtäimen säästöihin.”
Näissä on lyhyet tai melko lyhyet irtisanomisajat asiakkaan puolelta, joten jos näin mennään niin tulokset alkavat näkyä tulevan syksyn aikana. Ei se kyl riitä alkuunkaan, sillä tuo 1mrd vuodessa mitä tutkihankintoja palvelun mukaan tähän käytetään vuodessa rahaa, on ihan eri mittakaavassa kuin säästötarpeet. Mutta ainakin pääsee nopeasti liikkeelle ja syntyy nopeita tuloksia. Onneksi myös julkisella sektorilla on tosi päteviä ATK-johtajia, jotka kyl osaavat kuvata miten palvelukehityksellä syntyy säästöjä, myös tämän hallituskauden aikana.
Hei… @In_Der_Esche Nimimerkin turvin ja tälleen ihan kahden kesken. Miten sä toteuttaisit nuo muutokset ja säästötoiveet?
Osaisiko muuten @Sijoittaja-alokas tai joku muu admin siirtää tän vastauksen jonnekin yleisen höpinän ketjuun, kun ei varsinaisesti enää mitenkään liity yhtiöön :). Kato kun mä en osaa.
Ruotsissahan toimitaan juuri noin, ja on niillä kuitenkin mennyt ihan hyvin 
Siellä on googlen mukaan julkiset menot 49,2 % BKT:sta (tosin 53,59 % ennen vuotta 2023). Että varsinanen ongelma on varmaan jossain muussa kohtaa.
Jep. Se on tullut tutuksi kun on Ruotsissa toiminut. Todella kankea ja hankala systeemi. Homma toimii siellä koska on talouskasvua ja mahdollisuus sitä kautta panostaa uuteen. Toimii aika paljon heikommin tilanteessa jossa kasvua ei ole tai talous on laskeva
Kiitos kehuista, en voi väittää puhuvani tietenkään koko sektorin puolesta Kälviän kunnasta ympäristöministeriöön, mutta kummallisella tavalla ne kaikki tuntuvat toimivan samassa hengessä.
Tämä olisi varmaan ihan oman keskustelunsa aihe ja yritys pitää vastaus lyhyenä on karkea yleistys. Ja omien tietojen puutetta.
Lainsäädännön tie on helvetin hidas ja epävarma väylä. Prosessit kestävät helposti vuosia ja prosessiin kuuluvat erilaiset kuulemisjärjestelyt (etujärjestöt, muut julkkaritoimijat jne) ja poliittiset ambitiot takaavat sen, ettei alkuvaiheessa suunniteltu takki ole välttämättä edes asuste ulos tullessaan.
Isot muutokset vaativat parlamentaarista prosessia ja ne voivat kestää parikin vaalikautta. Pienemmät voivat edetä muutamassa vuodessa, mutta ne tuppaavat jäämään isojen jalkoihin.
Lainsäädäntö velvoittaa monesti toimimaan tavoilla, jotka ovat hyvää hallintoa, mutta vaativat just in case esimerkiksi ihmisten kuuntelua tai sanallisten selvitysten antamista. Tai mahdollistavat paperiset liput ja laput. Siis vaikeasti ATK:lla tulkittavaa sisältöä, joissa toleranssi tulkintavirheille on hyvin pieni. (Tapa kirjoitaa lakeja pohjautuu jonnekin roomalaiseen oikeuskäytäntöön, eikä lähtökohtana ole ajatella automaatioasteen nostoa. Mikä on ihan ymmärrettävää.)
Virheistä puheen ollen, lakia isompi este on organisaatioiden kulttuuri. Erilaisten yksiköiden johto ei ole liiketoiminnassa marinoituneita, vaan koulutukseltaan subtanssipohjaisia. Pelätään huonoa julkisuutta ja virheitä, joita isot muutokset väistämättä tuovat.
Media rakastaa julkkarin epäonnistumisia, joita riskien ottaminen tuottaa. Jokaisella meistä on varmasti mielipide julkisten toimijoiden IT-hankkeiden onnistumisesta, joita juuri median ruokkima mielikuva vahvistaa. Onnistumisista saa harvoin kehuja, vaikka ihan samalla tavalla ERP-hankkeita sössitään yksityisellä sektorilla.
Jätän häveliäisyyden viikunanlehteä ympärille, enkä nyt enempää avaa omaa positiota ollaanko laatikon sisä- vai ulkokehällä. Tappituntumalla kuutenkin.
Ehkä suurin huoli tulee perinteisestä downhill-skenaariosta, jossa ne pätevimmät pursimiehet aistivat karikon olevan lähellä ja jättävät laivan. Jäljelle jäävät, anteeksi ranskani, ne vähemmän osaavat tai vähemmän työkykyiset, joiden työllistyminen yksityiselle sektorille olisi heikompaa. Jäljelle jää puurtajisto, joille työ on vain työtä. Se on sallittua, mutta ei kehitä kokonaisuutta.
Pestaamalla Harri Siepin valtakunnan ylipäälliköksi ja tulemalla Wittediin töihin…(noniin, maksettu mainos).
Vakavasti ottaen: en tiedä. En viitsisi haaveilla utopiamaailmasta, jossa yllä kuvattu johtajuusongelma poistuisi. Siitähän homma täytyy aloittaa. Muuten nämä säästöt on äkkiä syöty julkkarin uusilla laajennuksilla ja homma stoppaa. Koska se aparaatti nielee kaiken mitä annetaan.