Näin tämän tänään ja samalla heti pohdin, että miten se Vincit Usa kyntääkin niin paljon?
Vastaan nyt tänne tähän ja @Sijoittaja-alokas tai @Verneri_Pulkkinen saa sirtää Vincit ketjuun halutessa.
Palkkainflaatio on arviomme mukaan vain pieni osa Vincitin USA:n liiketoiminnan viimeaikaisia haasteita, suurin haaste on heikko asiakaskysyntä yhtiön fokusoidussa asiakassegmentissä. Vincitillä oli historiassa USA:ssa paljon pieniä teknologiasektorin asiakkaita, jotka sitten alkoivat vähentää tekjjöitä. Sitten noin vuosi sitten yhtiö alkoi USA:ssa fokusoimaan teknologiasektorin asiakkaiden lisäksi myös perinteisemmille sektoreille sekä suurempiin “vakavaraisempiin” asiakkaisiin. Lisäksi Vincitin USA:n organisaatiossa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen parin vuoden aikana (USA:n vetäjä vaihtunut, myynti organisaatiota muokattu, kuten sanottu asiakasstrategia muuttunut jne). Näin asiakaskysyntä on ollut suurin syy heikkouteen ja tätä korjatakseen sekä paremman positioitumisen eteen yhtiö on nyt tehnyt useampia korjaavia toimenpiteitä. Kuitenkin käänteen ajoitukseen ja sen voimakkuuteen liittyy edelleen selkeätä epävarmuutta.
8 tykkäystä
Paljon on ylitarjontaa markkinoilla osaajista. Kuulee ihan jokapuolelta ja näkyyhän se yhtiöiden luvuistakin. Yhtä työpaikkaa tai konsultti keikkaa hakee kymmeniä osaajia päivän-kahden aikana. Satakin hakijaa viikossa jos vaatimukset vähän helpommat. Työvoimapula jutut kannattaa jättää omaan arvoonsa. Niillä on takanaan aivan toinen agenda.
Tuskinpa kysyntä piristyy tai hinnat nousevat vuonna 2025. Mikä olisi se katalyytti? Osa isoista IT-palveluyhtiöiden asiakasyrityksistä perustanut / perustaa kehitysyksiköitä mm. itä-eurooppaan.
Tällä hetkellä Digia lienee ainoa joka kasvaa listayhtiöistä ja vielä kannattavasti.
4 tykkäystä
Olen muistavinani että noin vuoden päivät sitten tilanne oli aivan päinvastainen. Megafonilla uutisoitiin että IT-osaajista on valtava pula, mitä tapahtui 12 kuukaudessa? Vai oliko ne vain taksikuskien puheita?
Jostain 2023 alkaen tilanne on ollut Jussin kuvaama. Täytyy palata noin vuosiin 2020 - 2021, ehkä osittain vielä 2022 aikana, että markkina hohti kuumana kuin rantasaunan kiuas.
Ostajan ja työnantajan markkinat tällä hetkellä.
1 tykkäys
Terve 
,
Minun mielestäni tämä teema on todella kiinnostava niin en malta pitää turpaani kiinni. Lähestyn tätä kulmasta: ”En ole ekonomisti, mutta voinhan vilkaista”.
Timur on seurannut alan kehitystä piikkipaikoilta mua pidempään ja kävi kommentoimassa aihetta aiemmin, kannattaa lukaista ylhäältä. Timur mainitsi, että IT-ala ei varsinaisesti ole mikään auringonlaskun sektori, päinvastoin me alalla toimijat kaikki uskomme, että IT-palvelusektori kääntyy taas kasvuun. Mihin kohtaa askelmerkki osuu, niin siitä on varmasti yhtä monta arvausta kuin on arvaajaa.
@Jussi_P, kyselit draivereita miksi kysyntä piristyisi ja hinnat nousisivat vuonna 2025. (tää ekaksi).
Kotiekonomistina, jos koitat löydää dataa, joka voisi toimia markkinan näkökulmasta alan lämpömittarina, niin joudut käymään läpi melkoisen läjän muuttujia. Lopulta tuskin on olemassa yhtä tai kahta datalähdettä jotka olisivat aukottomia. En usko siihen ainakaan itse, vaan luulen että aihe on kompleksisempi. Mutta jos leikkii ajatuksella, että on olemassa mittareita - niin kaksi vahvaa ehdokasta voisi olla BKTn kasvu ja IT-alan avoimet työpaikat. Näistä on myös suhteellisen helppo löytää dataa ja näiden välillä on selvästi korrelaatio, mutta todellisen kausaalisuuden osoittaminen on haastavampaa.
En lähde arvaamaan, miten maailma kehittyy, antamaan mitään Siepin suosituksia tai varsinkaan minkäänlaisia ehdotuksia miten kannattaa sijoittajana toimia, mutta leikitään nyt hetki historidatalla, koska se tuskin ketään haittaa ja on yllättävän mukavaa puuhaa.
Tähän harjoitukseen valitsen mukaan:
-
IT-alan avoimet työpaikat: Tilastokeskus, TOL-luokat 58–63 (2019-2024)
-
BKT kasvuprosentit: Tilastokeskus (2019-2024), Suomen Pankin ennusteet 2024-2026
Saadaan tämän näköinen taulukko ja käppyrä:
(Visuaalisesti miellyttävä käppyrä. Mikäli datasta on eri mieltä, niin kokeilkaa omalla datalla 
)
Mitä huomioita minulle tuosta datan pohjalta tulee niin;
1. Taloussuhdanteiden merkitys: Historiallinen data osoittaa, että IT-työpaikkojen määrä reagoi voimakkaasti talouden kasvun mukaan. BKT kasvaessa IT-alan työpaikat kasvavat usein suhteellisesti enemmän kuin yleinen talous, mikä tekee alasta suhdanneherkän mutta kasvupotentiaalisen.
2. Positiiviset ennusteet 2025–2026: Suomen Pankin ennusteet maltillisesta talouskasvusta 2025 ja 2026 tukevat IT-alan työpaikkojen arvioitua kasvua. Koska IT-sektori on aiemmin osoittanut taipumusta kasvaa suhteessa voimakkaammin BKT kanssa, voimme odottaa reipasta työpaikkakehitystä näinä vuosina.
3. Riskit ja mahdollisuudet: Mikäli yleinen talouskasvu jää odotettua heikommaksi, tämä voi hillitä IT-työpaikkojen kasvua. Toisaalta IT-alan omat vetovoimatekijät, kuten digitalisaation kiihtyminen ja uudet teknologiat, voivat edelleen tukea kysyntää riippumatta yleisestä talouskehityksestä.
Mikäli tuota kuvaa järkeilee sitten sen suhteen, miten IT-palvelusektori on performoinut, niin tyypillisesti muutokset liikevaihdossa tulee jonkinlaisella viiveellä. BKT on lähtenyt laskemaan 2021-2022, mutta avoimet työpaikat ovat vielä tuolloin kasvaneet voimakkaasti. Avoimet työpaikat ovat lähteneet laskemaan 2022-2023, ja minun silmissä IT-palvelusektorin vaikeudet ovat näkyneet liikevaihdon kehityksessä pienellä viiveellä 2023-2024. BKT on Suomessa ainakin Suomen Pankin mukaan pohjannut
Datalähteenä alan kysynnästä avoimet työpaikat voivat olla jotenkin suuntaa-antavia, mutta ei kannata ajatella että ne menisivät mitenkään käsi kädessä sen kanssa miten IT-palveluyhtiöiden kysyntä tai bisnes kehittyy. En silti lähtisi maalaamaan alalle mitenkään myrskyisiä pilviä tulevaisuuteen - päinvastoin, itseäni tällaista ATK-Ukkoa, alan tulevaisuudennäkymät kyllä miellyttävät. En oikein usko, että maailma nyt kääntäisi suuntaa ja tulevaisuudessa tehtäisiin vähemmän digitaalisia palveluita ja siirryttäisiin takaisin manuaaliseen tai analogiseen 
toimintaan.
@Jussi_P, mainitsit myös, että:
”Osa isoista IT-palveluyhtiöiden asiakasyrityksistä perustanut / perustaa kehitysyksiköitä mm. itä-eurooppaan.”
Niin tämä ei ole mikään uusi ilmiö. Todella monella on jotain nearshore tai offshore tytäryhtiöitä tai kumppaneita - ja on ollut jo pitkään. Nykyään monessa kilpailutuksessa asiakkaat kysyykin tätä kyvykkyyttä ja se on hyvä olla tarjoamassa. Silti emme ole nähneet sellaista vyöryä, että suomalaisten IT-alan osaajien kysyntä olisi jotenkin karannut ulkomaille. Suomalaiset ovat todella osaavaa porukkaa ja asiakkaat näkevät sillä ison arvon, että tiimi on sekä lähellä ja että voivat kommunikoida tarvittaessa Suomen kielellä. En ole nähnyt myöskään Ruotsissa tai Norjassa sitä että kysyntä mitenkään isosti valuisi halvempiin maihin. Päinvastoin, koronan jälkeen on näkynyt toisen suuntaista trendiä, jossa halutaan porukka lähemmäs tai takaisin toimistoille. Tästäkin sit saa olla montaa mieltä, mikä on paras ratkaisu :).
PS. Klausuuli - Käytin piirrustuksessa apuna AI-työkaluja ja voi sisältää kaikki maailman virheet 
31 tykkäystä
En minäkään usko siirrytään takaisin manuaaliseen tai analogiseen toimintaan.
USA:n ohjelmisto/ pilvijätit julkaisivat kovaa kasvua viime viikolla ja sama kasvu jatkuu ensi kvartaalillakin. Arvoa luodaan siruista, pilvipalveluista ja todennäköisesti AI sovelluksista entistäkin enemmän.
Toivottavasti vienti lähtee vetämään ja saadaan BKT:n kasvua. Sieltä toivottavasti vetoapua mutta meneekö jatkossa entistä isompi osa IT sektorin arvonluonnista yllämainituille globaaleille pelureille.
Suomessakin tehdään merkittävästi hommia ja pätevää osaamista on mutta tehdäänkö isommalla euro / käsiparien määrällä kuin viime vuosina ja käsitellyn IT-palvelusektorin toimesta onkin toinen juttu.
4 tykkäystä
Pitää tietysti muistaa, että kun lehdissä ja taksissa hehkutellaan yhtäältä työvoimapulaa ja toisaalla ylitarjontaa, niin tämäkään ala ei ole homogeeninen. Monelle tietysti itsestäänselvyys, varsinkin jos itse on alalla, mutta ei kaikki tee sitä samaa tai edes samanlaista koodia.
Pari ulottuvuutta: Ensin helpompi eli huippuosaajat vs tusina-Sepot, kuten minäkin, jotka mahdollisesti ja toivottavasti tulevaisuudessa ovat huippuosaajia. Nyt ei haluta niin herkästi junnumpia, ja toivelista osaamisesta paisuu. Firmat kyllä myös maksavat vieläkin, tosin monilla tuntuu olevan yhtäläinen hintahaitari, ja toisaalta sekaan mahtuu näitä erottujia jotka maksavat vähän friikun ja peruspalkan väliltä. Tämä nyt toki on vain omia ja kuplastani tulevia kokemuksia.
Toinen ulottuvuus on, että erilaista Engineeringiä on nykyään yhtä paljon kuin sinulla on sormia ja varpaita. Perään vielä full stackit. Näistä osa poolista onkin varmasti täytetty hyvin, osaan taas on hankala kuvitella koko Suomesta löytyvän riittävästi niitä huippuosaajia kaikkeen tarpeeseen, vaan tarvitaan osaamista myös muualta. Ollaan lopulta yksinkertaisesti hyvin pieni kansa. Tämäkin varmasti kytkeytyy osittain takaisin siihen palkkatasoon.
Erehdypä vielä kyselemään governancesta tai liiketoiminnan puolen taidoista väärissä piireissä, niin turha odottaa kutsua kahville vähään aikaan.
Katsotaan mieluummin niitä suuntaviivoja, mihin halutaan missäkin yrityksessä panostaa ja kuinka realistiselta tai vakuuttavalta se panostus vaikuttaa.
3 tykkäystä
Mitä haet tällä? Kuka ottaa nokkiinsa, tarjoaja vai ostaja?
Hehe, en varsinaisesti kumpaakaan mainitsemaasi osapuolta vaan vitsillä noita mainitsemiani varsinaisia kehittäjiä. Olen havainnut karkeaa jakoa, että nuo aihepiirit eivät kaikkia varsinainesti kauheasti kiinnosta - eikä tietysti aina tarvitsekaan.
Mutta on yksi erottava tekijä erilaisten osaamisprofiilien seassa, ei kuitenkaan omansa koska menee pitkälti tuonne kahden aiemman sisään.
HUS kilpailutti osaajia palvelumuotoiluun, ui/ux-designiin, mobiilikehitykseen, vaatimusmäärittelyyn sekä toteutusvaiheen projektipäällikköpalveluihin. Kilpailutus järjestettiin HUSin ict-asiantuntijapalveluiden dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisenä kilpailutuksena.
Hinnan painoarvo oli 60 prosenttia ja laadullisten kriteerien 40 prosenttia.
Vertailuhinta laskettiin tarjottujen konsulttien päivähinnan perusteella. Edullisimman vertailuhinnan tarjosi Siili Solutions, jonka päivähinta oli 599 euroa. Kallein oli Gofore, jonka vertailuhinta oli 725 euroa. Halvimman ja kalleimman hintojen ero oli 21 prosenttia.
Lienee “luokittelultaan” erityisosaajia tai senioreita. Siili voitti kisan. Ei noilla hinnoilla hyvää tulosta tee.
16 tykkäystä
Onko porukalla minkälainen näkemys pörssin uusimmasta it-palveluyhtiötulokkaasta, Netumista? Alkuvuodesta ilmeisesti pohjakosketus on otettu ja nyt pikkuhiljaa kiivetään ylöspäin.
Vaihto vähäinen ja mistään ei löydy suuremmin keskusteluja.
Liikevaihto kasvaa vauhdilla (orgaanisesti ja epäorgaanisesti) ja ebita-tasot näyttää olevan kirkkaasti korkeammalla kuin useimmilla kilpailijoillansa. Velkaa tosin on myös jonkin verran.
4 tykkäystä
Ihmettelen sitä aika positiivista kommenttia julkisen sektorin markkinasta ja näkymistä. Olisiko siitä mitään lisätietoja?
Onhan toki niin, että yhteiskunta digitalisoituu ja säästötkin osalta vaatii lisää digitaalisia palveluita, mutta silti. Itse omistan yhtiötä vähän, mutta ole ollut hinkua ostaa lisää
5 tykkäystä
Julkisella aletaan nyt (vihdoinkin!) leikkaamaan kunnolla ja ensimmäisenä listalla on nämä kaikki täysin turhat höpödigiprojektit mitä lihavina vuosina on tehty, tämä tulee varmasti näkymään IT-alallakin ensi vuonna vieläkin enemmän.
Eli kaikki jotka laskee julkisen sektorin varaan tulevat pettymään varmasti.
9 tykkäystä
Totta Mooses näin. Mutta sitten toisaalta tilaajahan sen päättää, tehdäänkö oikeata asiaa vai höpö höpöä.
Otetaanpas esimerkki vaikka sotepuolelta. Tutkimusten mukaan terveyskeskuslääkärimme ottavat vastaan keskimäärin noin 6 potilasta päivässä.
Puheentunnistus, tietokannat, analytiikka ja tekoäly tarjoaisivat jo nyt lääkkeet tuottavuuden tuplaamiseen - vähintään. Tarjolla olisi mittaluokaltaan aivan miljardien kansantaloudelliset säästöt.
Mutta se pieni mutta on siinä, että haluavatko asioista päättävät näitä säästöjä. Poliitikot, lääkäriliitot, mehiläiset ja muut.
Itse olen kyllä sen verran kyyninen, että omasta mielestäni höpö höpöä tehdään tarkoituksella. Kuten kaikkea muutakin päätösshittiä jo noin 15 vuoden ajan.
Eli että reilu osuus julkisen sektorin toiminnasta/toimeksiannoista on läpeensä mätää, jolloin ei halutakaan ratkaista oikeita ongelmia.
Hyvin järkevää työtä siis olisi yllin kyllin, mutta sitä ei haluta teettää. Koskapa edunvalvojat ja suljetun sektorin korruptoivat lobbarit meillä
päättävät. Ja he kaikki tienaavat julkisen sektorin tehottomuudella.
13 tykkäystä
”On tullut matkan varrella ymmärrys siitä, ettei kasko [kasvatuksen- ja koulutuksen toimiala] ole mikään ohjelmistokehittäjä”, kertoo hankejohtaja Seppo Sirviö Helsingin kaupungilta.
Ei yllätä. Osaamisesta pitäisi maksaa rahaa ja julkkari on aina ollut hyvin nirso maksamaan ekstraa taitaville työntekijöille 
16 tykkäystä
@Frans-Mikael_Rostedt ja @Joni_Gronqvist ovat jälleen tehnyt upean IT-palvelusektorin yhteenvedon. 
IT-palvelusektorin Q3-tuloskauteen lähdettiin varovaisissa tunnelmissa, kun viisi sektorin yhtiöistä oli antanut tulosvaroituksen reilun kuukauden sisällä. Sektorin yhtiöiden orgaanisen liikevaihdon kehityksen lasku jyrkkeni työpäiväkorjattuna hieman asiakkaiden säästötoimien jatkuessa, vaikka vertailukausi oli jo useimmilla heikko. Kannattavuus kuitenkin nousi selvästi vertailukaudesta, mutta yhtiöjoukko jakautui selvästi vahvoihin ja heikkoihin suorituksiin. Trendit olivat Q3:lla isossa kuvassa edelleen samantyylisiä kuin aiemmilla neljänneksillä. Selkein huolenaiheemme liittyy edelleen ylikapasiteetista johtuvaan kovaan hintakilpailuun, erityisesti julkisen sektorin kilpailutuksissa. Mitä kauemmin hintakilpailu jatkuu, sitä syvemmälle se ui yhtiöiden tilauskantoihin ja sitä hitaammin elpyminen tulee myös tapahtumaan. Henkilöstömäärän kvartaalikohtainen lasku pysyi vuoden vaihdetta maltillisempana, ja muutamat alkoivat jo rekrytoimaan Q3:lla. Tämä antaa hieman luottoa siihen, että kysynnän pohja olisi lähellä, mutta selkeämmin vahvistuva kysyntäkuva vaatii nähdäksemme Suomen ja Euroopan talouksilta vetoapua.
6 tykkäystä
IT-palvelusektorin katsaus tehtiin myös videon muodossa, samat miehet videolla kuin tekstinkin takana.
IT-palvelusektorin Q3-tuloskauteen lähdettiin varovaisissa tunnelmissa, kun viisi sektorin yhtiöistä oli antanut tulosvaroituksen reilun kuukauden sisällä. Yhtiöiden orgaanisen liikevaihdon lasku jyrkkeni asiakkaiden säästötoimien vuoksi, vaikka vertailukausi oli heikko. Kannattavuudessa nähtiin parannusta, mutta suoritukset vaihtelivat paljon. Analyytikot Frans-Mikael Rostedt ja Joni Grönqvist käyvät läpi kulunutta kvartaalia ja yhtiökohtaisia näkymiä.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 Tulosvaroitukset
01:40 Kasvun kehitys
03:07 Miksi osa yhtiöistä pärjännyt paremmin?
05:41 Henkilöstömäärän muutos
06:20 Kannattavuuden kehitys
10:44 Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kysyntään?
14:11 Loppuvuosi vedenjakajana
17:36 Tasepeli
20:09 Missä yritysostot?
21:04 Digia
22:45 Digital Workforce
24:38 Gofore
27:05 Loihde
29:30 Netum
31:22 Siili Solutions
34:46 Solteq
36:47 Tietoevry
38:04 Vincit
40:41 Witted
44:20 Katseet ensi vuodessa
8 tykkäystä
Väenvähennykset osuvat erityisen pahasti tukipalveluihin. Esimerkiksi tietotekniikan työntekijöistä vähennetään noin 20 prosenttia.
Kyllä se Karjalaisen firmassakin näyttää menevän minusta selvästi siihen että säästetään IT:stä eikä IT:llä. Vaikka nyt ulkoisista digiostobudjeteista leikataan ja kaikenlaisia hankkeita vähennetään lähivuosien talousnäkymien ollessa synkkiä, niin pidemmän päälle julkinen sektori joutunee aiempaa ostamaan enemmän työtä IT-palveluyhtiöiltä, kun omaa osaamista ajetaan alas. Teesi siitä että voidaan auttaa asiakasta rakentamaan oma IT-organisaatio saattaa toimia paremmin yksityisellä sektorilla. Julkkarilla taas vaikuttaa olevan vuosi vuodelta enemmän haluja luopua omasta toiminnasta kun sitä ei saada kuntoon yrittämisestä huolimatta:
9 tykkäystä
Meneekö nuo IT projektit Suomessa sillä kaavaa, että alkuaan lyödään hyvän idean innoittamana kova pöhinä päälle kehitykseen, jonka jälkeen;
henkilöt A, jotka eivät tule ikinä käyttämään ohjelmaa ,räätälöivät sitä
henkilöiden B ohjeistuksella, joilla ei ole mitään hajua ohjelmoinnista
henkilöille C, jotka saavat käytettäväkseen ohjelman, jonka tehokkaaseen käyttämiseen tarvitaan tuhansien sivuinen opas ja mielellään jonkinnäköistä yleistä ATK taitoa.
Loppujen lopuksi ohjelma ei tee mitään, mitä ei pysty mikkisoftan ohjelmilla tekemään ja joita suurin osa osaa edes auttavasti käyttää.
12 tykkäystä