Lyhyt vastaus:
Päättäjät ei ehkä hoksaa tätä, mutta ne säästöt ja digipanostukset kuuluvat vaa’an samalle puolelle. Nyt kun ne laitettu osaksi säästökohteita niin kustaan omiin muroihin ja näin mä luulen, että tulee myös käymään. Joten sulle rakas sijoittajaystävä → Mä luulen, että julkisen sektorin osalta kysyntä vähenee syksyllä ja tulee kylmät ajat jos asiakasportfolio on täynnä sitä. Kaikkea ei voi kuitenkaan lopettaa kuten HUSin Karjalainen sanoi, joten ei tarvi vielä painaa otsikoita ”KAIKKI MENI”. 
Älyttömän pitkä vastaus ja paljon ajatuksen virtaa:
Kohta 1: ”Suomen IT-sektori nojaa vahvasti julkisen sektorin kysyntään, koska valmiita ratkaisuja ei ole helposti saatavilla esimerkiksi amerikkalaisilta toimittajilta, ja julkisella sektorilla ei haluta palkata omia työntekijöitä.”
Vastaus: Kaivelin Inderesin laajoista raporteista tähän taustatietoja ja sieltähän löytyy näkemys noihin markkinoiden kokoihin. Se tulee IDC:n ja Tutkihankintoja lähteiden kautta. Inderesin mukaan julkisen sektori edustaa kakusta 25 prosenttia, kun taas yksityinen sektori on 75%. Ihanan pyöreitä lukuja, mutta kuulostaa ihan uskottavalta suhdeluvulta. Tutkihankintoja saitin mukaan julkinen sektori käytti vuonna 2023 1,2 Mrd€ ICT-hankintoihin (tavarat, palvelut, ohjelmistot). Jos tästä menee syvemmälle niin palveluiden osuus olisi 1,029 mrd. Inderesin mukaan koko markkinan koko Suomessa 2019 oli 4,6 Mrd joten suhde on jotakuinkin siellä haminoilla mitä nuo prosentit antavat ymmärtää. Jos olen väärässä niin väitän törkeästi että DATA on Rikki x).
Suomen julkinen sektori ostaa kyllä palveluita myös kansainvälisiltä IT-yhtiöiltä, kuten esimerkiksi Microsoftilta, Googlen pilvipalveluista ja Amazon Web Services (AWS). Nämä suuret jenkkifirmat ovat laajasti käytössä erityisesti infrastruktuuri- ja pilvipalveluissa, koska niitä on vaikea korvata kotimaisilla toimijoilla saman mittakaavan vuoksi.
Toisaalta, tietosuojaan ja kansalliseen riippumattomuuteen liittyvät kysymykset ovat herättäneet huolta. Erityisesti EU yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja Yhdysvaltain Cloud Act tekevät julkisen sektorin varovaisemmaksi hankinnoissa, koska tiedot voivat päätyä Yhdysvaltain viranomaisten saataville. Suomessa on ollut selviä trendejä suosia eurooppalaisia tai kotimaisia ratkaisuja etenkin silloin, kun puhutaan sensitiivisestä datasta, kuten terveydenhuollosta ja turvallisuusalasta.
Yksi varsin tunnettu esimerkki, joka herättää voimakkaita tunteita on Epic Systems (USA):ltä hankittu Apotti niminen järjestelmä. Siinä erittäin sensitiivistä terveystietoa pyöritetään amerikkalaisessa järjestelmässä. Kun tätä ostoa tehtiin niin muistan lehtiartikkelin, jossa sanottiin että vastaavalla rahasummalla voisi palkata ”kaikki” suomalaiset IT firmat vuosien ajaksi rakentamaan kotimainen, mahdollisesti toimivampi, järjestelmä tämän sijasta.
Mitä tulee omien työntekijöiden palkkaamiseen niin mä oon kyllä tuosta jokseenkin eri mieltä. Mun silmissä julkinen sektori haluaisi palkata itselleen IT-osaajia ja ovat pyrkineet näin myös tekemään. Helppoa se ei ole, varsinkaan nyt kun valtion leipä ei ole niin turvattu kuin ennen ja monet kokevat, että yksityisellä sektorilla on mukavampi olla töissä. Se miten tätä julkisella sektorilla on lähestytty liittyy näiden inhouse yhtiöiden perustamiseen. Julkinen sektori on ajatellut, että on järkevää keskittää osaamista yhteisomisteisiin yhtiöihin, jotka ovat IT-palveluyhtiöitä siinä missä yksityisetkin ovat, mutta täysin julkisesti omistettuja. Kustannuksia on pelätty ja on ajateltu, että tällainen voittoatavoittelematon yhteisomistettu yritys voisi olla toimiva ratkaisu. Tällä hetkellä Inhouse yhtiöt ovat kuitenkin olleet vastatuulessa ja esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialue kertoi 2.9 Tivissä luopuvansa Inhouse yhtiöiden käytöstä ja palkkavansa osaajat itselleen. Trendi on kuitenkin, että tätä osaamista halutaan
Ehkä hyvä yhteenveto tästä voisi olla, että asia ei ole kovin mustavalkoinen. Julkinen sektori varmasti mielellään käyttää kotimaisia IT-palveluyhtiöitä kumppaninaan, mutta samanaikaisesti ostaa paljon palveluita mm. amerikkalaisilta yhtiöiltä. Osaamista halutaan palkata itselle, mutta ei ole ihan selvää vielä miten tuo kannattaisi tehdä. Looginen tie olisi nuo yhteisyritykset, mutta ne ovat nyt olleet vastatuulessa mediassa - yksityinen sektori pelkää, että julkinen sektori alkaa kilpailemaan heidän kanssaan. Henk koht. Mielipide on että noita kuuluisikin rakentaa ja ne ovat tosi hyvä tapa saada julkisella sektorilla digi Level Up, jota kovasti kaivataan.
Kohta 2: ”Valtion budjettiehdotus vuodelle 2025 on 12,2 miljardia alijäämäinen ja säästöpaineita tuleekin siksi ensi vuonna rutkasti lisää lisätalousarvioiden jälkeen, eli julkisen sektorin ICT-ostopalveluista pyritään varmasti jatkossakin leikkaamaan.”
Vastaus: Tää on ihan just näin kun kuvaat. Suomen julkiset menot olivat jo 2022 vuonna Euroopan kolmanneksi korkeimmat suhteessa BKT:hen. Juustohöylää on tulossa rajusti ja ollaan nähty siitä vasta ensimmäinen otos, kun HUS lienee edelleen suurin jo säästönsä kertonut toimija (voin olla väärässä), mutta odottelisin vastaavia ilmoituksia jokaiselta julkiselta toimijalta kuluvan syksyn aikana. Tällä juustohöylä menetelmällä kun mennään niin ei voi olla niinkään, ettei ICT-panostukset olisi tässä säästöjen joukossa. HUS:llakin 8% leikattiin budjeteista. Joka on siis mun silmissä vähän. Tästä CIO kommentoi hyvin: ”Teoriassa on mahdollista säästää kaikesta. Arvioimme kaikkia mahdollisia säästökohteita. Missään nimessä emme ota sellaista kantaa, että lopettaisimme kaiken uuden kehittämisen. Digitalisaatio tarkoittaa, että säästetään it:llä, ei it:stä”, Karjalainen painottaa. Tällä ajattelutavalla IT on osa sitä työkalupakkia jolla tässä toimitaan. Hyvä, niin munkin mielestä.
Fyi: pyysin, että ChatGTP olisi piirtänyt mulle kuvan siitä mikä mittakaavaeroa on 1/12/88 miljardilla eurolla, mutta useista yrityksistä huolimatta tuo tekoäly ei vain ole kykenevä tekemään tätä. Ei myöskään osannut piirtää kuvaa jossa tuon sun vaaka piirrustuksen osalta ne digipanostukset olisi heitetty sinne säästökorin puolelle. Ei ole tekoäly vielä riittävän älykäs tähän hommaan ja tästä johtuen joudumme omassa mielikuvituksessamme ihmettelemään miltä tuollainen kuva voisi näyttää.
Sen sijaan tässä on hyvä kuva siitä, mihin valtio käyttää meidän rahojamme (Suomen julkiset menot vuonna 2022 (milj. €):
Kaikki täällä on varmaan lukenut Wahlroosin: ”Sanna, tule takaisin ja käytä rahat” setit jo kauppalehdestä. Siinähän oli sellainen ajatus, että mikäli meillä olisi ollut 17 vuotta talouskasvua takana, luokkaa (1-)1,5%, niin meidän BKT olisi kasvanut 70 mrd euroa, eikä mitään ongelmaa nyt taloudessa olisi. Nyt jos kääntäisi saman mutta toisinpäin, voisimmeko todella automaatiolla ja digitalisaatiolla saada 1,5% kustannussäästöjä vuodessa? Ei kuulosta kovin suurelta tehokkuusparannukselta mun korvaan, yleensä ATK-hankkeissa haetaan isompia impacteja. Mutta näillä budjeteilla 1,5% tekee sen 1,3 ish miljardia vuodessa ja käytännössä kaikki panostukset digitalisaatioon tulee kuitatuksi samalla.
Voisiko tätä ajatella rajummin… paljonko tuosta budjetista saataisiin tiputettua jos pistettäisiinkin lisää kaasua palveluiden digitalisointiin ja kehittämiseen? Kuka uskaltaa heittää arvion? En usko, että kovin helposti löytyy mitään oikeita vastauksia, mutta löytyy kyllä esimerkkejä. Nyt oikaisen ja haen ChatGTP:ltä nämä esimerkit jotka voivat olla sitä kautta oikein tai väärin:
1. Verohallinto – Suomen sähköiset veroilmoitukset
- Säästöt: Verohallinnon siirtyminen sähköisiin veroilmoituksiin ja automaatioon on tuonut merkittäviä säästöjä. Esimerkiksi paperisten veroilmoitusten käsittely on vähentynyt noin 80%, ja suurin osa suomalaisista saa valmiiksi täytetyn veroilmoituksen, mikä on vähentänyt manuaalista työtä huomattavasti.
- Euromääräiset säästöt: Verohallinto on arvioinut säästävänsä vuosittain noin 15 miljoonaa euroa prosessien digitalisoinnin ansiosta. Säästöjä syntyy muun muassa manuaalisen työn vähenemisestä, virheiden vähentymisestä ja prosessien nopeutumisesta.
- Esimerkki virheiden vähentymisestä: Verohallinnon mukaan sähköisten ilmoitusten virheellisyysaste on ollut 0,1%, kun taas paperilomakkeissa se oli merkittävästi korkeampi.
2. Kanta-palvelut – Terveydenhuollon digitalisaatio
- Säästöt: Kanta-palveluiden, kuten sähköisten reseptien ja potilastiedon arkiston, käyttöönotto on tuonut merkittäviä tehokkuushyötyjä terveydenhuollossa.
- Euromääräiset säästöt: Sähköiset reseptit ja potilastietojen digitalisointi ovat arvioiden mukaan tuottaneet säästöjä jopa 20 miljoonaa euroa vuodessa terveydenhuollossa. Säästöjä syntyy muun muassa paperisten reseptien ja potilastietojen käsittelyn poistumisesta, tietojen paremmasta saatavuudesta ja hoitoprosessien tehostumisesta.
- Tehokkuus: Kanta-palveluiden myötä potilastiedot ovat nopeasti saatavilla eri hoitolaitoksissa, mikä vähentää päällekkäisiä tutkimuksia ja nopeuttaa potilaiden hoitoa. Tämä on tuonut paitsi kustannussäästöjä, myös parantanut hoidon laatua.
3. Valtion yleiset digitalisaatiopanostukset
- Säästöt: Valtion yleisten digitalisaatiohankkeiden, kuten sähköisten asiointipalveluiden ja prosessiautomaation, on arvioitu tuottavan noin 1–2% vuosittaisia säästöjä julkisen sektorin toimintamenoissa.
- Esimerkki: Digitaaliset asiointipalvelut, kuten sähköinen verotus ja työttömyysturva, ovat vähentäneet tarvetta fyysisille toimistoille ja manuaaliselle työlle, mikä on johtanut miljoonien eurojen säästöihin.
Kohta 3: Kumpi painaa vaa’assa enemmän? Miten asettelisit nämä vaa’an kupit tällä hetkellä?
Vastaus: Päättäjät ei ehkä hoksaa tätä, mutta ne säästöt ja digipanostukset kuuluvat vaa’an samalle puolelle. Nyt kun ne laitettu osaksi säästökohteita niin kustaan omiin muroihin ja näin mä luulen, että tulee myös käymään. Joten sulle rakas sijoittajaystävä → Mä luulen, että julkisen sektorin osalta kysyntä vähenee syksyllä ja tulee kylmät ajat jos asiakasportfolio on täynnä sitä. Kaikkea ei voi kuitenkaan lopettaa kuten HUSin Karjalainen sanoi, joten ei tarvi vielä painaa otsikoita ”KAIKKI MENI”.
En halua törkkiä tuota julkkarimaailmaa liikaa tai ottaa poliittisesti kantaa, mutta sanon silti että julkinen sektori voisi paremmin, jos nämä digipomot olisi jokus vetämässä näitä organisaatioita. ->Mielipidekirjoitus / Digitaidoton johtaja on pian työtön johtaja Digitaidoton johtaja on pian työtön johtaja | Kauppalehti