Mielestäni ihan osuva ja tärkeä ketju. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan että puhuisimme suomea ja kehittäisimme sitä suuntaan, jossa osaamme sanoa asiat suomeksi, koska siitähän tässä on kyse. Englanninkieli ujuttautuu arkeemme niin salakavalasti, ettemme edes huomaa aiheuttavamme suomen kielen rappiota itse. Pättlet, fokusoinnit, ebitdat, yms johtuu ihan siitä ettemme enää osaa sanoa niitä suomeksi, vaikka niillä kaikilla suomenkielen sana olisi.
8 tykkäystä
Erinomainen ketju,
mitä tarkoittaa, kun on upsidia, mielestäni se on sama asia kuin alihinnoiteltu,
ei mielestänii tuo lisäarvoa, jos joku näkee sen niiin, että ei ole nyt ole alihinnoiteltu, mutta tulevaisuden näkymät huomioon ottaen, se on alihinnoiteltu
1 tykkäys
“Inkvisitio” = ???
Ai niin ink = muste.
Tietysti. No tietysti niin.
Liketän Jukan toivetta. Tässä olen hänen kanssaan ihan samalla seinällä. Puustia vaan Jukalle puskea asiaansa eteenpäin.
Pahimmasta päästä on Nodnetin rahapod. Sitä kuunnellessa mielee tulee väkisin wtf, puhukaa mieluummin 100 % englanniksi kuin tuota sekokieltä.
10 tykkäystä
Irlanti ja Malta taisivat pysyä EU’ssa brittien lähdöstä huolimatta.
2 tykkäystä
Totta, englanti säilyi pienten maiden ansiosta Eu:n virallisena kielenä.
Ammattislangista puheenollen, moniko haluaisi lääkärillä kuulla vaivoistaan vain latinaa tai diplomatiasta puhuttaessa ranskalaisia termejä?
4 tykkäystä
Olipa hyvä aloitus! Inderesin kommunikointi sijoittajayhteisölle ei ole ammattilaisten välistä keskustelua. Siksi ammattijargonin pitäisi olla niin vähäistä kun mahdollista, jotta viestintä menee ymmärrettävästi perille. Analyytikot viljelevät haastatteluissa ja analyyseissa jatkuvasti sanoja, joille on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. “Akvisitio” (yritysosto) on ehkä paras/pahin esimerkki täysin turhasta jargonista. Vaikka itse tunnenkin alan slangin kohtuullisen hyvin, silti on välillä hankala pysyä kärryillä kun analyytikko tiputtelee lyhenteitä ja puheesta puolet on finglishiä. Sääliksi käy niitä, jotka eivät ole perehtyneet rahoitusalan puheeseen.
Toivon, että viestintäyhtiö Inderes palkkaa seuraavaksi kielipoliisin tiimiinsä. 
7 tykkäystä
Itse olen tämän kielijargonin uhreja.
Olen vasta toista vuotta kyseisen harrastuksen parissa ja vasta nyt opettelen EPS- jne juttuja. Olen halunnu mennä fiilis- ja mokat edellä vuonna 2020. Vasta nyt sovelletaan järkeä tähän harrastuksen sisäiseen yhtälöön. Minullakin on sama juttu, eli jos jargonia tippuu sekunnista toiseen, huomaat olevasi pihalla kuin puliukko jo ensimmäisen 3min aikana. Onko siinä enää motivaatiota lähtee eteenpäin videon/podin kimpussa kun joudut googlettaa joka 10 sekunti. Itselläni on myös se luonne, että jos en ymmärrä, en osaa keskittyä täysin. Ei jaksa keskittyä kun puolet lauseesta menee ohi ja 1/3 pureskelet vielä 5 minuuttia sanomisen jälkeen. Silti on hyvä, että kuvia käytetään monessa eri asiassa ja asiayhteydessä.
Niinkuin monet meistä tietää, teki vuosi 2020 sijoittamisesta trendikästä ja salonkikelpoista. Meitä 15-25 -vuotiaita uusia tyyppejä täällä on ties kuinka monia uusia. Siksi on tärkeä huolehtia ymmärrettävästä kielestä. On hyvä neuvoa opetella selittämään joku asia uudelle tulokkaalle tavalla, jolla kertoisit sen 94v mummollesi. Jos hän sen ymmärtää ja sisäistää, silloin osaat selittää kyseisen asian kenelle tahansa.
5 tykkäystä
Jargonissa ja kääntämällä syntyvässä uuskielessä on varmaan sen takia yhteinen (heh heh) orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu, että tieto kulkee kommunikaatiossa eikä kielessä.
Esim. futiksessa italiassa on enemmän termejä pelkille pelipaikoille kuin suomessa koko lajille. Sitten on vaikea puhua temposta tai pausasta, kun sekä sanat että käsitteet voivat olla jargonia tai kääntämällä tuplajargonia. Ja siis tulkitsen jargonin (ransk.) erikoiskieleksi joka ulkopuoliselle on siansaksaa.
Tarpeeton sanojen kääntely on makuasia, mutta käsitteiden kulkeminen yli kielen rajoituksien on oikeasti haaste, koska uudet sanat vakiintuvat käytöstä, eivät Kielitoimiston tiedotteista.
Nostan hattua niille, ketkä osaavat kansantajuistaa sijoittamista meille untuvikoille ja maallikoille. Mutta myös kaikille jotka luovat sitä keskustelua mikä kehittää kulttuuria ja avaa sen mystiikkaa osaksi arjen ymmärrettävää laitaa.
5 tykkäystä
Jargoni ei kuitenkaan ole sama asia, kuin yleiset lyhenteet, joita esimerkiksi EPS ovat. Nämä kuitenkin asioita, joita joutuu opiskelemaan, jos haluaa suoriin osakkeisiin sijoittaa (vahva suositus tästä). Esim. tunnusluvut ovat kuitenkin ihan perusasioita ja niitä ei ole kuitankaan hirveän paljon, eli ne kannattaa opiskella. Tälläkin foorumilla on paljon ketjuja, jotka on tarkoitettu asioiden opiskelua varten, kuten esim. kysy & vastaa sijoittamisesta, mutta peruspohjatyö on suositeltavaa tehdä kuitenkin itse, jotta käsitteet tulevat tutuiksi. Suosittelen tähän vaikka legendaarista " Miten sijoitan pörssiosakkeisiin" Seppo Saariolta paperisena. Kieltämättä täältä foorumilta puuttuu ihan sellainen “Sijoittamisen perustieto” ketju.
Itse työskentelen IT-alalla, jossa jargonia pursuaa ovista sekä ikkunosta jatkuvasti ja kuitenkin asiakkaille kaikki pitää osaa kertoa ns. maanläheisesti ja siksi kyllä kannatan OPn mielipidettä siitä, että ainakin analyytikkojen puolesta jargonia kannattaa hillitä mahdollisimman paljon.
5 tykkäystä
Näkisin tämän laajasti yhteisövastuukysymyksenä: iästä riippumatta sijoittamisen aloittavat tyypit ovat alttiita käärmeöljykauppialle ja erilaisille palvelutuotemyyjille, joiden käyntikorttiin on printattu pikapainossa “sijoittamistuotteidensuperguru”, jos tieto ei ole saavutettavaa.
Yritysten oma tiedottamis- ja sijoittajaviestintäkulttuuri muuttuu vasta, kun joku talousjohtaja kokee saavutettavuusherätyksen samaan aikaan kun saman firman hallitus keksii, että osakkeen päivän arvostukseen vaikuttaa pelottavan paljon se, mitä kuluttajatason sijoittajat pörssissä värkkäävät. Koska näiden kahden tapahtuman yhdenaikaisen toteutumisen todennäköisyys lähestyy äärettömästi nollaa, jää harrastajayhteisön vastuulle kehittää sijoittamiseen ja vaurastumiseen liittyvää puhetapaa maanläheisemmäksi.
Kaupallisen korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat sosiaalistuneet sopivaan termiviidakkoon jo opiskelijahaalareissa. Nyt kun sijoittaminen on kiinnostavaa myös uutisensa Tiktokista ja Seurasta ammentaville, niin yleisön huomion vie mukanaan ymmärrettävin puhuja. Rehellisyys ja ammattitaito jäävät tässä kisassa äkkiä jalkoihin, mikä on jäätävä riski sijoittamisen aloittaneiden kestävälle vaurastumiselle.
Jos ja kun seuraavan kupla poksahduksessa rivisijoittajat menettävät merkittäviä osuuksia säästöistään viestintärailojen takia, niin sijoittamisen leima huijarieliitin koijauksena palaa useamman vuosikymmenen taaksepäin. Sekä ammatikseen taloudesta kirjoittavilla että aktiiviharrastajilla on mahdollisuus vaatia ja tarjota tietoa niin, että lyhenteet on kirjoitettu auki ja teksti on maallikkoymmärrettävää. Haluaisin kuvitella, että paremmin jaksolla olevat piensijoittajat vahvistavat laskukaudellakin kotitalouksien ja kuluttajien uskoa siihen, että se mikä menee alas tulee vielä takaisin ylös.
Minua on ottanut english-termien käyttö päähän jo vuosia, niin Nordnet kuin Inderes-tuotannossa. Erityisesti ottaa päähän, että olisi olemassa täysin pätevä suomi-sana, mutta se korvataan english-sanalla ilman mitään syytä.
Mikäli suomi-sanaa ei ole olemassa, se on ollut tapana keksiä tyhjästä tai muuttaa english-termi suomi-tyyliseksi. Esim. minusta ‘päivä-traidaaja’ voisi olla vaikka ‘päivä-veivaaja’.
6 tykkäystä
Yritetään muistaa kielen olevan ensisijaisesti kommunikaation väline. Kun käytetään termejä, ovat ne ihan mitä tahansa, on suotavaa kaikkien keskustelun osapuolten ymmärtävän ne samalla tavalla ja saman sisältöisesti.
1 tykkäys
Ainakin omasta mielestäni tämä asia on hieman kaksiteräinen. Tutkimus- ja talousinformaatio on hyvinkin pitkälle englanninkielistä ja sen kääntäminen suomeksi vaatii huomattavasti aikaa sekä työpanosta, jolloin on usein helpompi käyttää sitä englaninkielistä termiä. Tällöin myös vältetään mahdolliset käännöskukaset, kun alunperin hyvin tarkka määritelmä käännetäänkin suomeksi väärin.
Ainakin akateemisessa tekstissä tuntuu, että ne viralliset suomalaiset termit kuulostavat hyvin vanhahtavilta tai vielä vaikeammin ymmärreltäviltä. Joskus voi olla myös tillanne, ettei sitä tarkempaa määritelmää ole vielä suomeksi.
Olen kyllä samaa mieltä, että helposti kielenkäyttö muuttuu hyvin hankalaksi seurattavaksi, jos jonkin oman kuplan sanasto pursuaa yleiseen puheeseen. Analyytikkojen pitäisi ollakin ammattimaisia sisällöntuottajia ja valita tekstilajinsa tilanteeseen arvokkaaksi. Ehkä voimme päätellä, että podcastit ja videoblogit ovat kohdennettu enemmän “nuorisolle” 
PS. Fennomaanit minut polttakoon, mutta onhan EBIT/EBITDA paremmin ymmärrettäviä, kuin Liikevoitto/Käyttökate.
4 tykkäystä
Tämä liittyy ehkä enemmän johonkin “Nokian menneisyys”-ketjuun, mutta muistan kun tuoreena kylterinä lueskelin kauppalehteä ja siellä oli koko aukeaman juttu matkapuhelin penetraatiosta. Korvathan siitä punertui, kun ei heti ollut käsitystä siitä, mikä ilmiö on kyseessä. Puhelinten kohdalla suurin piikki varmasti jäänyt 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Mutta käytetäänköhän edelleen muiden laitteiden kohdalla? Viimeisimmän aihetta koskettavan artikkelin löysin pikagoogletuksella syyskuulta 2020 ja jutun laatijana ansioitui Tekniikka & Talous.
“Entistä halvemmat puhelinmallit kasvattavat 5G- penetraatiota Kiinan mobiilimarkkinoilla, uskoo tutkimusyhtiö Canalys”
Edit: Pakko lisätä, että vikahan tässä on lukijassa. Tai varsinkin siinä, mihin liittää tietyt sanat. Varmasti käyttö hyvinkin perusteltua alaa paremmin tuntevien kohdalla.
2 tykkäystä
Sanoisin, että termiä markkinapenetraatio käytetään ihan virallisissakin teksteissä. Koodauspuolella virallinen termi penetraatiotestaus tuottaa vieläkin pienen hymyn huulille
4 tykkäystä
Suurin osa näistä esimerkeistä tuntuu olevan tosiaan poimittu Martin Paasin heitoista rahapodista, jonka on tarkoituskin olla rento podcasti, jossa kaksi kaverusta puhuvat pidäkkeettömästi raha-asioista ottaen kuuntelijat mukaansa ikään kuin kärpäsinä kattoon. Martin Paasi puhuu mielestäni enimmäkseen hyvin tavallista kelpo suomenkieltä, jonne silloin tällöin tulee luonnollisesti jokin englanninkielen sana. Kuka tahansa useampaa kuin yhtä kieltä puhuva tietää sen tunteen, kun se ensimmäinen sana joka tulee mieleen ei vaan ole suomea ja joudut kaverilta kysymään, että mikäs se oli suomeksi. Rahapodi on jo nyt mielestäni erittäin helposti ymmärrettävä varsin verkkaisa podcasti, jota on hyvä kuunnella vaikkapa lenkillä tai ajaessa. Miikka on ottanut onnistuneesti kontolleen asioiden yksinkertaistajan roolin, ettei kenellekkään pitäisi tulla paha mieli.
Jargoni kuuluu mihin tahansa alaan, jossa on syvennytty asioihin. Erityisesti se kuuluu aloihin, jotka edes jollain tavalla yrittävät hyödyntää matemaattisia metodeja täsmällisen ymmärryksen ja ennustettavuuden saavuttamiseksi, koska ilman täsmällisesti määriteltyjä käsitteitä ei mitään pysty laskemaankaan.
Oikein käytettynä jargoni voi myös helpottaa ymmärtämistä ja vähentää väärinymmärryksiä. Esimerkiksi vaikka “fundamentin” voisi kääntää “perusteeksi” niin se lähinnä harhauttaisi perehtymätöntä kuulijaa luulemaan, että kyseessä on jokin intuitiivisesti ymmärrettävä asia, vaikka oikeasti tarkoitetaan tietynlaisesta yhtiön kirjanpitoon perustuvasta analyysistä saatuja lukuja. Vertaa, jos sanoisin “Yhtiöllä ei ole perusteet kunnossa.” vs. “Yhtiöllä ei ole fundamentit kunnossa.”. Ensimmäisen lauseen antama intuitiivinen käsitys on täysin turha (ja saattaa johtaa kuulijaa harhaan miettimään jotain muita yhtiön hoidon perusasioita), jos oikeasti puhutaan nimenomaan kirjanpitoon perustuvasta fundamenttianalyysistä. Selvästi vieraskieliset sivistyssanat ovat myös huomattavasti helpompia Googlettaa (tai hakea sanakirjasta).
Itse näen ongelmana lähinnä jos tulee alan ulkopuolelta ja olettaa, että minun maalaisjärjelläni pitäisi kaiken pystyä jo ymmärtämään eikä halua ymmärtää, että (tieteen)ala, jota on kehitetty jo satoja vuosia, on saattanut jo omaksua tiettyjä käsitteitä ja työkaluja joilla voidaan käsitellä monimutkaisempia ongelmia. Puuttuu kaikki se nöyryys ja avoin mieli uuden oppimiseen.
Luettelemiesi tahojen tuottama sisältö on vieläpä varsin kansantajuista verrattuna vaikkapa alan kirjallisuuteen. Jos haluaa keskustella aiheesta ilman minkään näköistä aikomusta perehtyä peruskäsitteisiin, voi hyvin mennä vaikkapa someen keskustelemaan. Siitähän täyttyy jo suurin osa internetistä. Tärkeämpää on mielestäni, että yritetään pitää kiinni näistä vähistä edes melko älyllisen keskustelun saarekkeista.
23 tykkäystä