Osakesijoittaminen

Jargonin lopettaminen sijoitussisällöissä

Hei
Haluaisin aloittaa keskustelun sijoittamiseen liittyvästä Suomen kielen käytöstä mm. Inderesin ja rahapodin, sijoitustiedon ym. plogeissa. Miikka, Sauli, Martin ym herätys!
Verneri on luvannut minulle vähentää jargonin ja haluan, että hän haastaa Inderesin ja nordnetin ym toimijat kisaan Suomen kielen puolesta; satanen hyväntekeväisyyteen jokaisesta jargonista.

Hieno äidinkielemme ansaitsee parempaa kuin:
-vehiikkeeli = ilmeisesti joku väline
-pättle = jonkun asteinen kamppailu viimeisessä rahapodissa
-keissi = on varmaan joku tapahtuma
-steppi= ei varmaan tanssi vaan vain joku yksittäinen askel
-vuntamentti= olisko se joku perusta, betonia?
-vokusointi = onko se jotain tarkkaavaisuutta vaativaa

Listaa voitte jatkaa loputtomiin.

Terveisin
Jukka Kejonen
Kouvolan Osakesäästäjät ry Pj

38 tykkäystä

Hei,

Mielenkiintoinen aloitus. Tämä liputettiin heti, mutta toisaalta tämä aihe hukkuisi esim. Kahvihuoneeseen. Kenties aihepiiriä voisi laajentaa yleensä kielen ja termistön käyttöön sijoittamisessa Suomessa? Miten “puhekulttuuri” muuttuu yliajan? (Onkohan täällä paljon sosiologeja palstalla…)

Olen tuosta ihan samaa mieltä, että suomenkieltä on hyvä vaalia. Vaaliminen ei tietenkään tarkoita sitä, että kielen ei anneta kehittyä eikä vierasperäisille sanoille pidä yksiselitteisesti sanoa ei (merkittävä osa suomenkin sanoista on vierasperäisiä käsittääkseni).

Tämä lienee asia, mistä pitää vain jaksaa huomauttaa joka kerta, kun siihen törmää. Huomautan suht usein kollegoille tästä, huonolla menestyksellä. :frowning:

Lisäys: muokkasin ketjun otsikkoa koskeen laajemmin sisältöä. Ilmiöhän korostuu blogien sijaan videoissa/podeissa.

22 tykkäystä

Ns. sivistyssanoja ja uudissanoja kehittyy koko ajan ja ei sitä voi estääkään. Suomen kieli on kuitenkin niin hieno ja taipuvainen, että sitä voi hyödyntää loputtomasti. Monesti tuntuu siltä, että uussanoja käytetään siksi, että se saisi puhujan kuulostamaan ikäänkuin fiksumpana

11 tykkäystä

Ettei vaan tällä jargonilla, yritetä nostaa omaa arvostusta ja antaa kuva korkeammasta tietotaidosta.

Vakavasti asiaton sisäpiirislangi haittaa uusien sijoittajien perehtymistä. Ihan oikeissa käsitteidenkin omaksumisessa on monilla iso työmaa, eikä asioiden sotkeminen auta asiaa.
Ammattilaisen pitäisi osata esittää asiansa selkeästi äidinkielellään.

Kommenttini on yleisluontoinen, enkä kohdista sitä yksittäisiin henkilöihin. Inderesin loistava työ pitäisi vain olla kaikille helposti omaksuttavaa.

Ennenkö älähdätte, entäpäs jos englannin sijasta esim. analyytikko sopertelisi saksan, ranskan, kiinan tai venäjän sanoja uussuomena, muuttuisiko mielipide.

12 tykkäystä

Ei pidä verrata englanninkieltä muihin, sillä se on kuitenkin maailmanlaajuinen, jota jokaisen ihmisen kuuluisi jollain tapaa ymmärtää.
Kuten mainittu, niin jokaisen sukupolven aikana oma kielikin tuppaa muokkaantumaan ja englannin yleistyessä alkaa tulla näitä mainittuja finglish sanoja.
Onhan meilläkin paljon sanoja, jotka on aikoinaan väännetty muista kielistä ja näin tulee jatkossakin olemaan.

Itselläni ei kuitenkaan ole vaikeuksia ymmärtää näitä, sillä ne kuitenkin usein pohjautuu juurikin siihen englantiin, jota tulee ymmärrettyä ihan sujuvasti.
Ehkä aloittaja on vähän kärjistänyt noita sanamuotoja vanhan koulukunnan muotoon esim. fundamentti, bättle,fokusointi, josta voi jo ihan hyvin päätellä mistä ne tulee ja mitä ne tarkoittaa.

Enemmän itselläni tuottaa vaikeuksia ymmärtää näitä hienoja sivistyssanoja mistä ei juurikaan voi päätellä mitenkään mitä niillä tarkoitetaan.
En kyllä nyt äkkiseltään osaa heittää esimerkkiä kun en niiden käyttöä itsekään harrasta, mutta en olekaan niin paljon kouluja käynyt, että kannattaisi olettaakaan että osaisin :slight_smile:

6 tykkäystä

Suomessa englanti ei ole pakollinen kieli ja on ihmisiä, jotka eivät ole opiskelleet sitä. Englanti ei taida enää olla edes Eu:n jäsenmaista yhdenkään virallisena kielenä Eu:ssa brittien lähdettyä.

Tämä on tänä päivänä alalla kuin alalla melkoinen tauti - niin paljon työstä tapahtuu englanniksi, koska asiakkaat ja koska työkavereina olevat ulkomaalaisvahvistukset. Jos päivästä toiseen vääntää duunissa jargonia englanniksi joista puolet on edes vailla kunnolla vakiintunutta kotomaista termiä niin eipä tarvitse ihmetellä jos suomeksi aiheesta puhuttaessa sekaan paukkuu englantia.

Itse huomannut kun kirjoitellut tuonne piirivalmistajaketjuun välillä pidempiä turinoita tietotekniikan laitepuolen ihmeellisestä maailmasta ja oikolukiessa saa joka toisesta lauseesta korvata englanninkielisen termin ja silti välillä niitä tulee viljeltyä turkasen paljon.

(vieläkin on traumoja kun joskus 15v+ sitten kirjoittelin ihan paperilehteen alan tavaraa ja toimitussihteeri tuli kepin kanssa aina kun yritti tarjota fingelskaa artikkeliksi… olen vieläkin vakuuttunut että hän oli kielilautakunnan hommaan ujuttama salainen agentti :see_no_evil: )

12 tykkäystä

Hienoa kun pidetään oman pienen kielemme puolia. Rikas ja harvinainen kieli, mutta kuten Vernerikin totesi, on suomen kielessä valtavasti lainasanoja. Otsikossa aloittajan käyttämä “jargoni” yksi esimerkki, joka on ihan yhtä paljon suomea kuin vaikkapa “fundamentti”. Näitä hiipii puheen mukana ja lopulta niistä tulee vakiintuneita sanoja. Osalle keksitään oma ilmaisu, ja ehkäpä näitä voisivat tosiaan alan keulakuvat Suomessa edistää tietoisesti.

Itseäni ei näiden anglismien viljely pänni, mutta jos vaihtoehto suomeksi on yhtä informatiivinen ja kielenpäälle sopiva niin toki toivoisin sitä käytettävän.

Ei niin väliä puhuuko joku “kuuykkösestä” vai “ensimmäisestä kvartaalista”, yhtä slangia ne ulkopuoliselle lie ovat kuitenkin. Kaikkea ammattikieltä ei myöskään ole onnistuttu kääntämään kovin onnistuneesti, esimerkiksi englanniksi hyvinkin informatiiviset lyhenteet “EBITDA, EBIT” jne. ovat asian mainiosti tiivistäviä termejä, kun taas käyttökate ja liikevoitto mielestäni vähän niin ja näin. Itse ainakin puhun mielummin “eevee ebitistä” kuin “yritysarvosta suhteessa liikevoittoon”.

11 tykkäystä

Eikös englanti ole kuitenkin kouluissakin pakollinen?
Taitavat jopa nykyään aloittaa englannin alkeet esikoulussa, kun itselläni ne alkoivat vasta kolmannella luokalla ja siksi näitä muunnoksia varmaan tuleekin, kun kielen opiskelu kasvaa joka sukupolvella.

Virallinen kieli on mielestäni myös todella hölmö argumentti, koska yhteinen kieli, jolla kommunikoidaan on EU:ssa kuitenkin lähtökohtaisesti englanti.

Ne ketkä eivät ole opiskelleet englantia alkavat olla marginaalisia ryhmiä.
Kehitys kehittyy ja näin se on aina ollut.
Vanhemmat sukupolvet “valittavat” aina nykynuorisosta ja niiden tekemisistä ja muutoksista. :slight_smile:

3 tykkäystä

Kieli muuttuu ja elää. Niin se tekee vielä nopeammin alakulttuureissa, kuten sijoittajien keskuudessa. Toki joskus “turhat” englanninnokset ehkä pistävät silmään, vaan mitä sitten. Ihmisten tapa kommunikoida on loputtoman kirjava. Tärkeintä on kuitenkin viestin sisällön välittäminen eteenpäin, niinkun kertoja on asian kokenut.

PS: “keissi” on kyllä hirveä sana. case-sanaa sen sijaan viljellään jo ihan arkielämässä tietyillä aloilla. Mm. potilaista ja heidän tilastaan/ sairaudestaan käytetään usein sanaa “case”. Tapaus sanana ei ny vaan oikeen omaa samaa merkityssisältöä…

2 tykkäystä

Sijoitusmaailma on kansainvälinen ja verkottunut. Englanti on muodostunut sen yleiskieleksi. Kirjallisuus, uutiset, raportit ja keskustelut ovat isoilta osin englanninkielistä. Tämän vuoksi on varsin luonnollista että englanninkieliset termit vilahtelevat suomenkielisessä sijoituskeskustelussa. Suomenkielisia vastineita pitää joskus ihan miettiä. On myös helpompi sanoa ipo, epsi tai see-äm-dee kuin listautumisanti, osakekohtainen tulos tai pääomamarkkinapäivä.

Pidän kuitenkin arvokkaana suomen kielen vaalimista. Tämän lisäksi suomen kielessä pysyminen madaltaa uusien sijoittajien kynnystä alkaa seuraamaan sijoitusmediaa. Aku Ankka -lehti on tunnettu ja palkittu rikkaasta suomen kielen käytöstään, tässä on Inderesillä hyvä mahdollisuus ottaa Suomen sijoitusyhteisön Aku Ankka -rooli @Verneri_Pulkkinen johdolla!

11 tykkäystä

Tuolta voi koluta selityksiä jargonille:

4 tykkäystä

Sama pätee kaikkiin “osaamisalueisiin” ja harrastuksiin. Niissä on kaikissa oma slanginsa, kaljanjuonnista (olutharrastus) golfiin. Nähdäkseni kyse ei ole kielenhuollon unohduksesta, vaan muidenkin ylempänä mainitsemasta oman osaamisen todistelusta. Dipistä ostelu, laitaan myyminen, fundat, vivut, rallit ja instikat kertovat “perehtyneisyydestä” ja “osaamisesta” ja tekee kirjoittajasta “vakavasti otettavan” vaikka hän olisi 16-vuotias googlella kännykällään vahingossa foorumille eksynyt teinipoika jolla on euro taskussa ja toinen pelikoneessa.

3 tykkäystä

Taitaa ainakin Irlannissa olla virallinen kieli

2 tykkäystä

Suosin suomen kieltä kirjoittamisessa, varsinkin silloin kun finglishille on olemassa suomenkielinen vastine. “Akvisitio” = yritysosto. Toisaalta on hyvä käyttää vakiintuneita käsitteitä. Kun puhutaan “yritysarvosta” tämä voi mennä sekaisin yhtiön velattoman arvon (EV = enterprise value) ja osakekannan markkina-arvon kanssa. Sitten on vielä “omistaja-arvo”, joka on taas aivan eri juttu. Kaikkein eniten ärsyttää lyhenteiden käyttö. Se 2 sekuntia mitä kirjoittaja säästää kun ei kirjoita lyhenteitä auki tarkoittaa päänvaivaa lukijakunnalle, joka putoaa kärryiltä. Esimerkiksi tuo EV voi olla myös Expected Value joka sijoittamisessa on myös relevanttia.

Oppineisuutta osoittaa mielestäni parhaiten se, että osaa selittää oman asiansa yleisölle selkokielisesti.

7 tykkäystä

Kaikki nämä sijoitus-slangit ovat juuri loistavia ja rikastuttaa keskustelua. Ehdoton ei kielipoliiseille

6 tykkäystä

Jargon (ransk. jargon ; mongerrus, siansaksa) on jonkin ryhmän tai yhteisön ammatti- tai erikoiskieli. Jargonia tavataan esimerkiksi monien harrastusten tai ammattien harjoittajien, kuten lääkäreiden, puheessa.

2 tykkäystä

Esim. lentokonehuollosta ei tulisi mitään ilman tätä “slangia”, ohjeet on koneen valmistajan kielellä ja tekijät toisella tai kolmannella kielellä/murteella. Kaikki kuitenkin ymmärtää peruskäsitteet vaikkei ne mitään kielioppistandardeja täytäkkään…

1 tykkäys

Aina. Aina pientä sorretaan. Englannin kieli nyt vaan sattuu olemaan yksi Maltan virallisista kielistä. Olisihan se sangen epäkohteliasta, jos emme mitään osaisi sanoa, jos joku maltalainen joskus Suomeen tulisi. Malta - vielä hetki.

2 tykkäystä

Ihan ensimmäiseksi tulisi karsia pois pois kaikki jo kuolleiden kielien epäsuomalaiset vaikutukset. Miksi sanoa tele-visio, kun voidaan sanoa ihan reilusti suomeksi kauko-näkö?

Mitäs siellä kaukonäössä tänään tuleekaan?

5 tykkäystä