Saksan valloitus on vasta alkutekijöissä jos katsotaan myymälöiden varastotilannetta.
Jonkin aikaa niitä seuranneena varastoarvot ovat erittäin pienet vs Suomi.
Ohessa eilisen päivän automäärä mobile.de sivuston mukaan:
117+86+44+35+58+85+33+27 = 485, keskiarvo = n. 60
Ruotsin keskiarvo 55 autoa/myymälä (blocket.se) 16.7. keskiarvo oli 65 autoa/myymälä
Suomen keskiarvo 81 autoa/myymälä (Kamux.fi)
Kamuxin laput on kyllä viimeisen kahden pörssipäivän aikana vaihtaneet isoissa määrin omistajia, tässä volyymistatistiikkaa verrokiksi:
Daily RSIkin huitelee jo alle 25:n. Ei tällaista myyntipainetta voi kovin montaa päivää kestää(?). Eilen lasku pysähtyi tosiaan tuohon daily MA200selle ja tässä 14,25-tasoilla on myös edellinen selkeä pohja toukokuulta. Tämä taso olisi hyvä pitää. Koronapohjista piirretty nousutrendi tulisi 13,8-13,9€ ja 13€ssa pitäisi olla seuraavat tukitasot (en tosin usko, että näille tasoille mennään ellei nyt sitten koko indeksi lähde korjaamaan samalla)
Kannattavuudesta yleisesti (ei kertaeristä).
Mukailen Bruce Greenwaldin ajatuksia tässä kyllä sikäli, että Kamux tapaisessa liiketoiminnassa kannattavuus edellyttää mielestäni riittävää lokaalila markkinaosuutta. Mittakaavaedut on sen luonteisia, että lokaali mittakaava ratkaisee, ei mikään konsernin top line liikevaihto.
Esimerkkeinä: Markkinointi on tyypillisesti lokaalia ja sen tehokkuus kasvaa kun esim tietyssä maassa on paljon omia yksikköjä. Hallinnon tehokkuus nousee, kun on paljon liikkeitä pinta-alayksikköä kohden (vähemmän matkustamista). Sopimusehdot paranee niissä lisäarvopalveluissa ja tämä valuu katteisiin. Jne.
Jotain poikkeuksia on (it-järjestelmien ksutannusten jakautuminen vaikka), mutta tyypillisesti Suomen markkinajohtajuus ei auta Ruotsissa. Ruotsin skaalaedut tarvitsee ansaita erikseen. Samoin Saksan.
On epärealistista olettaa Ruotsin liiketoimintojen yltävän Suomen kannattavuustasoille samalla kun Kamux Ruotsi kuitenkin kärsii kilpailullisesti epäedullisesta asemasta suhteessa isompiin Ruotsalaisiin kilpailijoihinsa, on siis vielä käänteisessä tilanteessa suhteessa Kamux Suomeen. Kamux ui nyt ulkomailla kilpailijoiden vallihaudoissa ja ilman muuta tämä näkyy jossain. Lääke tähän on skaalan kasvattaminen, jos se järjellisillä kustannuksilla onnistuu.
Kokonaiskannattavuuden sijaan minun mielestäni kannattaisi siis ennemmin seurata lokaalien markkinaosuuksien kehitystä sekä rankingia lokaalisti suurimpien kilpailijoiden joukossa. Ruotsissa on otettu nyt ihan oleellisia askelia kohti kärkikahinoita.
Kannattavuuden pitäisi parantua numeroissa sitten kun kärkisijat saavutetaan tai mennään jopa ohi. Sekä toisaalta tietysti myös siinä kohtaa kun kiivain kasvu joskus hiipuu eikä etupeltoon tehdyt rekryt ym enää rasita kannattavuutta.
Jos lokaali markkinajohtajuus saavutetaan vaikka Ruotsissa, kääntyvät nämä ilmiöt ympäri ja valiihaudat suojaavat Kamuxia sekä lisäävät katteita. Näistä tilanteista myös se odotettu tuotto aikanaan tulee, toivottavasti. Menestys ei ole taattu, mutta en kyllä näe että Kamux malli olisi mitään kolausta vielä kokenut.
Minun nähdäkseni Kamuxin johto tekee juuri sitä mitä sen pitää keskittyessään ripeeän kasvuun Ruotsissa ja Saksassa mittakaavaetujen perässä.
Myymälöiden avaamisesta.
Se että uusia myymälöitä ei ole avattu viimeaikoina, eikä useiden uusien avaamisesta ole tiedotettu voi johtua hyvinkin siitä että rakennusala on täysin ylikuumentunut. Rakennustarvikkeita eikä urakoitsijoita ole saatavilla. Yleisesti ottaen sellaisia hankkeita, joiden suunnitelmat ovat valmiina, rakennuslupa lainvoimainen ja rakentamisen aloitus olisi ollut kesällä on siirtynyt pitkälle ensi kevääseen. Eli myymälöiden avaaminen on ehkäpä ollut käytännön mahdottomuus vaikka yhtiöllä olisi ollutkin halua avata enemmän. Toinen syy voisi olla se että rakentamisen kustannukset ovat ampaiseet pilviin, joten firmojen ei ole kannattanut toteuttaa kuin pelkästään välttämättömimmät investoinnit.
Toisaalta jos syynä olisi jompi kumpi (tai molemmat) näistä, ihmetyttää miksi yhtiö ei olisi rehellisesti avannut oikeita syitä. Eli todettiin vain ympäri pyöreästi että neuvotteluja käydään. Voi olla jo hieman kaukaa haettua, mutta voihan se olla että yhtiön sijoittajaviestintä on todennut että ei kannata sanoa ääneen jos jokin hanke on lykkäytynyt (vaikkakin yhtiöstä riippumattomista syistä) ettei projektien lykkäytymistä yhdistetä yhtiön kykyyn hoitaa asioita maaliin.
Kamux pääasiassa vuokraa myymälöidensä kiinteistöt, mutta tietysti julkisivu pitää laittaa kuntoon, mutta sen osuus kustannuksista on aika marginaalinen.
Oulun käsittelykeskus on ensimmäinen ja ainoa Kamuxin itsensä rakennettuma ja omistama kiinteistö.
Katselin vasta nyt nuo Petrin eiliset kommentit videolta. Pari omaa kommenttia:
Muistaakseni suuri osa vertailukelpoisten liikkeiden myynnin kasvusta selittyi autojen keskihinnan nousulla. Se on kasvua, joka ei tuota käytännössä juuri mitään viivan alle. Pitää myös muistaa, että uusien liikkeiden tuoma lisäliikevaihto näkyy luvuissa viiveellä. Kamux niitti Q2:lla edelleen satoa viime vuoden lopulla avatuista liikkeistä.
Lisäksi vaikka kauppa muuttuu digitaalisemmaksi, autoille on silti pakko olla fyysiset tilat. Oli ne sitten myymälöitä tai logistiikkakeskuksia. On mielestäni täysin selvää, että kasvu ei voi jatkua kovin pitkään mikäli uusia toimitiloja ei avata.
@SijoitusSeppo lta hyvät pointit yllä.
Korona on varmasti vaikuttanut uusien liikkeiden avaukseen. Nythän on kuitenkin pari uutta liikeavausta tiedossa. Ja aiempaa selvästi isommat liikkeet luultavasti tarkoittavat hiukan pienempää lukumääräistä kasvua jatkossa.
Minäkin näen, että Q3 on hyvä mahdollisuus palata takaisin markkinoita tyydyttäviin lukuihin myös tulosrivillä.
Kritisoin hieman tuota ajatusta, että Kamux on Q2:lla valloittanut markkinaosuuksia.
Alahan on poikkeuksellinen siinä määrin, että markkinaosuudet jaetaan käytännössä joka päivä uudelleen. Edellisen kuukausien kauppamäärillä kun on hyvin vähän merkitystä tulevaisuudelle, erityisesti jos kaupoista kate on ollut heikko. En näe alalla tyypillisenä ominaisuutena kanta-asiakkuuksia, vaan käytetyt autot ostetaan pääsääntöisesti tänään sieltä liikkeestä mistä mieluisa hinta-laatusuhteeltaan paras vaihtoehto löytyy. Markkinaosuuksiahan on helppo kasvattaa katteita polkemalla, mutta pitkässä juoksussa tämä ei ole kestävä tie yrityksen kannattavuuden ja laajentumisen näkökulmasta.
Tietyssä mielessä olet oikeassa, eli asiakkaan kyky vaihtaa toimittajaa on korkea. Toisaalta taas markkinaosuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon myyntikanavia on, eli kyllä sillä edeltävän päivän tekemisellä on väliä. Volyymibusiness kuitenkin.
Toki nämä merkitsevät paljon, mutta lähinnä Kamuxin nykyistä tilannetta mietin, mikä on se hyöty myykö Kamux tänään 100 autoa, vai 80 autoa, jos molemmissa vaihtoehdoissa kokonaiskate on täysin sama?
Joo toki tästä näkökulmasta autojen kokonaismäärä on täysin merkityksetön. Toki varmasti jonkinnäköistä brändiarvoa syntyy, mutta on varmasti joitakin asiakkaita jotka eivät voisi vähempää välittää siitä, mistä autonsa hankkivat.
Eikö tämä päde lopulta suurimpaan osaan tavaramyynti-bisneksestä: hinta on kuluttajalle ykkösasia, mutta valikoimalla, oheistuotteilla, palvelulla, yleisellä mielikuvalla myyjästä ja saavutettavuudella on myös merkitystä houkuttelevuuteen. Hintaan, valikoimaan ja oheistuotteisiin myyntimäärät vaikuttavat suoraan positiivisesti. Mielikuvaan epäsuorasti myös edellä mainittujen kautta. Sikäli volyymien kasvu luo vallihautaa niitä vastaan, jotka eivät suuruuden ekonomiaan kykene.
100 autoa on parempi jos se tarkoittaa että markkinaosuus maassa on niin suuri että saa paremman diilin oheispalveluille. Lisäksi se on parempi oheispalvelumyynnille joista tulee X rahaa per auto riippumatta kaupan koosta.
Onneksi kamux ei ole tuossa tilanteessa vaan perusliiketoiminnan käyttökate on noussut kun autoja on myyty enemmän.
Sillä on merkitystä, suositteleeko 80 vai 100 ihmistä Kamuxia ystävilleen, kun he ovat a) myymässä omaa autoaan tai b) ostamassa käytettyä autoa. Myös osto- ja myyntiprosessin helppoudella ja toimivuudella on merkitystä asiakkaalle.
Seuraavalla kierroksella taas entistä isompi joukko suosittelee kavereilleen - korkoa korolle.
EDIT: Ehkä käyty aiemmin ketjussa läpi, mutta toivon Kamuxin alkavan julkaisemaan asiakkailleen NPS-tuloksia. Käsitykseni mukaan sitä mittaavat ja ovat saaneet tälle toimialalle hyviä tuloksia (googlaamalla tästä ketjusta löytyi viittaus 54 tasoiseen tulokseen). Lisäisi luottamusta ja viestisi asiakaskokemuksen tärkeydestä, mikä sillä onkin pysyvän markkina-aseman kasvattamisessa.
Kamuxin toinen neljännes oli liikevaihdon osalta erittäin vahva, mutta kannattavuuden kanssa yhtiöllä oli kuitenkin selviä haasteita. Kaksijakoisesta raportista huolimatta näemme markkinaosuuksien voittamisen ja isomman kokoluokan tavoittelun pitkän pelin kannalta arvokkaampana kuin lyhyen aikavälin kannattavuusoptimoinnin. Analyytikko Petri Kajaani kommentoi.
Kannattavuuden vaisuus oikaisemattomissa luvuissa on jo käyty ketjussa läpi ja Laskentaekonomi on tiivistänyt hyvin asiat omassa blogissaan:
Kulupuolella yllätyksiä ei ollut bruttomarginaalissa, kun siitä oikaisee Saksan alaskirjauksen/varauksen. Aluksi raportti näytti todella pahalta, kun raportoitu bruttomarginaalin kasvu oli nolla prosenttia. Tästä, kun oikaisee Saksan alaskirjauksen 3,7me ja sen, että vertailukaudella oli varaston arvonalentumisen peruutus 1,3 m niin bruttokate kasvoi 24 % , mikä on ihan kelpoluku. Rahoituserissä on arvioni mukaan johdannaisen arvonmuutos mukana nyt toiseen suuntaan kuin Q1 kvartaalilla. Itse korkokulut ovat noin 0,3meur. Tämä oli hyvää jatkoa Q1lle, kun vahvaa kasvua jatkettiin strategian mukaisesti. EBIT % kannattavuus jäi matalaksi erilaisen myyntimixin ja KMS käyttöönoton vuoksi, sekä Göteborgin mega storen ramp up ja Ruotsin suuret rekryt painoivat hetkellisesti kannattavuutta, ja Saksassa oli edelleen voimakkaat rajoitustoimet käynnissä vaikeuttaen kaupankäyntiä. Isot rekryt Ruotsissa luovat pohjaa tulevalle kasvulle ja kannattavuus tulee perässä, kun henkilöt on ”sisään ajettu”.
Yhtiö on pelannut korttinsa hyvin Q3 varten. Varasto on 83 % suurempi kuin vertailukaudelle lähdettäessä.
Juuri tästä syystä nettosuositteluasteen ja asiakaskokemuksen mittaaminen sekä sen kunnianhimoinen kehittäminen on tärkeätä. Jotta mahdollisimman moni asiakas olisi tyytyväinen prosessiin.
Mittaamista tehdään luonnollisesti myös myyjäkohtaisesti, jotta kukin saa palautetta tasostaan ja mahdollisuuden kehittyä.