Ruotsissa ja etenkään Saksassa eivät itseasiassa myy. Kamuxin tarkoitus onkin kasvattaa massaa, ja sitä myötä kasvattaa uskottavuuttaan jälleenmyyntikanavana vakuutusyhtiöille ym. integroitujen palveluiden toimittajille. Se vaatii toki edelleen myös kulttuurimuutosta asiakkaissa.
3 tykkäystä
Ymmärtääkseni Kamux käyttää autojen hinnanmäärittelyssä (niin ostoissa kuin myynneissä) koneoppimisalgoritmiä, jonka opetukseen tarvitaan melko tuhdisti tietoa autoista, ostajista, sekä muista muuttujista (olettaen, että algoritmi on oikeasti toimiva). Ei mikään ihan hetken mielijohteesta tehtävä muutos perusautokauppaan, josta johtuen Kamuxilla on vähintäänkin pieni etumatka.
11 tykkäystä
Olen yrittänyt saada tästä ketjusta inspiraatiota hypätä takaisin Kamuxin junaan, mutta en pääse eroon muutamasta mieltäni hiertävästä kysymyksestä.
Saksan valloitukseen liittyy paljon mutuilua ja maalauksia markkinaosuuksista. Egoilua siitä, miten edes Saksalaiset itse eivät osaa omassa maassaan organisoitua käytettyjen autojen kaupassa, vaan siihen tarvitaan kotimainen Kamuximme näyttämään kaapin paikkaa. En löydä järkevää argumentointia siitä, mitä saksalaiset tekevät väärin ja mitä ylivertaista osaamista Kamuxilla on. Olen myös täysin vakuuttunut siitä, että Saksalaiset autokaupat ovat yrittäneet puristaa kotimarkkinastaan kaiken mitä puristettavissa on. Ehkä sille on syynsä, että markkina on tilkkutäkki? En tiedä, mutta en ole vakuuttunut.
Toisekseen, laajentuminen ja kasvaminen konsernitasolla tarkoittaa aina samassa suhteessa lisääntyviä sisäisiä keskitettyjä kuluja, jotka pitää lopulta yrittää puristaa myydyn auton hintaan, tai sitten se näkyy kasvavana paineena saada auto ostettua sisään poikkeuksellisen halvalla. Tämä on varmasti osasyy siihen miksi käytettyjen autojen kauppiaat ovat haluttomia laajentumaan ja pitävät toiminnan pienempänä ja parempikatteisena.
Koska lopullinen kate pienenee konsernikulujen paisuessa, käy toiminnan pitäminen kannattavana hankalammaksi. Tavoitellun liikevoiton saavuttaminen vaatii koko ajan enemmän optimointia ja tehokkuutta, varsinkin jos selkeää dominoivaa asemaa markkinoilla ei saavuteta. Eikä sitä mielestäni voi ikinä saavuttaa niin kauan kun auton ostajalle yksi tärkeimmistä ajureista on hinta, ja jos myytävä tuote on sitä samaa kun kaikki muutkin myyvät, eli käytetty auto.
Pystyykö Kamux pitämään itsensä sekä halpana, luotettavana ja kannattavana vuodesta toiseen kiinteiden kulujen paisuessa ja altistamalla itsensä voimakkaasti haavoittuvammaksi kuin useat kilpailijansa.
12 tykkäystä
Tästä ei ole viivan alla näyttöä. Kunnes näkyy, pidän tätä tornarina.
2 tykkäystä
Kaksi vuotta sitten myyjä käytti ainakin Nettiauton ”algoritmiä” ja otti vastaavan 100000km enemmän ajetun ja huonommilla varusteilla esimerkiksi ja siitä 2000€ vielä hintaa pois. Näytti minulle näytöltä suoraan… Ehkä mennyt eteenpäin.
2 tykkäystä
Ymmärrän pointtisi, mutta skaalautuuko käytettyjen autojen kauppa tehokkaasti?
2 tykkäystä
Saksassa markkina on tosiaan pirstaleinen, kun viiden suurimman käytettyjä autoja myyvän toimijan markkinaosuus on yhteensä noin 2%. Hyvää pohdintaa, miksi näin.
Onhan se tietysti jo hyvä onnistuminen, jos Kamux pääsisi vaikkapa 0,5%:iin. Aiemmin minun heittämän esimerkin 5% osuudesta voi kyllä jättää toistaiseksi pois laskuista Saksassa, ymmärrän että sen tyyppiset luvut nähdään nykynäytöillä vielä yltiöoptimistisena odotuksena (piti vähän tarkistaa missä nuo markkinaosuudet menivätkään nykyisin 
).
Hyvä puoli on Saksassa se, että markkina on 16-kertainen Suomeen verrattuna (80 Mrd vs. 5 Mrd), eli jokainen prosentin kymmenys markkinaosuutta on aika merkittävä potti.
8 tykkäystä
Näen itse myös tässä nopeassa ja kansainvälisessä kasvussa joitakin riskejä. Riskejä jotka ovat eritoten läsnä, kun myydään ainoastaan käytettyjä tuotteita/autoja. Kamuxin varastojen kasvaessa ja autojen myyntimäärien noustessa, tarvitaan loogisesti kokoajan enemmän ja enemmän sisäänostoja. Sellaista yksittäistä tai edes muutamaa tahoa jolta on mahdollista saada jatuvasti enemmän ja enemmän käytettyjä autoja, on vaikea kuvitella olevan. Sisäänosto määrien kasvaessa pitää siis ulottua yhä laajemmaksi ja haalia autoja jatkuvasti uusilta myyjiltä. Tässä Kamuxilla on etua kun toimitaan useassa maassa. Mutta tämä lisää riskiä hutien sattumiseksi, kuten nytten Q2 kävi ja jäi miljoonien edestä maksettuja autoja kamuxille toimittamatta.
Q2 CMD:ssä Kalliokoski kertoi miten Kamux on toiminut yli 15 vuotta eikä kertaakaan ole ennen ollut tälläistä tilannetta, että autoja olisi jäänyt saamatta. Koen kuitenkin, että juuri tälläisten tilanteiden todennäköisyys kasvaa jokaisen kasvuaskeleen myötä kun ostoja pitää hajauttaa yhä laajemmalle ja laajemmalle. Enää ei pystytä valitsemaan kaikista luotettavampia tahoja sisäänostoissa vaan varastotasojen ylläpitämiseksi tai jopa kasvattamiseksi on pakko myös ostaa enemmän ja enemmän autoja ehkä enemmän tuntemattomista paikoista. Tämän kaltaiset hudit ovat erityisen pahoja matala ebit% toiminnassa. Tämän 3.9 miljoonan euron huti käytännössä vastaa 100 miljoonan euron liikevaihdon menetystä.
Asia mitä tulee erityisesti mielenkiinnolla seurattua sekä foorumilla myös paljon spekuloitu aihe; onnistutaanko saamaan Ruotsin ja Saksan kannattavuus lähelle Suomen tasoa. Useamman kerran Suomen liikkeissä käydessä ja valikoimaa läpikäydessä kiinnittyy huomio siihen miten merkittävä osa kaikista autoista on tuontiautoja. Sattumaako vai todellisuutta. Onko Suomen korkean kannattavuuden takana lähinnä suuret tuontiautojen määrät joissa katteet ovat loistavia. Yksityisesti autoa Ruotsista ja Saksasta tuotaessa säästää helposti noin 10-15%. Suurissa määrissä voidaan varmasti päästä jopa 20% katteeseen verot ja kuljetukset huomioiden. Onko tämä “salaisuus” Suomen kannattavuuden hyvälle tasolle. Eli kääntäen onko Ruotsin ja erityisesti Saksan markkinoilla mahdoton päästä edes lähelle 3% kannattavuutta suuressa mittakaavassa kun tuontiautoilla ei näillä markkinoilla pystytän saamaan kannattavuus buustia. Tietenkään Saksan kokoisella markkinalla ei välttämättä edes tarvita 3% kannattavuutta mutta mitä lähemmäksi 0% mennään sitä suuremmaksi riskiksi pienet riskit kasvavat koska ollaan äkkiä alle 0% kannattavuuden virheiden sattuessa. Mielenkiinnolla jatketaan Kamuxin Euroopan valloituksen seuraamista.
30 tykkäystä
Saksan valloitukseen liittyy paljon mutuilua ja maalauksia markkinaosuuksista…
Jos ei yritä, niin ei mitään voi saavuttaakaan. Historia on täynnä esimerkkejä onnistuneista ja epäonnistuneista laajentumisista. Kyse on usein paitsi oman liiketoimintamallin pitävyydestä myös sen sopeuttamisesta uusiin olosuhteisiin. Saksalaisista yrityksistä esimerkiksi Lidl toimii hyvällä menestyksellä useissa maissa, ruotsalaisista Ikea, amerikkalisista McDonalds jne
Toisekseen, laajentuminen ja kasvaminen konsernitasolla tarkoittaa aina samassa suhteessa lisääntyviä sisäisiä keskitettyjä kuluja
Sitä se nimenomaisesti ei tarkoita, pääsääntöisesti kiinteiden kulujen osuus per myyty yksikkö laskee.
Koska lopullinen kate pienenee konsernikulujen paisuessa, käy toiminnan pitäminen kannattavana hankalammaksi…
Toiminnan kasvaessa useat kulut volyymiin verrattaessa pienenevät. Samalla mahdollisuudet hyödyntää eritysasiantuntemusta paranevat resurssien kasvaessa.
Pystyykö Kamux pitämään itsensä …
Tuo jää nähtäväksi…
11 tykkäystä
Kyllä käytetyt on nyt kalliita ostaa ja niistä myydessä saa hyvän hinnan.
Mielestäni Kamuxin mahdollisuudet paranevat ko. asian johdosta.
Arbitraaseja syntyy sinne ja tänne…
3 tykkäystä
Pari viikkoa sitten kyselin kamuxiltakin hyvitystä noin 10ke autosta. Plussia, puhelimessa kuuli että siellä on selvä taulukko josta kyseltiin kohta kohdalta läpi tuulilasin mahdolliset säröt, tulevat huollot, renkaiden kunnot ym. Vaihtotarjous 9600€ taas oli kaikista huonoin vaikkei tuo kattava lisäkysely mitään vikoja paljastanut.
Muita liikkeitä kiinnosti lähinnä ikä, kilometrit ja varustelutaso. Hyvityshinta vaihteli lauseesta ei oteta vajaaseen 11 000€.
Kamuxin mallista en pitänyt asiakkaana. Omistajana taas näen tuossa etuja, jos saadaan työntekijät toimimaan samalla tavalla jolloin toiminta on huomattavasti ennustettavampaa kuin näppituntumalla pelatessa.
6 tykkäystä
Sama homma edelleen. Nettiautosta myynnissä olevat ja myydyt, niin löytää hyvin hintahaarukan.
Toki omakin data löytyy mistä hinnoista myyty, kuten kaikilta isoilta pelureilta muiltakin.
1 tykkäys
Sähköautojen ja hybridien kaupassa nähtiin räjähdysmäinen kasvu: jopa 51,6 prosenttia.
7 tykkäystä
Myydessäni oman auton kysyin 4 eri liikkeistä tarjouksen, Kamux näistä paras. Auton myyntitapahtuma oli nopea, koeajo,kauppakirja, ei syö öljyä, onko tiedossa muita vikoja ja näihin ruksit. Homma oli helppo ja nopea asiakkaalle. Kamux myi tämän auton alle viikossa eteenpäin.
15 tykkäystä
Kyllä käytettyjen autojen kaupassa perinteiset konsernihallinon/yleisluontoiset kulut ja invesotinnit skaalautuvat siinä missä muuallakin. Helpompana esimerkkinä vaikka maakohtainen markkinointi. Käytännössä sama euromääräinen panos rakentaa tunnettuutta sadalle toimipisteelle siinä missä kymmenelle. Samoin muut, IT (esim. palveleeko investointi uuteen KMS kymmentä vai sataa toimipistettä), taloushallinto, henkilöstöhallinto, jne. skaalautuvat kyllä. Jokainen niistä tietysti kasvaa kokoluokan kasvaessa, mutta prosentuaalisesti vähemmän kuin, mitä liikevaihdon kasvu on. Osa funktioista skaalautuu toisia paremmin, mutta jokainen niistä kyllä pienenee suhteessa liikevaihtoon.
12 tykkäystä
Miten näette autoteollisuuden komponenttipulan vaikutuksen käytettyjen autojen myyntiin? Mikäli komponenttipula vaikuttaa vielä vuosien päähän (niin kuin muutamassa lähteessä uumoiltu), niin voiko käytettyjen autojen myynti kasvaa huomattavasti kun ihmiset eivät enää halua ostaa autoa uutena mahdollisten tuotantoviivästyksien takia.
4 tykkäystä
Pitkittyessään komponenttipula tosiaan alkaa vaikuttamaan myöskin käytettyjen autojen kauppaan. Aluksi kauppa alkaa käydä paremmin, koska porukka alkaa ostamaan enemmän myös kalliimpia käytettyjä autoja, mutta jossain kohtaa myytävä alkaa loppumaan, koska uusia autoja ei tule sisään.
3 tykkäystä
Katselin Aramis Auton viimeisimmän tulosesityksen. Muutama huomio Kamux kulmalla, josko aihe kiinnostaisi täällä:
Edelleen Aramis auton malli vaikuttaa minusta vähän paremmalta prosessointikeskuksineen, mutta nopeassa kannattavuusvertailussa Kamux pärjää silti suht ok.
Syyskuulla päättyvälle tilikaudelle Aramis odottaa 2.7% - 2.9% oikaistua EBITDA marginaalia. Keskipitkällä tähtäimellä (2025) yli 3%. Pitkällä tähtäimellä (kasvuvaiheen jälkeen oletan) tavoite 8-9%.
Jos Kamuxin oikaistu EBIT marginaali H1 oli 2.8% niin ei se tässä vertailussa kauhean pahalta näytä. Liiketoiminnat ei täysin identtisiä kylläkään ole. Pre-registered autojen myynti on Aramiksella suhteellisen isossa osassa. En tiedä miten tämä vaikuttaa kannattavuuteen.
Aramis auton antamat tavoiteluvut ja myös muu kerronta tämän päivän investoinneista esim markkinointiin kertovat minusta kasvuinvestointien marginaaleja syövästä vaikutuksesta. Ei Kamux ole ainoa joka tästä “kärsii”.
Oli siellä jotain muutakin kiinnostavaa. Kilpailukentästä tuli kysymys missä joitain potentiaalisia kilpailijoita mainittiin. Taisi olla Cazoo, CarMax ja CarHero (Kamux ei toimi samoilla markkinoilla). Aramis tietenkin vakuutti luottamusta omaan malliinsa, mutta sanoivat myös, että markkina on niin iso ja osuuksia otettavana sekä perinteisiltä toimijoilta että c to c myynnistä, että kyllä siihen pari kilpailijaa mahtuu.
22 tykkäystä
Mielenkiintoinen tuo Keskon kehityskulku, mitä sieltä tuleekaan.
Kamuxin entinen hpj laittaa siellä tuulemaan
”Tällä hetkellä sähköautoja menee niin paljon kuin pystymme niitä tänne tuomaan,” hän sanoo.
Kesko hallitsee jo lähes 50 prosenttia Suomen täyssähköautomarkkinasta.
Virtasen mukaan autokauppa on vääjäämättä siirtymässä kohti digitaalista aikakautta. Jo nyt tuotteisiin tutustutaan, niitä vertaillaan ja niitä mallinnetaan verkossa.
Vaikka kivijalkaliikkeisiin tullaan edelleen haistelemaan autokaupan ilmapiiriä, kannattaa menossa pysyä mukana. Muuten voi pudota kelkasta.
”Me pyrimme muuttamaan asiakaskokemuksen monikanavaiseksi kokonaisuudeksi, jossa kauppa alkaa, sitä tehdään ja lopulta jopa päätetään verkossa”, Virtanen tiivistää.
Konsernitasolla on hänen mukaansa käynnistynyt noin 700 digitaalista projektia, joilla muutosta pyritään vauhdittamaan.
”Niiden avulla teemme merkittävän digiloikan, joka toisaalta vapauttaa myös hallinnointikustannuksia. Vapautuvat resurssit siirrämme asiakaspintaan.”
Tähtäimessä vaihtoautomarkkina
Eikä tässä kaikki. K-Autoon perustettiin keväällä uusi, pelkästään käytettyjen autojen myyntiin keskittyvä yksikkö. Tässäkin kuulemma edetään digilatua.
”Käytettyjen autojen kauppa on kuin osakekauppaa. Ja tulemme toteuttamaan sitä kaikilla siihen soveltuvilla työkaluilla”, hän viittaa asiakaskunnan selaushistoriaa seuraavaan analytiikkaan sekä käytettyjen autojen digitaalisiin hankinta- ja kauppatapoihin.
Vaihtoautokauppa on K-ryhmässä perinteisesti kytketty uuden auton hankintaan. Vaihtoautoja myyvän yksikön avulla tähyillään selvästi väljemmille vesille.
”Käytettyjen autojen markkina Suomessa on kuusi kertaa suurempi kuin uusien autojen markkina. Siellä on ilman muuta kasvupotentiaalia myös meille”, hän pohtii.
22 tykkäystä
Joulukuussa ses-imagotag sai keskolta kaupat digitaalisten hintalappujen ja niihin liittyvän pilvipohjaosen softa paketin. Se on ainakin konsernin tasolla laaja kokonaisuus. Siis Keskolla.
2 tykkäystä