Kauppasota on syttynyt – ja nyt pelissä on koko maailma.
Kuka painoi liipaisinta ensin – Yhdysvallat kaiketi – jää historian ratkaistavaksi. Selvää kuitenkin on, että tämä ei ole pieni kahakka. Se voi muokata maailmantalouden pelilaudan uusiksi. Kestääkö myrsky viikkoja, kuukausia vai vuosia? Kuka nousee voittajaksi, kuka selviää vaivoin – ja kuka jää jalkoihin?
Tässä ketjussa pureudumme kauppasodan taloudellisiin vaikutuksiin – pörsseihin, osakkeisiin, makrotalouteen ja siihen, miten sijoittaja voi navigoida tässä uudessa maailmassa. Faktoihin pohjautuvat ennusteet, analyysit ja jopa historiavertailut ovat enemmän kuin tervetulleita.
Koska olemme sijoitusfoorumilla, toivon tämän keskustelun palvelevan ennen kaikkea meitä sijoittajia: ideoita, näkökulmia ja ajatuksia, jotka voivat auttaa tekemään parempia päätöksiä epävarmassa markkinassa.
Keskustelu saa ja sen kuuluukin olla moniulotteista. Yksi tarkoitus on myös hieman keventää keskustelukuormaa muista ketjuista – olipa kyse sitten “Pörssien suunta” -ketjusta, kahvihuoneesta tai meemiketjusta - tai no, ei sentään Täällä pysytään kuitenkin fokuksessa: vakavassa ja rakentavassa talouskeskustelussa.
Edit: Ketjun nimessä Tullisota → Kauppasota, koska 14.4.2025 Kiina otti käyttöön vientirajoituksia harvinaisille maametalleille ja tuontirajoituksia lentokoneiden osille, ja USA laajensi 15.4.2025 NVidian piirien vientirajoituksia Kiinaan.
Tullisota käynnissä – mutta entä ohjelmistot?
Aloitan ketjun oman näkökulmani kautta, joka voi avata hieman uuden kulman koko tullikeskusteluun: ohjelmistot ja aineettomat tuotteet.
Fyysisiä tavaroita tullataan. Aineettomat tuotteet – ohjelmistot, pilvipalvelut, digitaaliset sisällöt – kulkevat yli rajojen lähes esteettä. Tämä antaa valtavan edun kansainvälisille ohjelmistojäteille, kuten Microsoft ja kumppanit. Mutta entä jos tämä etu katoaa?
Ennen kaikki oli rautaa
*Muistatteko sen ajan, kun tietokoneet ostettiin koneina – pelkkänä rautana? Kootaan emolevy, prossu, muistit, näytönohjain – ja sitten lähdettiin erikseen ostamaan Windows tai vaikka Doom levykkeillä. Koko paketti olisi nykymaailmassa tullattavaa tavaraa.
Nyt kaikki on pilvessä
- Mutta mitä tapahtui? Ohjelmistot irtautuivat laitteista. Ne siirtyivät nettiin, pilveen, tilauspalveluiksi. Fyysiset mediat katosivat.
- Ei tullimaksuja – ei rajavalvontaa. Tämä on yrityksille kullanarvoinen kilpailuetu.
Autot ovat uusi tietokone
- Nykyautot sisältävät valtavan määrän ohjelmistoa.
- Ominaisuuksia voi aktivoida palveluna jälkikäteen – ne ovat aineettomia ja usein tullittomia.
Kohti uusia rakenteita?
- Entä jos auton voisi ostaa ilman ohjelmistoja – pelkkänä kuorena? Pelkkänä mekaanisena alustana, ilman “älyä”? Ja kaikki muu tulisi erillisinä pilvipalveluina – ilman tulleja. Autovalmistajat voisivat painaa laitteen hinnan alas ja siirtää arvon aineettomaan. Mikä olisi oikea suhde? Onko 50 % laitteen hinnaksi enää liioittelua?
- Sama toistuu monissa muissakin laitteissa. Äly ostetaan erikseen, tullitta?
Pandoran lipas: tullit ohjelmistoille?
- Trumpin hallinto ojensi EU:lle Pandoran lippaan. Jos se avataan, seuraukset voivat ulottua syvälle koko digitaalisen talouden rakenteisiin.
Miten sinä näet tilanteen?
- Onko ohjelmistojen tullittomuus uhattuna tulevaisuudessa?
- Voisiko tullien logiikkaa laajentaa aineettomiin hyödykkeisiin?
- Kuinka suuri osa tuotteiden arvosta voidaan piilottaa ohjelmiston taakse?
- Olisiko Trump valmis heittämään MAG7-ohjelmistot bussin alle ja tekisi diilin, jossa EU poistaa kaikki tullit amerikkalaisilta tavaroilta, mutta laittaakin maksut softalle? MAGA-liikkeen kannattajille varmaankin kelpaisi.
Kommentoi, kyseenalaista, pohdi – nyt puhutaan isosta asiasta.