Keskisuomalaisen pääkirjoituksessahan hehkutettiin aikoinaan Alfa-TV:tä ideologisena vastavoimana Sanomalle ja Ylelle. Kyseisistä mediataloista saa toki olla mitä mieltä haluaa, mutta kun tuo vastavoima oli kanava, jossa oli sijaa jos jonkinlaiselle uskonnolliselle hörhöilylle sekä poliitikkojen omille ohjelmille, joista olisi journalistinen riippumattomuus kaukana, oli siitä myös hyvä journalistinen tapa kaukana.
Viime kuussa Keskisuomalainen pääsi osoittamaan journalistiset taitonsa lähtemällä mukaan Seiskan Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittajaan kohdistamaan ajojahtiin. Seiskahan joutui aiheen tiimoilta julkaisemaan pitkän oikaisun, ja jutun ensimmäinen virhe löytyi heti lööppiotsikosta. Keskisuomalainen taas ei pahoitellut mitään, vaan poisti kolme aiheesta julkaisemaansa artikkelia netistä. Yleä, ja vaikkapa sen henkilökunnan työmatkoja, saa toki kaikin mokomin moittia, mutta sehän on ihan eri asia kuin yksityiselämään liittyvien väärien tietojen levittäminen.
Joku voi tietenkin ajatella, että ei journalistisesta uskottavuudesta tai laadusta puhuminen kuulu sijoituskeskusteluun. Mutta kun kilpaillaan kuluttajien ja mainostajien euroista, kyse on kaikkea muuta kuin merkityksettömistä asioista. Ja mitä enemmän liiketoiminta perustuu painettuun mediaan, sitä olennaisemmaksi sisällön laadukkus muodostuu.