Aiheet:
00:00 Aloitus
00:15 Q1’24
00:45 Rakentamisen suhdannenäkymä
01:32 Kesko versus markkina
02:05 Ruokakaupassa kulutus on polarisoitunut
04:01 Ruoan verkkokauppa ja pikatoimitukset
04:27 Uudet Citymarketit ja muut kauppainvestoinnit
06:00 Kespro muuntuu palvelutukuksi
07:40 “Davidsen on parhaassa iskussa ikinä”
08:51 Laajentuminen jatkuu Tanskassa
09:30 Teknisen kaupan kasvumahdollisuudet Norjassa
10:29 Elektroskandian integraatio Onniseen
11:36 Onnisen uusi logistiikkakeskus ja logistiikan muutos
13:39 “Jokaisen bisneksen kilpailuedut kirkastetaan”
Katselin vielä OP:n aamukatsausta ja Keskon tuloksen kommenttia. “Syynä tulosalitukseen oli RT-kaupan selvästi markkinoiden odotuksia heikompi liiketulos. PT-kaupan ja Autokaupan tulokset sen sijaan olivat hieman odotuksia vahvemmat”, aamari summasi yleisiä odotuksia.
Mielenkiintoista oli katsoa OP:n omia arvioita. Kun päivittäistavarakaupan ja autokaupan tulos ylitti lievästi markkinaodotukset, jäivät ne hieman OP:n ennusteista. Ja kun rakentamisen tulos jäi selvästi konsensuksesta, ylitti se itse asiassa OP:n arvion (6,8 milj. euron toteutuma vst. 5,3 milj. euron arvio).
Oikaistu liikevoitto ylitti kokonaisuudessaan prosentilla OP:n arvion, kun konsensuksesta jäätiin selvästi. Aamarikommenttien sävyn perusteella odottaa voi kuitenkin OP:ltä pientä tavoitehinnan laskua.
Mitä enemmän tuota tulosta sulattelee, sitä vähemmän pelottavalta se vaikuttaa. Koska rakentamisen suhdanteille ei Kesko mitään voi, kiinnostaa sillä saralla etenkin kilpailuasema ja iskukyky nousukauden koittaessa. Pari erää ostelin osaketta tänään. Vähemmän minä lappua nyt omistan kuin alkuviikosta, mutta ajatuksena on päästä kyllä tekemään lisäostoja vielä hieman tänään nähtyä alemmilla kursseilla. Jos ei huomenna tai ensi viikolla, niin joskus keskikesällä sitten.
Tulkitsin väärin OP:n aiempia kommentteja. Ei tullut tavoitehinnan laskua. Tavoitehinta säilyi 19,5 eurossa ja suositus nousi kurssilaskun myötä lisää-tasolta osta-tasolle. Hieman ennusteita kuitenkin vedettiin alas ja tämän vuoden liikevoitoksi povataan 662 milj. euroa, kun aiempi veikkaus oli 673.
Porvoon Citymarketista olikin jo edellä puhe. Tässä vielä linkki Jatkeen sivuille, josta löytyy lisää kuva- yms. infoa:
Ps. Tänään paikallisessa tamperelaisessa cittarissa käydessä huomio kiinnittyi siihen, että ihmeen paljon oli porukkaa nimenomaan käyttötavara-osastolla. Edelliskäynnillä sama huomio. Yleensähän nuo ovat asiakasmäärän suhteen melko autioita osastoja. Elintarvike-puolella negatiivinen huomio kiinnittyi sitten lukuisiin tuotepuutteisiin. Ja pari paniinia kun ostin iltapaloiksi, niin vasta himassa katselin että toisessa oli mennyt päiväys eilen ja toisessa kolme päivää sitten. Eivätkä olleet edes mitään punalaputettuja hävikkituotteita. Ei kovin premium-tason meininkiä.
Jotenkin hirveän lavealta tuntuu tuo ohjeistushaarukka. 2023 tuli vertailukelpoista ebittiä 712 miljoonaa. Nyt ohjeistuksen laskun jälkeen 620-700 miljoonaa kuluvaa vuotta. Ensimmäisen kvartaalin jälkeen ollaan jo 25 miljoonaa jäljessä ja tuskin tuo loppuvuosi oleellisesti helpompi tulee olemaan. Ehkäpä markkinat osaavat hinnoitella näitä etukäteen, mutta kyllä tuota ylälaitaa luultavammin joudutaan rukkaamaan alas vielä ja reilusti
Hyvin hankalassa tilanteessa varsinkin ruokapuoli. Laatuvaikutelman korostaminen ei ole parhaassa terässä, kun veroja nostetaan ja työllisyys pinteessä. Vaikea yhdistelmä kokonaisuudessaan
Kuuntelin vielä Keskon suomenkielisen infon Q&A-osuuden läpi, ja siellä oli mielenkiintoista settiä Kesprosta johdon kommentoimana.
Analyytikon kysymys oli kutakuinkin: Mitkä ovat tärkeimmät ajurit Kespron markkinaosuuden kasvulle? Taustoituksena kysymykselle voisi todeta, että Kespron osuus Keskon päivittäistavarakaupasta vajaat 20 % (liikevaihto yli 1 mrd.) ja arvioitu markkinaosuus noin 48 %.
Ensimmäiseksi Jorma Rauhala kommentoi, että asiakkaan tärkeimmät valintakriteerit ovat toimitusvarmuus ja valikoima, ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Nämä ovat Kesprolla kunnossa.
Toimialajohtaja Ari Akseli täydensi, miten Kespro on onnistunut edellisinä vuosina kasvattamaan “merkittävästi markkinaosuuttaan Etelä-Suomessa”, joka on ollut aiemmin sille haastavampi alue. Kasvun arvoa korostaa se, että kilpailuviranomainen torppasi aikoinaan Keskolta Heinon Tukun oston.
Kespro on rakentanut sittemmin itsenäisesti sitä alun perin Heinon Tukussa kiinnostunutta palvelutarjontaa ja verkostoa. Heinon Tukku oli ymmärtääkseni Keskon kosiskelun aikaan keskittynyt pääkaupunkiseudun pienempiin ravintola-asiakkaisiin, joille Keskon myynti oli ollut vähäistä. Muista yhteyksistä taas olen ymmärtänyt, että Keskon tukkukauppaan merkittävää kasvua ovat tuoneet juuri ravintola-asiakkaat. Niiden palvelutarjonnan syventämisessä Kesko on onnistunut ja vienyt tukkurin roolia pidemmälle. Tästä Rauhala puhui myös inderesTV:n tuloshaastattelussa.
Ymmärtääkseni tukkukupassa myös digitaalisaation rooli ja järjestelmien kyvykkyys on nykyään aivan keskeistä. Kespron myynnistä yli 70 % tapahtuu digitaalisten järjestelmien kautta. Digitalisaation merkitystä korostetaan koko Keskonkin strategiaa myöten ja hyvä niin.
Maltillinen 1500 lapun erä, mutta onhan tuokin jo paljon suurempi panostus kuin monella muulla suuryrityksen merkittävällä päättäjällä omaan yhtiöönsä.
Alla Antti Leinonsen kirjoittama juttua ranskalaisesta Carrefourista, joka saattaa kiinnostaa tämän ketjun lukijoita.
Itse asiassa, jotkut voivat olla jopa kiinnostuneita Carrefourista sijoituskohteena, Antilta lainattua: "…Kesko ja Carrefour ovat profiililtaan hyvin erilaisia. Kesko on monilta tunnusluvuilta parempi yhtiö, mutta myös kalliimpi. Carrefourin käänne näyttää edistyvän ihan hyvin ja siten potentiaalia voi olla myös arvonnousuun. Keskon tulevaisuus on sidottu rakentamiseen."
Carrefour on menestynyt omalla merkkivalikoimallaan, joka muodostaa 36 % elintarvikkeiden myynnistä - melkoisen korkealta osuudelta vaikuttaa. Voisikohan Kesko saada oppia tässä Carrefourilta…
Carrefour on investoinut voimakkaasti verkkokauppaan ja pyrkii saavuttamaan 10 miljardin euron GMV:n vuoteen 2026 mennessä. ( Toisin kuin liikevaihto, GMV ei huomioi kuluja, palautuksia tai muita vähennyksiä. Se on siis myytyjen tuotteiden kokonaisarvo tietyllä aikavälillä. t. tekoäly)
Carrefour toimii kymmenissä maissa. Lisäksi sen merkkivalikoimaa myydään myös muissa ketjuissa, kuten Suomessa S-ketjussa. Mielestäni se antaa aikalailla erilaiset lähtökohdat omien tuotemerkkien tuotetarjonnan laajuudelle kuin vaikkapa Keskolle Pirkan / K-Menun kohdalla.
Esimerkiksi Pirkka-valikoiman eräänlainen haaste jo nyt on se, että se sisältää paljon tuotteita, joita ei saa läheskään kaikista K-kaupoista. Esimerkiksi monia Pirkka parhaat -tuotteita ja myös pakastetuotteiden vähän eksoottisempia versioita tuntuu löytyvän lähinnä vain super- ja hypermarkettien valikoimista.
Onko Keskosta tulossa laajaa raporttia? @Arttu_Heikura mukava olisi lukea pohdintoja, mitä Kesko voisi olla 5-10 v. päästä kun rakentaminen alkaa jossain kohtaa taas.
Laajat raportit tehdään yhtiöasiakkaista. @Kesko_IR vaan pommitusta, että ostaisivat Inderesiltä seurannan/kertaluontoisen laajan raportin (case Sampo)
Sami Kiiski haastelee Kauppalehdessä (ei maksumuuria):
Mm. tällaista Kiiski kertoo meille:
”Laskusuhdanteen aikana markkinaa jaetaan usein uudestaan. Suurimmalla markkinallamme Suomessa sekä K-Rauta että Onninen ovat onnistuneet voittamaan markkinaosuutta.”
”Meillä on selkeä tavoite kasvaa toimintamaissamme, erityisesti Pohjoismaissa. Myös yrityskauppoihin tarjoutuu taantuman aikana mielenkiintoisia mahdollisuuksia, ja niitä pidämme aktiivisesti silmällä.”
”Rakentamisen kokonaisvolyymi vaikuttaa jäävän pienemmäksi kuin vasta tammikuussa tehdyissä ennusteissa osattiin odottaa. Alan tutkimusyhtiöistä Forecon on selvästi heikentänyt vuoden 2024 ennusteitaan”
”Korjausrakentamisen näkymät ovat uudisrakentamista paremmat. Meidän myynnistämme hieman alle puolet syntyy korjausrakentamisessa ja loput uudisrakentamisessa”
Ja artikkelin lopussa Kiiski vielä muistuttaa, että asuntokaupan laimeus vaikuttaa myös korjausrakentamiseen, koska vanhojen kämppien kaupankäyntiin liittyy usein myös remontointia.
Uudeksi CFO:ksi on nimitetty KTM Anu Hämäläinen, joka on vuodesta 2020 toiminut Keskon talouspalveluista ja rahoituksesta vastaavana johtajana. Tätä ennen Hämäläinen on toiminut mm. Wärtsilän talouspalveluista ja rahoituksesta vastaavana johtajana. Hän on myös Valmet Oyj:n hallituksen jäsen ja sen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
OTK, varatuomari Lasse Luukkainen on nimitetty Keskon lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaavaksi johtajaksi. Luukkainen on toiminut eri tehtävissä Keskon lakiasiaintoiminnoissa vuodesta 2010 ja on tällä hetkellä Keskon lakiasiainjohtaja.
Nimitykset tulevat voimaan 1.6. ja Hämäläisestä ja Luukkaisesta tulee samalla konsernijohtoryhmän jäseniä.
Keskon vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana huhtikuusta 2021 saakka toiminut Riikka Joukio on ilmoittanut siirtyvänsä pois Keskon palveluksesta.
Pannaan tämä korvan taakse. Ollaan tänä vuonna haluttu Inderesin kanssa satsata johdon haastatteluvideoihin, jotta sijoittajat pääsevät tutustumaan uuden pääjohtajan mietteisiin
Poiminta Hesarista (ei maksumuuria). HOK-Elanto kaavailee kauppakeskus Entressen ja Espoontorin naapuriin uutta Prismaa. Jo ennestään Espoossa on neljä Prismaa: kauppakeskus Isossa Omenassa Matinkylässä, Espoonlahden Lippulaivassa, Leppävaaran Sellossa ja Olarissa.
Keskolla taas nykyiset K-Citymarketit ovat Isossa Omenassa ja Sellossa sekä aiemmin Keskon itselleen ostamaan kauppakeskus Espoontorin suunnitellaan nyt isompaa K-ruokakauppaa. Espoo on Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkeja. Olisko siellä tilaa uudelle Citymarketillekin, vai sopivaa kauppapaikkaa/-tonttia ei ole löytynyt? Muualle pk-seudulle uutta Citymarkettia on tekeillä.
”Huhtikuussa Keskon myynti kasvoi 6,6 %. Myynti kasvoi rakentamisen ja talotekniikan kaupassa. Päivittäistavarakaupassa myynti oli edellisen vuoden tasolla ja laski autokaupan toimialalla. Huhtikuussa myyntiin vaikutti pääsiäisen ajoittuminen ja toimituspäivien edellistä vuotta suurempi määrä”, Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala sanoo.
Päivittäistavarakaupan myynti oli huhtikuussa 510,4 milj. euroa ja se kasvoi 0,3 %. Päivittäistavaramyynti K-ruokakaupoille oli edellisen vuoden tasolla. K-Citymarketin käyttötavarakaupan myynti laski. Kespron myynti kasvoi 4,8 %. Päivittäistavarakaupassa toimituspäiviä oli kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna huhtikuussa. Kesprolla toimituspäiviä oli huhtikuussa kolme enemmän kuin edellisenä vuonna.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti oli huhtikuussa 413,5 milj. euroa. Se kasvoi 20,0 % ja vertailukelpoisesti 9,4 %. Huhtikuussa Suomessa ja Ruotsissa oli kolme toimituspäivää enemmän ja Norjassa neljä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kalenterivaikutus myyntiin oli noin +14 % - +16 %. Rautakaupan myynti kasvoi 27,8 % ja vertailukelpoisesti 5,5 %. Teknisen kaupan myynti kasvoi vertailukelpoisesti 12,7 %. Myynti kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa 2,5 % ja Norjassa 27,8 % ja laski Ruotsissa 1,9 %. Tanskalaisen Davidsen-rautakauppaketjun myyntiluvut on yhdistelty rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialan lukuihin 1.2.2024 alkaen.
Autokaupan toimialan myynti oli huhtikuussa 106,4 milj. euroa ja se laski 5,7 %. Autokaupassa myynti laski 7,5 %. Myynti kasvoi palveluissa ja käytetyissä autoissa. Urheilukaupan myynti kasvoi 6,1 %.
Kesko-konsernin myynti oli huhtikuussa 2024 yhteensä 1 028,2 milj. euroa ja se kasvoi 6,6 %.
Asiaa koskeva taulukkomuotoinen esitys Keskon omilta sivuilta yllä olevan linkin takaa.
@Arttu_Heikura on antanut kommenttinsa Keskon huhtikuusta.
Keskon myynti kasvoi 7 % huhtikuussa vertailukautta korkeampien toimituspäivien määrän seurauksena, johtuen pääsiäisen ajoittumisesta, joka heikensi vastaavasti maaliskuun lukuja. Vertailukelpoinen (ilman yritysostoja) myynti kasvoi 3 %. Keskon kasvu oli odotuksiamme vaisumpaa etenkin päivittäistavarakaupassa.
Melko erilailla tulkitsevat analyytikot kuukausilukuja:
OP: “OP:n ennuste koko Q2:n liikevaihdon kasvuksi on 1,2 %, joten huhtikuussa nähty kasvuvauhti on lupaava koko neljänneksen kannalta. Ruokakauppa etenee odotustemme mukaisesti, mutta Rakentamisessa huhtikuu oli yllättävän vahva.”
Inderes: “Keskon suoriutuminen oli huhtikuussa selvästi odotuksiamme heikompi. (…) Keskon kasvu oli odotuksiamme vaisumpaa etenkin päivittäistavarakaupassa. (…) RT-kaupan suoriutuminen oli lähellä odotuksiamme.”
Toimituspäivien osalta suotuisan kalenterin vuoksi kuukausiluvut näyttivät totta kai ensi alkuun hyviltä. Kun huomioi toimituspäivien lisäksi päivittäistavarakaupan vaisuuden sekä sen, miten maaliskuun lakkojen arveltiin tuovan sitä patoutunutta kysyntää, niin vaisu-sana kyllä kuvaa mielestäni ihan hyvin lukuja.
Pientä kevennystä tein tällä viikolla Kesko-omistuksiin, kun tuli taas menneinä viikkoina lappua ahkerasti ostettua. Nyt sitten kytätään ostohousut jalassa alle 16 euron hintoja, jos niitä kesä toisi tullessaan. Etenkin rakentamisen saralla on kutina, että näkemysten vieminen pessimistisempään suuntaan ei välttämättä ole pahasta… Varsinkin, jos korko-odotusten hapantuminen jatkuu.
