Keräsin hieman lukuja Tanskan yhtiöiden historiallisesta suoriutumisesta. Luvut on tanskan kruunuissa, joten keskittyisin kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tarkastelemiseen absoluuttisten määrien sijaan:
Kunkin toimijan kannattavuus on jo kohtalaisen hyvällä tasolla, joten Keskolla ei välttämättä liiaksi ole mahdollisuuksia parantaa näiden suhteellista kannattavuutta. Tosin ostot yhdistämällä Davidsenin/Keskon kanssa myyntikate-% tulee jonkin verran paranemaan. Integrointisuunnitelmista ei sen enempää tiedotteessa mainittu, joten sen selvittäminen jäänee Q3-tuloksen yhteyteen.
Huomioikaa se, että nuo netistä haetut CF Petersenin tiedot sisältää joitakin eriä, jotka eivät kauppaan sisältyneet. Tuohon CF Petersenin konserniin kuului käsittääkseni toinen XL-Byg-ketjun kauppa jossa CF:llä oli vähemmistöomistus. Tämä vähemmistöomistus ei siirry kaupan mukana Keskolle. Sen takia tuo keräämäni datan mukainen liikevaihto on Keskon raportoimaa (2023: 840 milj. kruunua) suurempi. Otin luvut mukaan sen tähden, että siitä kuitenkin saa irti liiketoiminnan kasvu- ja kannattavuusprofiilin.
Tuossa olisi kunnon osuma Keskolle Lemvigh-Müller, mahtava synergia Keskon 2016 Suomen ostokseen sekä myös Norjan sähkötukkubusinekseen , “rasitteena” on vain ne teräkset.
Uskon, että firma on tuttu…
Lemvigh-Müller is the largest wholesaler of steel and technical installations in Denmark, with over 550,000 different products in its range, +1,350 employees, and an annual turnover of 7.980 billion DKK.[1]
Hesari kirjoitti tänää siitä, kuinka ruokakauppaan on turha odottaa ulkomaisia kilpailijoita ainakaan kivijalkakaupan puolelle:
Ja tuskinpa niitä kahden suuren haastajia tullaan näkemään olemassaolevien toimijoidenkaan osalta. Lidlin markkinaosuus kyntää paikoillaan ja pienempien toimijoiden toiminnassa on mahdoton nähdä oikein mitään vahvuuksia, joillla markkinaosuutta voitaisiin edes pienessä mittakaavassa voittaa.
Vaikuttaa siltä, että mediassa kirjoitetaan vuosittain yhdestä useampaan samankaltaista juttua, joissa ihmetellään ja kerrotaan, miksi mikään suurempi ulkomainen kauppaketju ei lähde haastamaan S-ryhmää ja K-ryhmää Suomeen. Vastaus on aina sama: hankintakanavat ja logistiikka ovat suomalaisketjujen hallussa, markkina on liian pieni ja tyhjästä on paha nyhjästä. Costcon Suomeen levittäytymisellä voidaan aina spekuloida, ja varmaan kun riittävän kauaksi tulevaisuuteen katsotaan, sekin päivä voidaan nähdä. Ellen väärin muista, ainakin Arhi Kivilahti on tätä liputtanut.
Lidlkin taitaa olla melko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, missä se tekee ymmärtääkseni huomattavasti parempaa kannattavuutta Suomessa kuin monissa muissa toimintamaissaan, eikä loikka seuraavaan kokoluokkaan varmasti tulisi “ilmaiseksi”. Jutussa haastateltu Accenturen asiantuntija toteaa hyvin: ”Tyly fakta on, että ruokakaupan parhaat paikat on jo viety. Sen huomaa, kun katsoo missä nykyiset myymälät sijaitsevat.” Kauppapaikkojen puute on ongelma.
Tuossa Hesarin artikkelissa mielestäni parasta antia on sen jälkimmäinen osa, kun Ässän, Koon ja Lidlin hinnoittelustrategia avataan tiivistetysti. Tässäkin ketjussa kallis K-ruoka herättää säännöllisesti keskustelua, niin laitetaan tämän myötä muistiin nämä muistiin:
S-ryhmä käyttää everyday low price -strategiaa: hinnat vaihtelevat vähemmän, mutta ovat aina verrattain matalalla tasolla.
K-kaupat käyttävät high–low-hinnoittelua: sisäänheittotuotteet on voitu hinnoitella hyvinkin halvoiksi, mutta perusvalikoiman hinnat ovat muita korkeammat.
Lildl on hard discounter: selkeä halpakauppa, joka pyrkii selvästi halvempaan hintatasoon kuin every day low price -kauppa.
Näistä Keskon strategia asettaa mielestäni huomattavasti kovemmat odotukset ruoan valikoimaa ja laatua ja myymäkokemusta kohtaan, ja näissä S-ryhmä on edellisvuosina onnistunut omaan silmään ottamaan K-kauppoja kiinni uudistamalla S-marketteja. Päälle tulee uusperustanta. Keskon vastaiskun paikka on nyt.
Ja kun media ja täälläkin joku pohtii paljonko muovikassillinen ruokaa maksaa , jopa sijoitusperusteena, Costco on vain suuri plussakortti Lidl saisi jakaa sitä paskaansa vaikka ilmaiseks eikä markkinaosuus nouse edes silläi. Ilmeisin jää helposti huomaamatta, me vain haluamme asioida Väiskin tiskillä. Tämä ei muutu yhdenkään meistä elinaikana
Jos käyt joskus Lidlissä niin huomaat kuinka paljon “kansainvälisempi” asiakaskunta siellä on kuin Prismoissa tai Citymarketeissa. Sieltä se Lidlin kasvu tulee, ihan kuin Suomen väestönkasvukin.
Lisätään vielä Kaupan liiton katsauksesta rautakaupan myynnin kehitys, mikä vahvistaa Keskon osavuosikatsauksen viestiä orastavasta suhdannekäänteestä. Kesko on pystynyt voittamaan käytännössä jatkuvasti markkinaa, mutta erittäin hallitsevan markkinaosuuden myötä sen ja markkinan kehitys osuu yleensä aika yhteen.
Arhi Kivilahden kirjoituksesta (Kaupan tila 10.8.) poimittu grafiikka Keskon ja S-ryhmän päivittäistavarakaupan ja markkinan kehityksestä. Tästä näkee hyvin, miten ostovoiman rysähdys on käynyt K-kaupan päälle.
Toki taustalla myös monesti esiin tuodut erot K:n ja S:n kauppaverkoston kehityksessä. Tässä tilanteen pitäisi lähteä kääntymään nyt Keskolle: H2/2024 Keskolla tulossa 7 uutta kauppaa ja 23 uudistusta, mm. Helsingin Vuosaaren K-Superi muutetaan K-Citymarketiksi. Kaikkiaan koko vuoden aikana remontin ja uudistuksen alla on 13 Citymarketia.
Uusia asiakkaita tuskin kamalasti tulee, koska väkimäärä ei kauheasti muutu. Lisäksi kuluttajissa on harvinaisen vähän sellaisia asiakkaita, jotka asioivat vain yhdessä kauppaketjussa. Olennaista onkin, että entistä suurempi osuus kulutuksesta saadaan ohjautumaan Keskoon. Siinä super- ja hypermarketit ovat suureksi avuksi. Kuluttajien ostokäyttäytyminen ei myöskään ole mikään vakio, joten vaikka yksittäinen kauppakerta ohjautuisi K-Marketin sijasta K-Supermarkettiin, voidaan olettaa että ostoskori ei ole sen enempää arvoltaan kuin sisällöltään identtinen.
Jos niillä uusilla kaupoilla saataisiin lisää markkinaa niin tarkoittaisi että se on aina joltakin muulta pois koska ne olemassa olevat ihmiset on ennenkin ruokansa jostakin ostaneet… Jos väestömäärä ei kasva niin kyseessä on kannibalisointi…
Tietenkin osa liikkeistä on muutenkin väärässä paikassa ja liikkeiden perustaminen uusiin elinvoimaisiin paikkoihin tarkoittaa vaan tarjoaman uudelleen ohjausta.
En nyt muista mistä tässä kirjoiteltiin, mutta Suomessa käytännössä kaikki isot hyvät kauppapaikat on jo lukittu. Ja sitten niistä nykyisistä käydään kovaa taistelua vuokrasoppareiden umpeutuessa jne. Tarkoitan siis tässä kauppojen kokoluokkaa tyyliin K-Citymarket vs. Prisma sekä K-Supermarket vs. S-Market. Ja monestihan nämä on suht. lähekkäin toisiaan vielä. En tiedä onko tämä kehityssuunta vaikuttanut siihen, että ymmärtääkseni Kesko omistaa muistaakseni ihan merkittävän osan ainakin Citymarket kiinteistöistä.
Eli se että avaat uuden kaupan ei välttämättä ole avain onneen, mutta jos esim. Supermarket laajentaminen Citymarketiksi onnistuu niin ihmisten on helpompi keskittää ostoksia.
Minun käsittääkseni taas niistä ihan merkittävä osa nimenomaan on vuokrakiinteistöjä. Ja sitten esim. Tampereen Linnainmaan cittari ainakin on käsittääkseni sellainen mielenkiintoinen yhdistelmä, että Kesko on cittarikiinteistössä vuokralaisena, mutta omistaa maa-alueen.
Miksei näissä oteta ikinä Netrautaa tai puuiloa mukaan? Ovatko niin pieniä toimijoita vai eri segmenttiä tms? Tuon kuvan perusteella vaikuttaa kyllä K-rauta markkinajohtajuus yllättävän vahvalta.
Kevään sijoittajapäivillä tai tulospuheluissa oli puhetta Kespron uudesta strategisesta aloitteesta “laajentua arvonketjun sisällä”. Tänään Kesko tiedotti kehittäneensä yritysasiakkailleen dataan perustuvan katehallinnan työkalun. Tuo kustannusten hallinta ravintola-alalla on todellinen ongelma, johon käytännössä yksittäisiä pelureita huomioimatta vaan NoHo ja suuremmat ketjut (S-ryhmä, Restel) ovat pystyneet.
Jos ymmärsin oikein niin tämä työkalu olisi vapaasti kaikkien Kespron asiakkaiden hyödynnettävissä, joten varsinaisesta kaupallistamisesta ei tässä vaiheessa puhuta vaan panostuksesta asiakastyytyväisyysteen. Varteen otettava lisä tähän olisi kiinteiden kulujen optimointi esim. työvuorosuunnittelun kannalta. Nähtäväksi jää pyritäänkö palvelusta tehdä rahavirtaa tuottavaa liiketoimintaa joskus tulevaisuudessa.
Tästä hieman tietävänä, Reseptit-palvelun ensisijainen tarkoitus Keskon puolelta on sitouttaa asiakkaat entistä vahvemmin Kesproon. Jos asiakas laittaa reseptinsä Keskon palveluun, on kynnys vaihtaa tukkua myöhemmin suurempi, koska asiakkuuden päättyessä data jää Keskolle.
Kaatuneen Heinon tukku -kaupan jälkeen Kespro on myös panostanut isosti erilaisiin Kumppanipalveluihin, ja esimerkiksi työvuorosuunnitteluun tarjotaan asiakkaille edullisempaan hintaan Mepco Maraplan -ohjelmistoa. Siitä miten paljon näistä kumppanipalveluista jää Keskolle viivan alle, jos lainkaan, en ole tietoinen, mutta jälleen pääajatuksena on asiakkaan sitouttaminen.
Ylellä juttua Keskon strategiasta kauppapaikkojen suhteen. Tiivistäen voisi sanoa, että kannattavuus oleellista, väkisin ei paikkakunnalle jäädä tai kannattamattomasti ei liikepaikkoja remontoida vaan mieluummin perustetaan uusi kauppa.
